Odotat minun tekevän jotain. En pysty! Tuskin ymmärtäisit. Ethän edes halua ymmärtää... Siltä minusta tuntuu. Pelkään. Pelkään sinun olevan vihainen ja turhautunut. Siksi en uskalla tehdään mitään. Pelkään ettet tunne mitään nykyään.
Tuntuu toivottomalta
olenkivettynyt
38241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
muiden kanssa tekemään vaikka mitä.
Miksi ajattelet pahinta, jos et tiedä varmaksi?
Siltä nyt vain tuntuu. Sellainen tunne on tullut hänen käytöksestään. Toki en tiedä mistään mitään.
Olen kivettynyt myös, ei suuri ero kivitettyyn. Kohtalotoveri?? :D Temperamenttini takia tarvitsen aikaa kasata itseni ja käsitellä tunteeni ja ajatukseni... sit olen ihan ok. Oppia ikä kaikki???
https://m.youtube.com/watch?v=KWZGAExj-es
Mietihän asiaa toisen kannalta. Pystyykö hän yhtään sen paremmin?
En tiedä. Siksi tämä niin toivotonta onkin.
Tulee mieleen tilanne jossa olin pari vuotta sitten.
Kukaan ei voi tietää kuinka onnellinen olisin nyt jos olisin toiminut silloin toisin. Kyseessä oli siis ihastuminen henkilöön, jolla myös oli tunteita minua kohtaan. Kumpikaan ei tehnyt mitään. En tiedä onko sinun tilanteesi sama vai jotain muuta.
Joka tapauksessa pointtini on, että itse asiassa olen onnellinen etten silloin toiminut eri tavalla. Onhan nimittäin niin, että meillä molemmilla oli omat syymme toimia miten toimimme silloin. Ehkä kumpikaan osapuoli kuviossa omalla kohdallani ei ollut valmis suhteeseen toisen kanssa, ja kaikki yritykset olisivat olleet tuhoon tuomittuja. Pahimmassa tapauksessa olisimme satuttaneet toisiamme ja pettyneet pahasti. Tällä hetkellä olen melko tyytyväinen elämääni, vaikka en tehnyt mitään asian hyväksi ja ehkä osa onnellisuudestani johtuu siitä että tein oikean valinnan.
Kannattaa miettiä asiaa myös tältä kannalta. Missä olet kahden vuoden kuluttua ja mitä haluat tehdä silloin? Onko sinulla muita tärkeitä päämääriä elämässäsi, joiden saavuttaminen voisi estyä jos toimisit haluamallasi tavalla?
Joskus voi elämä olla sellaista, ettei pysty ajattelemaan asioita kahden vuoden päähän. Kaikki voimat menevät seuraavasta vrk selviämiseen. Kaikessa ratkaisee tilanteiden ja tunteiden kohtaaminen, ja jokin muu, x-factor joka ratkaisee kuinka pikälle homma kantaa. Aina ne ei vaan kaikki natsaa, ja jos niin niin ei auta järkeillä, ainakaan tunnepuolen asioissa.
Onnellisuuden lisääntyminen elämässä ei välttämättä johdu siitä, että et suhdetta toisen kanssa aloittanut. Ylipäätänsäkin ihmisten suuri harhaluulo on se, että joku ihminen yksistään pystyisi tuomaan onnellisuuden. Onnellisuutta voi kuitenkin merkittävästi lisätä hyvä parisuhde. Tutkimustenkin mukaan hyvässä parisuhteessa elävät naiset ovat onnellisimpia elämässään, sinkut ovat seuraavaksi onnellisimpia ja huonossa parisuhteessa olevat onnettomimpia ja helposti masentuvia. Myös vaikutukset terveyteen mm. Sydänsairauksiin on havaittu.
Rakastuminen ja ihastuminen liittyy aina kolmeen osa-alueeseen: älyyn, innoitukseen ja intohimoon. Kaikki ihmiset eivät vedä samalla tavalla puoleensa. Rakastuminen ja parisuhteen aloittaminen vaatii aina aikaisempien sitoumuksien kumoamista, muuttamista ja purkamista. Tämän vuoksi parisuhteiden solmiminen aikuisemmalla iällä lienee vaikeampaa. Parinvalintaan liittyy tutkimusten mukaan myös ajatus uuden oppimisesta ja kehittymisestä tietyn ihmisen kanssa.
