Jos lähestymme ongelmaa alhaaltapäin, huomaamme sen olevan yläpuolellamme, jos taas otamme käyttöömme ylhäältäpäin lähestymisen, huomaamme ongelman olevan alapuolellamme. Sivusta tarkasteltuna, huomaamme ongelman pysyvän joko oikealla tai vasemmalla puolellamme, mutta kiinteästi sivulla. Laaja-alaisesti ongelmaa lähestyessä, otamme käyttöömme tavan, joka kohtaa ongelman sen joka puolelta. Näin pääsemme parhaiten lähestymään sen ydintä, voidaksemme pureutua sen herkimpään kohtaan. ytimessä on kuitnekin yksi ongelma eli ongelma itse. Sen kohtaaminen voi aiheuttaa jo itsessään ongelman. Eli ongelman lähestymistapa on melko ongelmallinen. Lähestyäkkö vai eikö lähestyä ?
Tekoälyttää
Älähtää
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sä mietit liian etukäteisesti, se on ongelman ydin. Ongelmasi poistuu spontaanilla reaktiolla ei niinkään laskelmoidusti.
Reaktio kuulostaa liian vaaralliselta. Jos se vaikka räjähtää käsiin sponttaanisti. On nimittäin sen verran kuuma sisus jo.
Joops, silti viileä pintakuori pitää balanssissa. Ei hätäpäivää.
Lähestyä vaiko ei lähestyä? Lähestyn läkähdyttävän lähelle ongelman ydintä ja sanon kyllä lähestyä. Kun kerran noin kauniisti osaat kuitata ja tiivistää ongelman sisällön, luulisin ongelman olevan korkeintaan mikroskooppinen.
plussat "älähtäälle" ja "sisivistyneelle" (=hyvinkin sivistynyt)
Otan palautteenne vastaan lievästi hämmentyneenä =)
..en tajuu mitään. Mulla on nälkä.
Mä pelkään että m oon tekoälykäs, kun en oikeesti oo älykäs.
Ja tämä älytön provoilija lähtee nyt paistamaan pihvejä. Nam ;D)))
Vähemmän teoriaa, please. Enemmän käytäntöä. Tee se, äläkä mieti niin paljon.