Minulla on 1,5v uroskoira (seefferi), asun siis "yksin" tämän koiran sekä kissan kanssa. Tulevana kesänä edessä synnytys ja minusta tulee yksinhuoltaja. Suunnitelmani on että eräs läheinen tulee hoitamaan eläimiä sairaalassaoloajakseni ja jää ehkä vielä viikoksi sen jälkeen auttamaan. Tämän jälkeen pitäisi pärjätä periaatteessa yksin, siis jokapäiväiset lenkit ym. koiran kanssa. Kuulostaako ihan mahdottomalta? Olisi kiva kuulla muita samanlaisessa tilanteessa olevia/olleita. En ole ajatellut luopua koirasta, yritän kaikkeni että saan homman toimimaan. Mutta jos ei sitten millään toimikaan tai tulee vaaratilanteita tai muuta niin sittenhän ei ole muuta vaihtoehtoa kuin etsiä koiralle uusi koti.
Koira ja vauva
kipale
22<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Niin ja piti vielä sanoa, että koira on kiltti lapsia kohtaan ja uskon sen ottavan tulokkaan vastaan hyvin. Lähinnä mietityttää kun täytyy vauva ottaa joka lenkille mukaan, että tuleeko siitä hankalaa ja varsinkin kun koira ei ole ihan "valmis" vielä, nuori ja intoa riittää. Melkein kaiken räyhäämisen olen saanut lenkillä loppumaan, yleensä vain nostelee karvojaan nykyään.
Kuules kipale:) Sulla on vielä nyt hyvää aikaa saada tuo koiruus "valmiiksi".Kun sen olet viisaasti tehnyt,en epäile suurestikkaan etetkö pärjäisi:) Koira on uskomattoman sopeutuvainen kaveri,ja eihän aivan aluksi nuo lenkit niin mahdottomia tartte olla,vähempikin riittää,kunhan vastineeksi annat enempi esim.aivojumppaa koiralle.Sitten kun itsestäsi tuntuu,että jaksat ja koira-vaunut yhdistelmä on hanskassa,niin sittenhän se onkin jo pelkkää iloa lenkeillä porukalla.Mutta tottahan tuokin on,että jos tulee ongelmia,tai et jaksa,älä epäröi,vaan etsi pojalle uusi koti heti,eikä sittenkään sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä,se on oikea ratkaisu molemmille.Toivon sinulle hyvää odotusaikaa,ja ennenkaikkea toivon,että sinä,vauva ja koira saistte elää mukavaa tulevaa elämää yhdessä.
nim.kokemusta on:))
Sulla on tosiaan vielä aikaa keskittyä koiraan ja saat kyllä paljon aikaiseksi ennen lapsen tuloa !!! Kun vauva on syntynyt niin parasta aivojumppa koiralle taitaa olla juuri tuo vauvan "hoitaminen"...antaa koiran olla mukana touhussa mahdollisimman paljon. Ja PALJON huomioita myös koiralle. Sille voi opettaa tiettyjä tehtäviä ym. vauvan hoitamiseen liittyen jotta tuntee itsensä tärkeäksi ! Saku pärjää kyllä hetkellisesti vähemmällä ulkoilutuksella kunhan pääsee tarpeita tekemään säännöllisesti. Onko sinulla mahdollisesti hoitajaa lapselle muutamana päivänä viikossa niin että voisit viettää "laatu-aikaa" koirasi kanssa.... veikkaan että tulee olemaan tarpeen teille molemmille :)))
Aikaa on vielä ja suuntahan on ollut nyt ylöspäin. Ei kuulosta mahdottomalta yhtälöltä. Uskon sinun onnistuvan, jos suunta olisi alaspäin niin tilannehan olisi aivan eri.
Todennäköisesti on mahdollista että lapsen isä tulisi vaikka muutamana päivänä viikossa katsomaan lasta ja pääsen samalla koiran kanssa kahdestaan tunniksi-pariksi ulos.