Mutta nyt muut hommat kutsuvat.
Haluan ymmärtää, yllättyisit jos yrittäisit ;)
oletat ja uskot ettei hän haluaisi ymmärtää ja miksi tai mistä hän olisi vihainen?
Aikaa on kulunut ja mitään ei ole tapahtunut. Siitä pelkää olevan vihainen.
Ei kukaan jaksa pitkään vihoitella.
Tuskin on vihainen, mutta on varmasti jo heittänyt toiveet sinun suhteen. Silloin voi olla vaikea päästä takaisin yhteyteen, valitettavasti pallo taitaa olla sinulla..
Sinun pitää tehdä jotain, niin se vain on.
tämä. Ei kiinnosta koko ihminen.
Turhaan pelkäät. Minä kyllä haluan ainakin yrittäää ymmärtää sinua ja tunnen edelleenkin samoin kuinnnn vuosia sittenkin
Lohdutukseksi sinulle, olen itse se osapuoli joka on odottanut toisen peliliikkeitä jo tovin ja toisenkin. Olen yrittänyt kuolettaa tunteita ja yrittänyt olla suutuksissani. Totuus on se, että jos hän laittaisi viestin minulle, jatkuisi juttu taas siitä mihin se jäi ja ottaisin hänet avosylin vastaan vaikka aikaa on kulunut. Ole rohkea ja tee mitä sinun täytyy. Jos todella on niin ettet voi jostain syystä sen enempää olla hänen kanssaan yhteyksissä niin sano edes jotain. Älä jätä häntä roikkumaan. Sano vaikka että ikävä kyllä uskot että on parempi olla tapaamatta tai olematta yhteydessä jos näin on, kunhan et jätä tällä tavalla odottamaan. Sattuu nimittäin jonkun verran.
Allekirjoitan edellisen kommentin täysin.
Omassa tapauksessani välillämme ei ole mitään vielä ollut, joten siinä mielessä asia on molempien käsissä. Olen yrittänyt toimia ja samalla odottanut ja toivonut, että hänkin toimisi. Pahalta tämä tuntuu minustakin. Mielestäni tällainen asia on paras hoitaa kasvotusten ettei tule turhia väärinkäsityksiä...
Kasvotusten varmasti parempi hoitaakin, täällä huutelee tuuleen:/. Oma tapaukseni vastaavanlainen, enkä ota miehen tunnetiloista enää selvää. Itse taas tunnen edelleenkin ihastumista, vähitellen siitä vain on tullut aina vaikeampaa näyttää toiselle. Siis hiljenen, vältän katsekontaktia normaalin rajoissa ja tunnustan tunteeni vain itselleni...
Älä pelkää..rakastan sua edelleen kuten jo vuodesta 2010...ota ihmeessä yhteyttä jotenkin.
2010...tapahtuikin paljon, anna jotain tunnisteita tästä
Sanooko 8.2 mitään?
Ymmärsin ja mielestäni halusinkin ymmärtää.
Ehkä näin ja ymmärsin ensimmäisestä katseesta, jotakin mitä moni muu ei näe.
Näin syvälle sisimpääsi, luin paljon asioita kasvoistasi, olemuksestasi.
En odota mitään, yhteyden säilyvyyttä toivoin mutta se vain ei koskaan onnistunut.
Ei ole olemassa syytä vihaan, vain jaksaminen turhaan toiveeseen on loppunut.
Ja ymmärsin niin että olet mennyt eteenpäin.
En odota y h t ä ä n m i t ä ä ä n ! !
Onhan tuo jo nähty, ettet kykene muuhun kuin loukkaamaan, ja katsomaan mikä vaikutus sun toimillasi sitten olikaan.
Jos tunsit ahdistusta suhun ihastuneesta naisesta, niin voi anteeksi!
Ei ollut tarkoitus suhun ihastua. Niin vain kävi.
Anteeksi että tulin muutaman kerran liian lähelle.
