Että tästä ei mitään tule. Olis varmaan tullut jo, jos olis ollut tullakseen. Tosiasiat vaan myönnettävä, että ollaan varmaan kuitenkin liian erilaisia ihmisiä. Ja järki kun alkaa puhua niin se puhuu realiteeteista. Ja se miten pysyt musta etäällä, antaa sen kuvan että etäälle haluat jäädä. Ehkä tää kaikki oli sulle vaan liikaa. Ja pikku hiljaa alkaa olla mullekin.
Ikävä tunne
elämä-on-liian-vaikeeta
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oletko itse yrittänyt lähestyä jollain tavoin ihastuksesi kohdetta?
niin,minä pyrin väistelemään koska olen huomannut hänen karttavan minua.. ihan vain hänen "tahtoaan" noudatan..
Et ilmiselvästi tiedä asioiden oikeaa laitaa, joten kannattaa olla positiivisin mielin ja ottaa selvää asioista mahdollisuuksien mukaan. Mieli haluaa luulla tällaisten negatiivisten viestien olevan itselleen, mutta tämä ei ole minulle. Emme tunne vielä (toivottavasti joku päivä, mielellään pian), joten erilaisuudesta tai samanlaisuudesta ei ole tietoa. Toisekseen olen usein mennyt hänen luo kun hänet olen nähnyt, vaikka jo pidemmän aikaa olemme nähneet harvoin. Viimeksikin saavuin vain siksi, jotta saisin nähdä hänet.
että miten olet viestittänyt hänelle et hän olisi tervetullut ja kaipaat, ei kukaan muuten lähesty.
siinä on sinunkin tehtävä jotakin. joskus voi vaikka tahtomattaan ja huomaamattaan antaa sellaisen signaalin että toinen pysyy etäällä. mietintämyssy päähän ja tsemppiä.
ole niin että sinä itse olet se linkki siinä välillä minkä mukaan hän joko lähestyy tai ei? sinähän määrität omalla olemisellasi häntä kohtaan sen miten hän toimii! pitää mieltää se että näissä asioissa on aina kaksi joiden mukaan mennään, ei vaan yhtä.
Ei tule, ei!
perille.Edelleen kysyn: kuka haluaa seurustella äärettömän ilkeän ihmisen kanssa??
Vai niin? Kyllä mä olen kohdellut ihmisiä silkkihansikkain, sorge. Älä sä skitsoa, omi viestejä itselles.
Aloitus vois olla mulle eräältä naiselta, mutta luulen ettei ole, koska
- nimimerkki ei ole hänen tyyliään
- hän tuskin kaipailee minua koska aikoinaan antoi jo rukkaset
.......
Miksi sitten vaivaudun vastaamaan?? Ehkä joku toivo... tai sitten vaan neuvoksi.-)
Kun ap sanoo "liian erilaisia ihmisiä" Ja "miten pysyt musta etäällä", niin noissa on aina tulkinnan varaa. Esim Hän on osittain erilainen kuin minä mutta riittävän samanlainen, että vetää mua puoleensa voimakkaammin kuin kukaan koskaan.
Etäällä pysyminen on täysin tilanne-"komiikkaa", kuten 'tuohonsanoisinniin' ylempänä kirjoitti on monenlaisia signaaleja joissa voi tulla useita vääriä tulkintoja - ja yksikin väärä tulkinta rikkoo kaiken. Esim nainen päättää lähteä tilaamaan juotavaa toisaalta ja senhetkinen seuralainen tiiviisti perässä. Joku luulee kädessä ollutta pankkikorttia narikkalapuksi - ja "päättelee": he poistuvat yhdessä!
Ihmisen viisaus on rajallinen, väärinkäsityksiä tulee aina ja kun ei niitä selvitetä saman pöydän ääressä, tulee eroja. Moni avioerokin on monesta väärinkäsityksestä kasvanut piikkipensas. Lopulta pensas on niin piikikäs ettei kumpikaan jaksa yrittää sen raivaamista.
Minähän ne tunteeni sinulle tunnustin. Muistaakseni sinä annoit selkeän vastauksen, ettei sinulla niitä ole? En siis tee itsestäni enempää pelleä.