Tuo suunnitelma on järkevä...tulet kyllä kaipaamaan omaa aikaa kuten myös koirasi, tulette nauttimaan niistä hetkistä !
Aika kovan palan meinaat haukata.
Kyllähän ulkona mammoja näkyy päiväsaikaan rattaita työntelemässä isojenkin koirien kanssa ilman ongelmia. Tuntuu lähinnä huolestuttavan oma jaksaminen ja ihan syystä sillä muutos on iso kun lapsi syntyy. Tuollainen koira kun painaa helposti menemään sen pari tuntia täyttä laukkaa vapaana päivässä plus peruskävelyt. On tuossa hommaa mikäli meinaat yrittää klaarata.
siihen asti, kunnes olet kotona lapsen kanssa. Kun palaat työelämään, niin aika taitaa loppua kesken. Et varmaan aamuisin jaksa lähteä pikkuisen kanssa ensin ulkoiluttamaan koiraa ja sitten vasta päivähoitoon ja päiväkodin jälkeen taas heti ulos koiran kanssa. Lapsi haluaa myös varmaan ulos leikkipaikalle jne. mihin koiraa ei voi ottaa mukaan, tai se pitää jättää johonkin pidemmälle kiinni.
Itsellä pienempi koira ja olen joutunut senkin kanssa lyhentämään lenkkejä, koska vuoden vanha ei jaksa enää istua vaunuissa aloillaan, vaan lenkki on yhtä kitinää välillä. Minulla on kuitenkin myös vanhempia lapsia, jotka ulkoiluttavat koiran esim. aamulla.
Kyllä sinä selviät,selvisin minäkin. Lapseni oli 2kk. kun mieheni alkoi painostamaan
että koirasta pitää luopua. Erosin, muutin vauvan ja koiran kanssa ensin työsuhde
asuntoon ja sitten ostin omakotitalon,jossa asun edelleen. Poikani on jo 23v. koira
kuoli elettyään pitkän ja onnellisen elämän. Vuorotyöstäni huolimatta arkemme sujui
ihan mukavasti, koirasta (Rex) jäi kauniit muistot ja ikuinen ikävä.
Kaikkea hyvää sinulle ja onnea tulevasta pienokaisesta.
Hommaa apua jo etukäteen. Ei tarvita kuin yllättäen tuleva rintatulehdus, etkä pysty menemään ulos. Sama juttu jos vauva on sairas. Palkkaa esim. joku koululainen tulemaan vauvanvahdiksi päivittäin ja hommaa myös koirallesi varaulkoiluttaja. Itse annoin oman ison, nuoren koiran jo odotuspahoinvoinnin ajaksi ystävälleni hoitoon. Hommaa pysyvää apua, sillä tulet tarvitsemaan sitä vuosiksi eteenpäin.
Se joka tossa tulee kärsimään ja rajusti on koizuliini. ootpa ollu ajattelematon kun aloit tossa tilanteess kakaraa pusaamaan maailmaan. Koiruus on ollu sulla kauemmin-haloo, se asuu teillä ja sun koti on senki koti. Tuot sen reviirille vieraan, oudon rääkyvän, haisevan ja kuolaavan otuksen joka kohta alkaa kiusata viatonta eläintä, repii, hakkaa, ottaa tavarat...
Höpöhöpö sulle,koira ei mitään kärsi,päin vastoin.Itsellä oli viisivuotias sakunarttu,kun eka lapsi syntyi,koira oli innoissaan seuraamassa joka kylvetystä,vaipan vaihtoo,sun muuta hoitotoimenpidettä.Vauvan istuessa sitterissä koira piti seuraa hänelle maaten vieressä.Ja yleensä vastuuntuntoinen koiranomistaja opettaa lapsensa siihen,ettei koiraa kiusata millään tavoin,koira ei ole lelu.
Enköhän minä lapselle opeta kuinka eläinten kanssa ollaan. Itsekin olen ollut vauvasta asti eläinten kanssa. Enkä tosiaan suunnitellut tätä tähän elämänvaiheeseen, mutta minkäs teet.
