Tuon julki minua yli 30 vuotta vaivanneen havaintomysteerin:
Paikka: Jyväskylän mlk. tien varsi, lehtipuumetsikkö.
Aika 1969 myöhäissyksy, ehkä marraskuun alku.
Muut olosuhteet:Kauan kestäneen itämyrskyn jälkeen; pikku pakkasta tai nollakeli. Maassa noin sentti lunta.
Havainto: Pienen pihlajan oksanhangassa retkottaa pienen rastaan kokoinen lintu silmät kiinni. Luulin kuolleeksi. Ensivaikutelmana jokin sirkku vähän viiruisen puvun perusteella ,lähempää punakylkirastas, eipä sekään. Molemmissa siivissä isot symmetriset valkeat laikut. Lintu virkistyi sen verran, että laskeutui maahan ja hyppi pienin hypyin pois.Valkeat siipilaikut näkyivät takaa päin hyvin ja kauas. En päässyt perään pikkukengillä.
Paikka: Jyväskylän mlk. tien varsi, lehtipuumetsikkö.
Aika 1969 myöhäissyksy, ehkä marraskuun alku.
Muut olosuhteet:Kauan kestäneen itämyrskyn jälkeen; pikku pakkasta tai nollakeli. Maassa noin sentti lunta.
Havainto: Pienen pihlajan oksanhangassa retkottaa pienen rastaan kokoinen lintu silmät kiinni. Luulin kuolleeksi. Ensivaikutelmana jokin sirkku vähän viiruisen puvun perusteella ,lähempää punakylkirastas, eipä sekään. Molemmissa siivissä isot symmetriset valkeat laikut. Lintu virkistyi sen verran, että laskeutui maahan ja hyppi pienin hypyin pois.Valkeat siipilaikut näkyivät takaa päin hyvin ja kauas. En päässyt perään pikkukengillä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kuullostaa ihan selvältä tapaukselta. :)
Talviasuinen pulmunen.
Hyppiminen paljastaa sen varpuslinnuksi, ei rastaaksi ja värit sopivat oikeastaan vain pulmuseen.
Omituista on vain sen "yksinäisyys", sillä pulmuset ovat muuttaessaan parvilintuja. Liekö eksynyt parvesta ja jäänyt suremaan huonoa onneaan.
pulmunen on avomaiden lintu..eikä sillä ole tapana oleskella lehtipuumetsikössä,,mystisen kuuloinen juttu
Olen samaa mieltä Nillan kanssa lajista.
Olisikohan joku haukka yrittänyt iskeä muuttavaan parveen ja saanut tämän yksilön loukkaamaan siipensä tai jotain. Sen vuoksi se on harhautunut lajilleen ei-niin-ominaiseen ympäristöön.
Pakoreaktiokin viittaisi siipivammaan, sillä yleensä pulmuset pakenevat lentämällä pois.
Kiitos kovasti avusta. Minä juutuin vuosien mittaan ajattelemaan jotain eksoottista, ehkä siperialaista rastasta, jolla olisi siipilaikku. Muistossa vain linnun pohjaväritys tuntui tummemmalta kuin kirjojen kuvat pulmusesta, samoin viiruisuus jäi mieleen.
Alueella oli silloin metsikköä, pieniä aukeitakin ja myös Päijänne lähellä. Matkaa tiestä metsikköön ehkä viitisen metriä.
Kotimaisista vaihtoehdoista pulmunen on tosiaan ainoa.