Toi dogi kyllä sai hymyn huulille:) Kuuntelin näitä biisejä, joita tänne on linkitetty - Rakkautta, haikeutta, kyyneleitä ja kaipuuta. Se on elämää. En tiedä, välillä pysähtyy miettimään elämää ja sen tarkoitusta. Ihmisiä, joita elämä on tuonut ja joita elämä on vienyt. Loppujen lopuksi on vain muutama ihminen, jotka ovat tehneet pesän sydämeeni. Ihmisiä tapaa siellä sun täällä, mutta keitä nämä ihmiset ovat, mikä heitä erottaa toisistaan? Olen onnellinen, mutta samaan aikaan tunnen haikeutta, surua ja ikävää. Tämä koko elämä on niin mysteeri niin mysteeri. "Kaikki on hyvin" ja yht`äkkiä, mikään ei ole paikoillaan".. palikat oli juuri äsken kasassa, ja nyt kaikki palikat on hukassa.
Onko teillä muilla koskaan tämän kaltaisia tuntemuksia? Mitä ylipäätänsä ajattelette elämästä? Ja nyt tarkoitan henkisellä, sielullisella tasolla. Joskus olen myös pohtinut, että niin moni ihminen juoksee elämänsä? Mihin he juoksevat? Mitä he tavoittelevat, ja mitä he saavuttavat? Onko missään mitään järkeä? Kaikki hulluna touhottaa menemään tietämättä loppujen lopuksi oikeasti mistään mitään. No, jopa kuulostaa synkältä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Fiilis on hyvä, mutta haikea.. en tiedä
0Äänestä
autolla
Ja mä rakastan sua. Rauhallinen komistus.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olis kyl ihanaa nähdä
Mulla ei ole kyllä sinisilmiä, mutta kaipaukseni kohteelle kauniitA unia
http://www.informationnine.com/wp-content/uploads/2015/01/3211.jpg
Toi dogi kyllä sai hymyn huulille:) Kuuntelin näitä biisejä, joita tänne on linkitetty - Rakkautta, haikeutta, kyyneleitä ja kaipuuta. Se on elämää.
En tiedä, välillä pysähtyy miettimään elämää ja sen tarkoitusta. Ihmisiä, joita elämä on tuonut ja joita elämä on vienyt. Loppujen lopuksi on vain muutama ihminen, jotka ovat tehneet pesän sydämeeni. Ihmisiä tapaa siellä sun täällä, mutta keitä nämä ihmiset ovat, mikä heitä erottaa toisistaan? Olen onnellinen, mutta samaan aikaan tunnen haikeutta, surua ja ikävää. Tämä koko elämä on niin mysteeri niin mysteeri. "Kaikki on hyvin" ja yht`äkkiä, mikään ei ole paikoillaan".. palikat oli juuri äsken kasassa, ja nyt kaikki palikat on hukassa.
Onko teillä muilla koskaan tämän kaltaisia tuntemuksia? Mitä ylipäätänsä ajattelette elämästä? Ja nyt tarkoitan henkisellä, sielullisella tasolla. Joskus olen myös pohtinut, että niin moni ihminen juoksee elämänsä? Mihin he juoksevat? Mitä he tavoittelevat, ja mitä he saavuttavat? Onko missään mitään järkeä? Kaikki hulluna touhottaa menemään tietämättä loppujen lopuksi oikeasti mistään mitään. No, jopa kuulostaa synkältä, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Fiilis on hyvä, mutta haikea.. en tiedä
Ja mä rakastan sua. Rauhallinen komistus.