Hirsitalo voidaan rakentaa oikein vain yhdellä tavalla. Josta seurauksena ihanteellinen ja edullinen hankintahinta sekä taloudelliset käyttökustannukset ja huippuluokan viihtyvyys joka saadaan käyttämällä noin 100mm vahvuista hirsirunkoa ulkoseinän lisäeristyksellä.
Edellä mainittu vahvuus siksi, että ne soveltuvat myös järkevästi väliseinäratkaisuiksi kaikkiin huoneisiin viemättä liikaa lattiapinta-alaa ja antavat tarvittavan tuen ulkohirsiseinien suorana pysymiseksi(estäen "isännän" sekä seinän pullistelun).
Oikein rakennetun hirsirunkotalon ulkoseinät eristetään joko sisä- tai ulkopuolelta.
Miksi joko tai?
Näin vältetään hirren ominaiskäyttäytymisen seuraukset. Hirsi tulee olla kokonaisuudessaan kylmällä- tai lämpimällä puolen seinäeristettä. Tämä vaikuttaa suoraan (eristämättömän hirsiseinän hirsiprofiilin puolisuunnikkuus= pullistusvaikutus) hirsiseinän pullisteluominaisuuden olemassaoloon.
Eristämätön hirsiseinä reagoi sekä ulko-, että sisäilman vaikutuksiin aina samalla periaatteella, mutta vaikuttaa eri tavalla hirren käyttäytymiseen sisä- ja ulkopuolella.
Ulko- ja sisäilman vaikutuksen ero eristämättömässä hirsiseinässä näkyy pullistumisena ulospäin.
Kevytrakenteiset väliseinät eivät pysty normaalilla tavalla rakennettuna estämään eristämättömän hirsiseinän pullistelua.
Kevytrakenteisia väliseiniä käytetään kompensoimaan vahvan eristämättömän hirren hintavaikutusta, josta voi olla seurauksena, että hirsitalon huoneen seinistä vain ulkoseinä on enää hirttä, ja loput kolme seinää tapetoitua kipsilevyseinää.
Kun katsotaan huoneen neljättä, ulkoseinää jossa on vielä iso ikkuna, niin voidaan havaita, ettei huoneeseen jää paljoa jäljelle ns hengittävää hirsipinta-alaa(hirsitalon ominaisuutta) jäljelle.
Yllämainitusta voidaan vetää johtopäätös, että hirsitalon huoneilmaan vaikuttaa eniten sisäseinien hirsipinta-ala.
Oikein rakennetussa hirsirunkotalossa ei esiinny pullistusvaikutusta koska siinä on kaikki väliseinät tehty myös hirrestä ja tarvittaessa käytetty myös följareita.
Oikein rakennetut hirsirunkotalot soveltuvat myös kaikille kaavoitetuille puutaloalueille.(ulkoverhous kaavan mukaan)
Oikein rakennetussa hirsirunkotalossa on riittävästi hirsipinta-alaa huoneessa(tasaamaan) sitomaan ja luovuttamaan sisäilman kosteutta ja lämpöä.
Hirsitalon luonnolliset ja parhaat ominaisuudet voi saada käyttöönsä ainoastaan ostamalla hirsirunkotalon, jossa kaikki huonerakenteet ovat hirsirakenteisia. Mitä enemmän hirsipinta-alaa huoneessa on, sitä lähempänä asukasta perinteisen hirsitalon ominaisuudet ovat.
Lisälämpöeristys voidaan toteuttaa monella tavalla. Hirsi-puukuitueriste-rakennuspaperi-hirsipaneeli. Kaikki rakenneosat puupohjaisia materiaaleja, joissa kosteuskäyttäytyminen ei eroa hirren kosteudenkäsittelykyvystä. Näillä kosteutta sietävillä eristeratkaisulla saadaan hirsiseinän lailla kosteus siirtymään vapaasti aina kuivempaan suuntaan.
Kuinka monta litraa kosteutta/m² 100 mm vahvat hirsiväliseinät ovat sitoneet yön aikana, jos 8% seinäkosteus nousee 18% ? Hirsiseinä myös luovuttaa(tasaa) huoneilman kosteutta päivän aikana.
Edellä mainittu vahvuus siksi, että ne soveltuvat myös järkevästi väliseinäratkaisuiksi kaikkiin huoneisiin viemättä liikaa lattiapinta-alaa ja antavat tarvittavan tuen ulkohirsiseinien suorana pysymiseksi(estäen "isännän" sekä seinän pullistelun).
