Jenna Simula kertoo mamuista

Kirjoitukseni kohtaamisesta somalimiehen kanssa Helsingin rautatieasemalla herätti kiivasta keskustelua. Kerroin aiemmin blogissani siis siitä, miten istuessani rautatieasemalla syömässä, viereeni istahti somalimies kurkottaen kohti ranskalaisiani. Kun en antanut hänen ottaa ranskalaisiani, hän alkoi haukkua minua natsiksi ja rasistiksi. Ihmiset jopa epäilivät tarinan olevan urbaani legenda. Sellainen se ei valitettavasti ole. Olen itse todella kiinnostunut muista kulttuureista, matkustelen paljon ja tuttavapiirissäni on erilaisen kulttuuritaustan omaavia ihmisiä. He eroavat tuosta rautatieasemalla kohtaamastani somalimiehestä siinä, että he kunnioittavat muita ihmisiä, suomalaisia ja suomalaista kulttuuria, tapoja ja niin edelleen.

Eikä tämä ranskalaisteni kimppuun iskenyt somalimies liene yksittäistapaus, sillä blogiini kertyi iso määrä kommentteja, joissa kerrottiin omakohtaisia kokemuksia kohtaamisista maahanmuuttajien kanssa. Eräs 16-vuotiaan tyttären äiti kertoi, miten tytär joutuu jatkuvasti Helsingissä liikkuessaan kuuntelemaan ulkomaalaistaustaisten miesten perään huutelua ja on joutunut jopa ahdistelun kohteeksi useita kertoja.

Epäilijät tietysti toivat esiin sen, miten suomalaiset juopot osaavat olla ihan yhtä urpoja. No niinhän ne todellakin osaavat. Yleensä näille urpoille riittää, kun sanoo ei. Rautatieaseman somalimies ei tätä sanaa uskonut, vaan alkoi riehua ja haukkua minua natsiksi. Niin ja kyllähän suomalainenkin mies voi esimerkiksi raiskata tai pahoinpidellä – niin voi, mutta suomalaisessa kulttuurissa sillä asialla ei esimerkiksi ylpeillä (vrt. ulkomaalaistaustaiset pojat, jotka huorittelivat raiskaamaansa tyttöä Facebookissa tapahtuneen jälkeen). Suomalainen kulttuuri ei myöskään hyväksy perheväkivaltaa, vaikka sitä valitettavasti tapahtuu. Islamilaisessa kulttuurissa kunniaväkivalta on arkipäivää, eikä sitä hävetä, jos vääränlaisen pojan kanssa seurustelleen tyttären päälle kaadetaan happoa.
Jatkuu....