Paikkakunnallani alkaa potkunyrkkeilyn peruskurssi parin päivän päästä. Haluaisin mennä mutta tarvisin vähän tsemppiä.
Oon kohta 22-vuotias ja liikuntahistoriani on vähäinen. Pääsääntöisesti olen lenkkeillyt/juossut mutta koska olen sairastanut/sairastan syömishäiriöä lenkit ovat 15-22 km pituisia, ja 6-7 kertaa viikossa. Jaloissa on voimaa, käsissä ei.
Oon 153 cm pitkä ja painan tällä hetkellä 55. Eli normaalipainoinen mutta hieman pyöreähkö. Mulla on sydänvika, se vaikuttaa hieman mutta uskon jaksavani.
Oon tosi epävarma vartalostani ja se on isoin kompastuskivi. Oon painanut joskus 72, joskus 49. En tiedä kehtaanko mennä kurssille joten voisitteko potkia mua persuksille? :D
Oon kohta 22-vuotias ja liikuntahistoriani on vähäinen. Pääsääntöisesti olen lenkkeillyt/juossut mutta koska olen sairastanut/sairastan syömishäiriöä lenkit ovat 15-22 km pituisia, ja 6-7 kertaa viikossa. Jaloissa on voimaa, käsissä ei.
Oon 153 cm pitkä ja painan tällä hetkellä 55. Eli normaalipainoinen mutta hieman pyöreähkö. Mulla on sydänvika, se vaikuttaa hieman mutta uskon jaksavani.
Oon tosi epävarma vartalostani ja se on isoin kompastuskivi. Oon painanut joskus 72, joskus 49. En tiedä kehtaanko mennä kurssille joten voisitteko potkia mua persuksille? :D
Vastaukset 5
Vanhimmat
hei. mä oon kans alottamassa aloittelijoiden kurssi alkaa torstaina. itse oon 24 155/55. mullakinnon syömishäiriö joka meinaa puskea kovasti pintaan juuri synnyttäneenä kun kroppa on ku pullataikinaa. mulla onnsuht hyvä urheilutausta oon aijemmin kuntonyrkkeillyt, uinut, juossut ja käynyt salilla. nyt olen rapakunnossa kunnodotus aikana ei pystynyt urheilla niin kovaa. mua jännittää alottaa kurssi mutta uskon että ohjaajat ja muut kurssilaiset ottaa hyvin vastaan koska ohjaajalle me maksetaan ja muutkin kurssilla on ensikertalaisia.
lisäks oon tosi ujo ja hiljanen pelottaa vähän että jään ryhmän ulkopuolelle.
Mussakin on tota ujoutta vähän liiaksikin.
Mulla kurssi alkais keskiviikkona, voihan sitä yrittää käydä pari kertaa kokeilemassa ja miettiä sitten uudestaan. Jos vaan pakotan itseni meneen katsomaan, mikä meininki siellä on.
Syömishäiriön kannalta ois ehkä ihan hyväkin mennä, saattais oppia tunteen ja kunnioittaan enemmän kroppaansa.
Paritreeniä on potkunyrkkeilyssä enemmän kuin kuntonyrkkeilyssä (lähinnä erään seuran kuntonyrkkeilytreenejä sivusta nähneenä), naiset treenailevat useimmiten keskenään johtuen mm. ulottuvuuden ja varsinkin lyönti/potkuvoiman paremmasta yhteensopivuudesta (mitsien tai padien pitäminen helpompaa), ja naiset näyttävät ymmärtäväisiltä treeniparejaan kohtaan, vaikka näiden taso olisi itseä selvästi huonompi (miehiä taas panee usein vituttamaan se), joten sinne vain.
Potku- ja thainyrkkeilytreenit muokkaavat nopeasti vartaloa atleettiseen, joskin ehkä hieman rimppakinttuiseen suuntaan. Jälkimmäinen tosin tuskin naisia häiritsee... Ja treenailu on mukavaa. Jos ei kunto ole hyvä, voi alussa olla tuntua vähän kovalta, mutta muutamassa viikossa alkaa sujua rennommin.
Disclaimer: sydänvikojen vaikutuksesta treenailuun en tiedä mitään - enkä oikeastaan syöntiongelmistakaan. Kannattaa kuitenkin syödä tiheään pienehköjä ja proteiinia sisältäviä aterioita, jos treenailee. Ja tarpeeksi, jollei ihan kuikeloksi halua.
Ihan kivaa se oli, oon tyytyväinen että menin. Sain parikseni vähän kokeneemman jätkän mutta hän oli tosi mukava ja auttoi/neuvoi mua.
Jatkoa pitää miettiä, koska tuli niin pitkä lista kalliista varusteista joita pitäsi hankkia. En tiiä onko varaa jos ei käytettynä löydy. :(