Mitä kannattaa tehdä, kun juttu ei ns. etene

Puhu äänellä, jonka kuulen. Kysymys oli suora, kuin osoitettu jollekin täällä. Tässä vastaus.

minut näkeväsi????Et takuulla tuu näkemään.

Minä käyn unissani siellä, missä valo on loputon, hämäryys mittaamaton,
pimeys tiivis tien varrella. Minä olen kulkenut tuoksuvat
niityt, sateet ja syksyt.
Minä rakastan.




Sinua.

Mikä juttu? Miksei etene?

Pitkällä vai lyhyellä aikavälillä? Ensi viikosta en osaa luvata mitään, ensi vuodesta en tiedä. Kuljen tuulen mukana.
Suhtaudu kuin ihmiseen, ystävään.

Hyvästi.

Aika usein näitä juttuja hidastaa, kun jompikumpi tai molemmat on pelokas aloittamaan suhdetta. Että heti pitäisi olla rakastunut ja perustaa perhettä. Epävarmuus kalvaa ja ei haluaisi loukata toista osapuolta, jos ei haluakkaan suhdetta. Asia voisi edetä, jos molemmat tekisivät selväksi, että ei ole mikään pakko tulla pariskuntaa. Silloin kun ollaan painevapaassa ilmapiirissä, voisi hommasta tulla jotain. Ystävystyy ensin ja tutustuu toiseen kunnolla. Vasta sitten alkaa miettimään pidemmän ajan suunnitelmia.

Ihan niinkuin sydämesi sanoo

Mun puolesta tehkää tunne asioissa miten lystäätte,itse en välitä tunteista nykyään p´askan vertaa koska ei ole tunteita joten en voi auttaa.

Köh, köh... ois kundia jaossa.

kertoo tuntemattomalle kuinka haluisivat tuntemattoman lähestyvän heitä! urpoja riittää.

Vastasin tähän, koska kysymys on mielenkiintoinen. Ja omalta osaltani ajankohtainen. Kun ihastun syvästi, olen satalasissa tyyppiä. Ihastun harvoin. Erittäin harvoin. Ja kun sitten tulee kylmää vettä niskaan, vetäydyn. Ja vetäydyn kauas. Oppinut varovaiseksi myös siinä, mitä tulee tunteiden näyttämiseen. En näytä niitä helposti. Puhumisen kannalla olen edelleen. Voihan se olla, että siinä on kauniin ystävyyden alku. Näin ajattelen.

Jos minulta kysytään, niin sun pitäis varmaan pyytää mut kahdestaan johonkin muuhun aikaan ja paikkaan. Ja tehdä selväksi "fyysisen eleen" avulla, että olet kiinnostunut. Katseet ei riitä. Tai sitten voisit paljastaa täällä jotain sellaista, mitä en voi tulkita väärin.

Jos kyseessä olet sinä, olen huono näyttelemään mitään.

Millainen tilanne sitten sinusta on?

Tulisit vaikka joskus juttelemaan mulle. Jotain vain, ei väliä. Kyllä se siitä sitten etenisi omalla painollaan. Me taidetaan olla molemmat niin jumissa tunteitten kanssa ja vieläpä ujoja.. Välillä tuntuu että olen kuvitellut koko jutun. En kyllä ole ujo muiden seurassa mutta tämä on jatkunut jo yli vuoden ja siitä syystä kynnys on noussut liian korkealle. Olen nainen ja mies jota kohtaan nämä suuret tunteet ovat on yllättäen työpaikaltani <3

Ole mulle rehellinen. Kerro miltä susta tuntuu. Vaikka kipeää tekis. Jos olet varma siis, että et halua mua. Sitä toivoisin!

Tavallisesti niin kuin muutenkin ja omana itsenäsi. Kuuntelen kyllä jos on näistäkin asioista sanottavaa ja voin kyllä avata keskusteluakin. En tiedä edelleenkään kaipaatko jotain etenemistä vaiko et. Oletus on aina mulla että et välttämättä kaipaa juuri nyt. Mutta en ole ajatusten lukija.

Se voi olla vuosi vuodelta haastellisempaa, ottaen lisäksi huomioon erinäköiset seikat_

Pitäis varmaan öljytä ettei muodostu liikaa kitkaa.

Edelleen haluaisin tietää

Hei, jos tähän saa ulkopuolinen vastata. Minusta on hyvä jos ihmiset ...ihan kaikki voi suhtautua toisiin ihmisiin kuin ihmiseen, me ollaan erilaisia ja annetaan asian olla niin. Jokainen outo tapauskin kaipaa normaalia suhtautumista, jos ette voi sanoa mitään hyvää niin älkää sanoko myöskään mitään pahaa, ollaan ihmisiä toisillemme :)

Baby steps.Liiallinen hätiköinti voi pelästyttää kummatkin osapuolet ja aiheuttaa turhia paineita.
Helpompaa on edetä hissukseen,jos se on tarkoitettu tapahtuvaksi niin kyllä se tapahtuu,
jos ei niin ainakin kummatkin saa nauttia matkasta.
Tässä voi olla myös ongelmana rohkeuden puute, jos kumpikaan ei uskalla ottaa sitä seuraavaa askelta.
Pelot ja epävarmuus saattaa myös olla taustalla, meillä kaikilla on se yksi silta jota emme uskalla ylittää, syy mikä nähdään ylipääsemättömänä esteenä. Loppupeleissä sitä siltaa ei olekkaan niin vaikea ylittää.
Jos itse olet rohkeampi ja uskallat ylittää sen sillan niin muista että toinenosapuoli saattaa jäädä seisomaan toiselle puolelle.
Kannattaa siis tarttua toisiaan kädestä ja ylittää se yhdessä.Hiljaa hyvä tulee.
Ja kun se viimeinen silta on ylitetty voitte vihdoin huokaista helpotuksesta.Se viimeinen este on aina vaikein,mutta senkin läpi pääsee aina.

Pointtina on; ei riitä että molemmat osapuolet pitävät toisistaan ja tunteet ja ihmiset ovat samalla sivulla. Ole rohkea ja toimi ja jos juttu ei etene niin älä jää odottamaan vaan tee asialle jotain :) Ole sinä se rohkeampi osapuoli jos toinen ei syystä tai toisesta pysty siihen. Et tule katumaan,lupaan sen

Otetaan yksi askel eteen ja kaksi taakse...taas ja taas...

Jos et itse uskalla kertoa tunteistasi, voit aina kysyä suoraan onko minulla tunteita jos niin on helpompaa. Jos luulet niitä huomanneesi. Eiköhän jompi kumpi tuossa tilanteessa uskalla olla rehellinen, tai ei uskalla olla epärehellinen, miten sen ottaakin. Fyysinen lähelläolo antaa myös aina kivaa potkua - kaukaa on vaikea hiljaisia tunteitaan huutaa..