Tossa toisessa viestissä joku valitteli sitä, ettei pysty ottamaan osaa keskusteluun, koska päässä ei liiku mitään.
Mulla kyllä liikkuu päässä asioita, mutta en koe niitä sellaisiksi mitä voisin tuoda "yleisessä keskustelussa" esille. Sen takia joudun työntämään ne pois ja keskittymään vaan "normaaliin", mikä aiheuttaa pään tyhjänä lyömistä.
Konkreettinen esimerkki aiheista mitä mielessäni on pyörinyt viime päivien aikana:
fobioiden ja psykoosien psykoanalyyttinen pohdinta, Pewdiepien videot ja miksi hän on niin menestynyt, mitä Syyrian sisällissotaan kuuluu, kuinka hahmottaa neliulotteisia objekteja, erään kauan sitten seuraamani mangan/animen kohtauksen fiilistely youtubesta, vanhan pelin let's playn katseleminen ja muistelu, nettideittailun pohtiminen jne
Tuossa oli nyt vain esimerkkejä. Tosi harvan ihmisen kanssa on ollut sellainen fiilis, että pystyisi tuomaan esille puoliakaan niistä ajatuksista mitä päässä liikkuu. Toki ongelma johtuu suuresti myös omasta epävarmuudesta ja siitä ettei tunne / tapaa kovin suurta määrää ihmisiä. Ja ne joita tuntee / tapaa ovat monesti aika erilaisia kuin itse...mutta missä niitä "omanlaisia" ihmisiä sitten tapaisi?
Mulla kyllä liikkuu päässä asioita, mutta en koe niitä sellaisiksi mitä voisin tuoda "yleisessä keskustelussa" esille. Sen takia joudun työntämään ne pois ja keskittymään vaan "normaaliin", mikä aiheuttaa pään tyhjänä lyömistä.
Konkreettinen esimerkki aiheista mitä mielessäni on pyörinyt viime päivien aikana:
fobioiden ja psykoosien psykoanalyyttinen pohdinta, Pewdiepien videot ja miksi hän on niin menestynyt, mitä Syyrian sisällissotaan kuuluu, kuinka hahmottaa neliulotteisia objekteja, erään kauan sitten seuraamani mangan/animen kohtauksen fiilistely youtubesta, vanhan pelin let's playn katseleminen ja muistelu, nettideittailun pohtiminen jne
Tuossa oli nyt vain esimerkkejä. Tosi harvan ihmisen kanssa on ollut sellainen fiilis, että pystyisi tuomaan esille puoliakaan niistä ajatuksista mitä päässä liikkuu. Toki ongelma johtuu suuresti myös omasta epävarmuudesta ja siitä ettei tunne / tapaa kovin suurta määrää ihmisiä. Ja ne joita tuntee / tapaa ovat monesti aika erilaisia kuin itse...mutta missä niitä "omanlaisia" ihmisiä sitten tapaisi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sehän se onkin yksinäisyyden päihittämisen kulmakivi. Yksin voi olla olematta yksinäinen ja muiden seurassa voi olla yksinäinen, jos ei koe jonkinasteista samaistumista. Ei siinä auta kuin yrittää laajentaa horisonttejansa ja pistää itsensä sellaisiin tilanteisiin, joissa kohtaa mahdollisimman paljon ihmisiä.
Mitä enemmän ihmisiä kohtaat, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tulet lopulta löytämään myös sellaisia yksilöitä, jotka jakavat mielenkiinnonkohteesi ja joihin pystyt samaistumaan syvemmällä tasolla. Jos harrastukset sattuvat olemaan sellaisia, että niitä ei ole tapana fyysisesti muiden ihmisten seurassa harrastaa niin erilaisilta nettifoorumeilta, jotka harrastuksen piiriin kuuluvat, löytyy varmasti samanhenkisiä ihmisiä.