Vajaat vuosi sitten hankin Apulan kautta 2-vuotiaan suursnautseriuroksen, koska kuvineen ja teksteineen ilmoituksessa se hurmasi minut täysin ja alkoi niin käydä sitä sääliksi. Perheellään ei kuulemma riittänyt aikaa sille tarpeeksi. Nyt kun koira on ollut minulla vajaan vuoden, olen sydämestäni kiitollinen, että sain sen omakseni. Koirani on erittäin lapsirakas, ei dominoi toisia koiria ja tottelee todella hyvin. Se on tottunut jo entuudestaan yksinoloon entisen perheen ajanpuutteen vuoksi, joten voin käydä töissä ilman että se tekee tuhojaan kotona. Koirani on hiukan varautunut vieraita aikuisia (varsinkin miehiä) kohtaan, mutta ei aggressiivinen. Eikä koirani ole edes kovin energinen, vaan tavallinen sohvaperuna, ja viihtyy hyvin 32-neliöisessä yksiössäni. Kyllä on pakko jakaa täällä tuntemuksiani, koska olen niin onnellinen koiranomistaja nykyään. Tämä on vielä ensimmäinen koirani kaiken kukkuraksi :-)
Apulan ansiosta sain onnen elämääni <3
mustapoika
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onneksi olkoon. Samoin kävi täällä jo monta vuotta sitten. Vähän omaasi nuorempana laitettiin koira kiertoon mutta meiltä sai loppuelämänsä kodin. Kyllä näiden kelpaa. Kävisipä kaikille yhtä hyvin.
Kiva kun kirjoitit tänne, ihmiset ei yleensä raportoi hyvistä asioistaan vaan ainoastaan pahoista. Koirat tuottaa enimmäkseen iloa ja terveyttä, niinkuin omanikin. Mutta tänne yleensä vaan valituksia kirjoitellaan.
Tuo on niin totta! Olisi aika kivaa lukea kaikista hyvistä asioistakin, siitä miten ongelmat ovat ratkenneet hienosti ja tuloksista. Täällä kuten joka paikassa, aina eniten on vain valituksia ongelmista, kysellään eikä osata ratkaista, ratkaisuistakin intetään ja haastetaan riitaa eikä keskustella, ja jotenkin ihmetyttää oman itsensäkin kohdalla, miten paljon helpompaa onkin takertua kaikkeen negatiiviseen kuin positiiviseen? Miten paljon helpompaa onkin vain valittaa eikä ratkaista ongelmaa, etsiä virheet toisesta vaan ei itsestä, kertoa aina ne huonot tarinat, kauhutarinat, jne... kyllä kai riskeihin voisi varautua muutenkin tai joskus myös onnistaa?!
Minä tykkään kanssa, kivaa kuulla, että jollain on ollut noin hyvä tuuri elämässä ja iloa on tullut!
Kuitenkin isoin osa on iloa ja hyvää mieltä :)
Onneksi olkoon, koirista on niin paljon iloa! <3333
Täällä kans todella tyytyväinen "apulakoiran" omistaja. Olen iloinen päätöksestäni ottaa aikuinen kodinvaihtaja pennun sijaan (vanhempi koirani on selvästi samaa mieltä!), vaikka alussa ajatus mahdollisista ongelmista hieman hirvitti. Hyvin on onneksi mennyt. Myös se tuo hyvän mielen, kun koira selkeästi nauttii uudesta elämästään.
Kiitos kaikille :-)
sittenkin kääpiösnautserista kyse. Eihän isot snautserit sohvalla makoile. hyh hyi
Kyllä soffalla makoilee vielä isompiakin koiruuksia:))
Hyvin kävi myös meillä, vajaa vuotinen, eri rotuinen uros kotiutui meille kodinvaihtajana apulan ilmoituksen johdosta.Ihana, hyvätapainen, ja sosiaalinen helppo koira :)