Oikein rakennetun hirsirunkotalon ulkoseinät eristetään joko sisä- tai ulkopuolelta.
Miksi joko tai?
Näin vältetään hirren ominaiskäyttäytymisen seuraukset. Hirsi tulee olla kokonaisuudessaan kylmällä- tai lämpimällä puolen seinäeristettä. Tämä vaikuttaa suoraan (eristämättömän hirsiseinän hirsiprofiilin puolisuunnikkuus= pullistusvaikutus) hirsiseinän pullisteluominaisuuden olemassaoloon.
Eristämätön hirsiseinä reagoi sekä ulko-, että sisäilman vaikutuksiin aina samalla periaatteella, mutta vaikuttaa eri tavalla hirren käyttäytymiseen sisä- ja ulkopuolella.
Ulko- ja sisäilman vaikutuksen ero eristämättömässä hirsiseinässä näkyy pullistumisena ulospäin.
Kevytrakenteiset väliseinät eivät pysty normaalilla tavalla rakennettuna estämään eristämättömän hirsiseinän pullistelua.
Kevytrakenteisia väliseiniä käytetään kompensoimaan vahvan eristämättömän hirren hintavaikutusta, josta voi olla seurauksena, että hirsitalon huoneen seinistä vain ulkoseinä on enää hirttä, ja loput kolme seinää tapetoitua kipsilevyseinää.
Kun katsotaan huoneen neljättä, ulkoseinää jossa on vielä iso ikkuna, niin voidaan havaita, ettei huoneeseen jää paljoa jäljelle ns hengittävää hirsipinta-alaa(hirsitalon ominaisuutta) jäljelle.
Yllämainitusta voidaan vetää johtopäätös, että hirsitalon huoneilmaan vaikuttaa eniten sisäseinien hirsipinta-ala.
Oikein rakennetussa hirsirunkotalossa ei esiinny pullistusvaikutusta koska siinä on kaikki väliseinät tehty myös hirrestä ja tarvittaessa käytetty myös följareita.
Oikein rakennetut hirsirunkotalot soveltuvat myös kaikille kaavoitetuille puutaloalueille.(ulkoverhous kaavan mukaan)
Oikein rakennetussa hirsirunkotalossa on riittävästi hirsipinta-alaa huoneessa(tasaamaan) sitomaan ja luovuttamaan sisäilman kosteutta ja lämpöä.
Hirsitalon luonnolliset ja parhaat ominaisuudet voi saada käyttöönsä ainoastaan ostamalla hirsirunkotalon, jossa kaikki huonerakenteet ovat hirsirakenteisia. Mitä enemmän hirsipinta-alaa huoneessa on, sitä lähempänä asukasta perinteisen hirsitalon ominaisuudet ovat.
Lisälämpöeristys voidaan toteuttaa monella tavalla. Hirsi-puukuitueriste-rakennuspaperi-hirsipaneeli. Kaikki rakenneosat puupohjaisia materiaaleja, joissa kosteuskäyttäytyminen ei eroa hirren kosteudenkäsittelykyvystä. Näillä kosteutta sietävillä eristeratkaisulla saadaan hirsiseinän lailla kosteus siirtymään vapaasti aina kuivempaan suuntaan.
Kuinka monta litraa kosteutta/m² 100 mm vahvat hirsiväliseinät ovat sitoneet yön aikana, jos 8% seinäkosteus nousee 18% ? Hirsiseinä myös luovuttaa(tasaa) huoneilman kosteutta päivän aikana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muistan jostain lukeneeni, että hirsiseinä painuu jonkin verran aikojen kuluessa.
monologeja
Täyttä asiaahan tuo oli.
No, joillekin voi tuottaa vaikeuksia lukea mitään sarjakuvaruudun tekstiä pidempää.
Isäntä pullisteli kännipäissään kylillä, huonostihan siinä kävi ku pullisteli väärälle tyypille.
Ihan mielenkiintoista luettavaa. Onko aloittajalla omakohtaista kokemusta tuosta
hirssiseinän pullistelusta. Kosteus- ja lämpöerotko sitä aiheuttaa? Oma torppa pullistelee ylöspäin kasvavasti pohjoispuolen pitkällä seinällä erillisen .. niin noh,
sotien jälkeen uusitun kuistin molemmin puolin.. ne kosteat nurkat. Olen ollut
siinä uskossa, että kehikon veistäjät joskus 1800luvulla ovat sen pullistumisen
tehneet tarkoituksella.