- vielä kun selviäis perseen sudin arvoitus...
Ja tässä vastaus siihenkin:
Perseen suti oli yleisesti käytössä ainakin 1880 luvulle saakka Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Siihen aikaa maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti "nurkan taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana.
Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.
Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla. Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huusissa oli joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin kelpasi pyyhkimiseen.
Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja tuuheaa lyhyt vartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. Perseen suti, tai pers suti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää.
Tämä sitten, ennen kuin harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, kopautti harjaa seinää vasten jotta siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois.
Nykyään käytetty sanonta "Voi perseen suti" viittaa juuri siihen, että suti on joko liian tahmea puhdistuakseen tai se oli pudonnut niin kauas, että tarpeillaan istuja ei siihen ylettynyt. Hänen olisi siis kiskottava vaatteet sottaiset takamuksen päälle, ja sekös harmitti.
Harmittavaa asiaa "perseen sudilla" tarkoitetaan nykyäänkin, vaikka pylly olisikin puhdas.
Ja tässä vastaus siihenkin:
Perseen suti oli yleisesti käytössä ainakin 1880 luvulle saakka Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Siihen aikaa maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti "nurkan taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana.
Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.
Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla. Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huusissa oli joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin kelpasi pyyhkimiseen.
Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja tuuheaa lyhyt vartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. Perseen suti, tai pers suti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää.
Tämä sitten, ennen kuin harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, kopautti harjaa seinää vasten jotta siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois.
Nykyään käytetty sanonta "Voi perseen suti" viittaa juuri siihen, että suti on joko liian tahmea puhdistuakseen tai se oli pudonnut niin kauas, että tarpeillaan istuja ei siihen ylettynyt. Hänen olisi siis kiskottava vaatteet sottaiset takamuksen päälle, ja sekös harmitti.
Harmittavaa asiaa "perseen sudilla" tarkoitetaan nykyäänkin, vaikka pylly olisikin puhdas.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jospa sillä sudilla niitä lauteit pyyhittiin :)niissähän oli mikrobeja.
No jos sitä on ensin käytetty takapuolen puhdistamiseen ja sitten lauteisiin, niin varmasti on lauteet "puhtaat".