"opettaa tiettyjä tehtäviä vauvan hoitoon liittyen"-oppiiko koira kuinka paljon lapsenhoidosta??? Vaihtaa vaippoja, kylvettää, ulkoiluttaa joskus??? Varmaan tosi ihquu ja söpöö kun hän saa kokea itsensä tärkeäksi työnnellessään mamman apuna kärryjä ja hoivatessaan pikku ihmistä. Lapsen kannalta saattaisi olla parasta alkaa ajoissa etsiä lapselle uutta kotia ajoissa.
Yllättyisit varmaan,kuinka fiksu koira oppii äkkiä tuomaan esim. vaipan pyydettäessä,kun sen jättää ensin paikkaan mistä koira saa sen.Samoin vesituttipullon kanssa,kuten vauvan lelujen myös.Ehkä kaikkea ei tarvitse niin kirjaimellisesti ottaa,ja vastata viisastellen,vai kuinka?Ja melko useinhan koira on hyvin utelias vauvan tullessa taloon,joten luonnostaankin se haluaa olla mukana touhuissa,jotka liityvät tulokkaaseen,ainakin omat sakut ovat olleet,samoin kuin ystäväni sakut hänen saadessaan lapsen.
Kannattaa varautua siihen,että ellei koira komentamalla lopeta vetämistä kun on vaunut mukana.Niin opeta se jo ennalta hyväksymään vedonestovaljaiden tai kuonopannan käyttö.Mikään ei ole sen kamalampaa,ku iso koira joka hyppii vainujen yli vieraan koiran luo,voivat siinä vaunut kaatua.
Noilla apuvälineillä saat nuoren koiran pysymään paremmin hallinassa,ja lenkkeily on kaikille turvallisempa,sinulle,vauvalle ja vastantulijoille.
että tulet epäonnistumaan, joten ala vain etsimään uutta kotia koirallesi. Se on vielä nuori koira ja löytää kodin, jossa sille on aikaa.
Piltti vaunuihin ja menoks!
Onhan noita moinia vauvaperheitä ja yksinhuoltajia joilla on myös koir(i)a ja arki sujuu vaivatta. Kirjoituksesi perusteella en näe, mikset sinäkin tulisi pärjäämään ihan hyvin. :) Jos suinkaan mahdollista, koira kannattaa opettaa kävelemään nätisti vaunujen vierellä jo ennen lapsen tuloa. Koira aina ojan puolella, vastaantulijoiden kohdalla useimmat hoksaavat kyllä nopeasti ettei vaunujen läpi pääse tervehtimään / räyhäämään eikä kannata yrittääkkään.
Suosittelen lämpimästi hankkimaan vakihoitajan tai -hoitopaikan, jonka voit aina tarvittaessa soittaa auttamaan koiran ulkoilutuksessa. Vauva-arjen raskaus saattaa yllättää vaikka kuinka olisi valmistautunut etukäteen ja silloin tuo voi tulla tarpeeseen.
Täällä sitä ollaan maanantaina kotiuduttu pienen sektiolla syntyneen pojan kanssa ja tiistaista asti käyty vaunujen kera koiran kanssa pienillä lenkeillä. Koiralla on varmuuden vuoksi kuonopanta ulkona kokoajan, ja hyvin on mennyt! Jotenkin koira tuntuu tajuavan ettei vaunujen vieressä voi hötkyillä vaan menee rauhallisesti. Tänään pysähdyttiin sopivaan paikkaan heittämään keppiä että saa tehdä muutakin kuin kävellä vaunujen vieressä. Muutenkin koira otti vauvan hyvin vastaan.
päivitän välillä lisäkuulumisia kun muistan.
T:aloittaja
Onneksi olkoon vauvan johdosta!! Mukava kuulla myös, että koira käyttäytyy hienosti:)Hyvää kesää koko perheellesi!