n.15 vuotta sitten "hukuin" pilkkireissulla kevätjäillä,olin 17-vuotias.Ehdin olla veden alla 7-10 min ennen kuin minut saatiin ylös,muistan pettymyksen tunteen kun heräsin sairaalassa,en kyllä tajunnut paljon mistään mitään siinä ollessani,en muista tänäkään päivänä mitään muuta tuosta päivästä kuin tuon pettyneen olon.Pointti on että olin mukana seurakunnan kuorossa ja kävin muutenkin ahkerasti kirkossa,mutta vapaa-aikana yleensä juopottelin,harrastin spiritismiä ja tein kaikkea mikä soti uskoani vastaan.Olin siis aika ristiriitaisessa tilanteessa."Hukkuminen" herätti minut miettimään olenko liian hyvä Helvettiin ja liian huono Taivaaseen.Kuka lopulta päättää elämästä ja kuolemasta vai onko tiemme mitta määrätty.Minulle ei tietääkseni jäänyt vaurioita tuosta "hukkumisesta".
Olin kristitty
ja pakana
1161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ei ollut tullut vielä täyteen.
Vielä tänäänkin Jumala kutsuu Sinua armovaltakuntaansa.
Ola ahkera ja tee parannus!