LOPETTAMAAN. Jättämään tän palstan omaan onneensa. Täältä ei löydy se jota kaipaan. Ei hän näitä lue. Elää omaa elämäänsä muualla. Eikä edes rakasta tai välitä minusta. Olen haaveitteni kanssa yksin. Ilman vastakaikua. Omissa harhoissani. Haaveissani. Sitä se on. Turhaa unelmaa. Joka ei toteudu. Ei koskaan. Hyvästi rakas mies. Ei täällä enää. Ei missään. Ei koskaan. Unelmat pitää haudata. Jättää elämään omaa elämäänsä. Unohtaa. Se rakas ihminen, jota vielä näen aina välillä. Saan kuulla hänen ääntään ja katsoa silmiin. Se pitää nyt riittää. Hän ei ole minun. Eikä tule olemaan. Ikinä en lakkaa rakastamasta. Ja hän saisi minut, jos haluaisi. Mutta kaikki on hänestä kiinni. Hän vain voi kaiken muuttaa. Minä en enää tule tänne. En sano sanakaan. Ei siis mitään. Rakastan vain hiljaa ja pidätän kyyneliäni kohdatessa.
Pystyisiköhän sitä jo
ikuisestisydämessä
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juuri itse ajattelin vastaavaa, jos jättäisi palstan, kääntäisi uuden lehden. Käyttäytyisin normaaaalisti:)
Ajatukseni ei siis ole yksyhteen aloittajan kanssa, mutta mies mielessäni.
Mä en ymmärrä! Jos ihmiset haluaa, että heidän kaivatut lukee näitä, miksette kirjoita suoraan heille? Tänne kun kirjoittaa on vähän sama, kuin kukkulanlaelta huutelisi rakkaudentunnustuksia. Jos hän sattuu olemaan lähellä, niin ehkä kuulee. Todennäköisempää, että näin ei tule tapahtumaan.
Tämä on monelle väliaikaa. Odottelua, että tulee jotain parempaa eteen.
Saatan olla myös.
Olla mitä?
Et varmaankaan ees kuvittele, sillä silmistä näkee kyllä toisen tunteet tai jos ei nää, nii aina kannattaa ottaa selvää ! Yhtäkään liittoo ei varmasti perusteta ilman ekaa askelta ja hyppyä tuntemattomaan. Epätoivo kannattaa vaihtaa toivoon, Sillä ilman sitä ei jaksa näitä elämän ahtojäitä.
Mutta siihen tarvitaan kummankin rohkeutta. Jos on pahasti pettynyt jo aiemma(i)ssa suhte(i)ssa niin kyllä toisenkin rohkeutta tarvitaan. Ihminen voi oppia virheistään ja joskus asiat näyttää vaikeimmilta kuin mitä ne oikeasti on. Vaikeudet voi sitäpaitsi nähdä kasvattavina ja aikapaljon on myös itsestä kiinni millaisena ne näkee. Joku näkee jokapuolella uhkia ja joku näkee mahdollisuuksia. No, ei se tietenkään onnistu, jos synkkä ihminen yrittää olla yhdessä positiivisen ja valoisan ihmisen kanssa. Rakkaudella on kyllä aika suuri voima, jos sille antaa mahdollisuuden. Ymmärryksen puolin ja toisin.
Pari viisauden sanaa aloittajalle ja tässä ne ovat: "ota yhteyttä siihen ihmiseen, sovi tapaaminen ja keskustele kasvotusten. "
Kaiken muun höpinän voit unohtaa niin saat sen ainoan ja oikean tulkinnan.
Tulee aika kun pystyy. Itse saatan käydä muutaman kerran viikossa, ei edes kiinnosta palstalla roikkuminen enää. Yleensä otan kantaa noin yleisesti, joskus iskee vanha vimma...hänelle siitä hyvästä pus<3 .. tänne uppoa kuin kivi. Tunteet on ja pysyy, mutta ei onneksi joka päivä yhtä voimakkaita.
Jos voitte..ajatelkaa myös irlelämää, kyllä harhat tippuu, kun ei ruoki niitä täällä joka päivä. Nyt pitää ponkaista ylös sängystä. Nukuin niin sikeästi enkä laittanut kelloa soimaan, kun aina herään ilman sitä..ja kas, kas heräsin myöhempään kuin normaalisti, näin se elämä yllättää..kahvit ja kiireesti töihin.
Mukavaa työpäivää kaikille.
Se täällä onkin hassua kun vastaillaan tuntemattomille ja tsempataan turhilla toiveilla. Jokainen on itse paras tilanteensa asiantuntija. Pois yltiöpositiivisuus, pienet viestit ovat vain pintaraapaisua. Useimmiten neuvojat neuvoo harhaan.