Anteeksi että katsoin muutaman kerran liian himoitsevasti ja syvälle silmiisi.
Anteeksi punastumiseni.
Anteeksi, että saatoin käyttää sinua fantasioissani.
Anteeksi että olen himoinnut toisen omaa- sinua.
Toivottavasti saan syntini anteeksi.
Olen pysytellyt maan alla, jatkossakin koetan olla etten sattuisi tiellesi.
Hyvää loppuelämää sinulle. Olkoon se tappavan tasaista taaperrusta kaiken tutun, turvallisen ja tasaisen parissa.
Ps. Tämän tarvitsin purkaakseni ne viimeisetkin kuonat. Ei enää tämän jälkeen minulta minnekkään mitään.
The End.
Oletteko ihan terveitä, kun tällaisia viestejä laitatte tuntemattomille ihmisille nettipalstoilla. Väärin, ette te ole mitään ymmärtäneet kun täällä puratte harhaluulojanne toisiin ihmisiin. Minun mielestä tällaiset viestit ovat yhtä palleilyä, eivätkä tuollaiset ihmiset ole oikeasti mitään tunteneetkaan. Roikoti, roivaan. Menkää joskus itseenne. Trollitkin voisi oikeasti joskus olla hieman myötämielisemmässä työssä. Kyllä sillä tavallakin voi kesksutelua herätellä.
Olkaa suoraselkäisi ja puhukaa irl niille ihmisille, joita mielestänne olette voineet loukata tai väärinkäsiryksiä on voinut syntyä.
Nöyryys-ylpeys-syyllinen-syytön-ihminen-ihminen-haloo-haloo-ennakkoluulo-höpönassu-eiasvasuureksiseisomallatosenpäälläkukanstakissanhännänluuleekoitsestäänliiojamitäonoikeahäpeä?
Ei kai kukaan odota kenenkään tekevän mitään näiden viestien perusteella.
silloin kun elämä pyörii pahasti ainoastaan sen oman navan ympärillä- silloin juuri syntyy tuollaisia aloituksia.
Valitettavasti samaa mieltä. Mulla semmonen kokemus ja tuoreena mielessä. Huima ihana suhteen aloittaminen ja sitten täysin äkillinen vetäytyminen. "En osaa sanoa mikä mulla on"- tyylisesti. Ja yritin tukea, antaa aikaa, uskoa ja jaksaa..aina hänen ongelmansa olivat keskeisiä ja kaikki pyöri hänen asioidensa ympärillä. Aikuisia ollaan, kummallakin elämää takana. Eroistakin jo aikaa.
Hänellä ei tainnut kasvaa silti nurmikkoa jalkojensa alla..ja mulle teki todella ikävän tempun tuolla arpomisellaan. Puheet ja teot täysin ristiriidassa. Joten jos on noin suuria ongelmia itsensä kanssa, kannattaa ehkä jättää se ihana suhde aloittamatta, olla itselleen rehellinen ja hoitaa itsensä kuntoon. Tai olla yksin. Tuollainen käytös on viheliäistä. Sattuu!
Odotankin, että mies ilmaisi... En tiedä miten.. Aikaa on kulunut ja tulee kulumaan. Mutta en minä ole hänelle "mitään". Luulen.. ja näin oletan.
niin..oletat..totuus voipi olla toisenlainen..
Sellaista se on. Minäkään en voi tehdä mitään, varsinkin kun käsitykseni mukaan on olemassa riski, että mun lähestyminen on jotenkin kuumottavaa. Ellei satu näkemään sattumalta, se ois vissiin ok.
Lausuit nimen, johon kukaan ei uskalla kommentoida, en siis minäkään. Tämä viesti ei ole pääkaupunkiseudulle.
Laitoin sinulle viesti , mutta et vastannut mitään?
Näitkö sen viestin edes? Eilen sen laitoin!
Haluan luovutta jo, turhia toiveita! En jaksa enää!
Ei ketään voi pakottaa tekemään mitään, jos ei halua eikä kiinnostusta ole.
En ole vihainen, turhautunut kylläkin. Pelkäät? Niin pelkään minäkin. Tässä tapauksessa on vain kyse siitä riittääkö sinun uskallus...