Millainen nainen on mielestänne parisuhdemateriaalia? Siis sellainen, jonka kanssa haluaisi olla loppuelämän. Vai mietittekö te muut tällaisia ollenkaan? Väliin tuntuu, että se riittää kun on joku baarista kotiin viemiseksi ja ehkä hetken hengailuun. Luovuttaminen toiseen tutustumisessa näyttää olevan helppoa.
Parisuhdemateriaalia?
Anskulq1
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvä kysymys! Mietin, miksi siihen on vaikea vastata, mutta johtuu kai siitä, että samalla kun miettii parisuhdeominaisuuksia toisen suhteen, tulee miettineeksi myös omia ominaisuuksia. Mä en taida olla parisuhdemateriaalia itsekään ja siksi sinkku. Multa puuttuu tahto. Olen tottunut olemaan ja menemään omillani enkä millään luopuisi vapaudestani. Silti ajattelen, että voi olla yhtä aikaa sitoutunut ja vapaa, omillaan. Jos joku jakaa tämän ajatuksen, niin siinähän on jo hyvä alku.
Mulla on aika sama, että kun elämässä on niin paljon kaikenlaista niin haluaisin kyllä jonkun jonka kanssa voisi tehdä kaiken näköistä yhdessä ja olla yhdessä. En kuitenkaan haluis olla jatkuvasti vastaamassa missä oon ja mitä teen ja kenen kanssa. Enkä tarkoita, että haluaisin useampia suhteita vaan olla myös itseni kanssa. Aika harva lähtee tälläseen mukaan kauheen mielellään, mutta pakkohan sitä on olla rehellinen jos toinen haluu tosi perinteisen parisuhteen. En keksinyt muutakaan sanaa
joo, no kysyjänä olen myös sellainen vapaudenkaipuinen ja viihdyn sikahyvin yksin ja omissa jutuissani. Tykkään kuitenkin aina ilmoittaa, missä olen ja toivon sitä tietty toiseltakin -se on eräänlaista avoimuutta, ja haluan luoda luottamusta osaltani suhteeseen. Tässä vaan viimeisen tuttavuuteni kanssa taas huomasin, että se, että olen poissa silmistä niin olen myös pois sydämestä piti paikkansa.
Toisaalta itse huomasin jo alussa, että hän oli haluton käsittelemään sellaisia suhteen kitkakohtia, eli olisiko ollut sitten niin, että kuten sinultakin emellan, häneltä puuttui tahto suhteen syventämiseen ja ylipäätään koko hommaan. Olisi vaan reilua sanoa se sitten suoraan eikä antaa olettaa muuta.
Mutta emellan, mun mielestä siinä ei ole kyse vapauden menettämisestä. Itse kanssa pakokauhuissani joskus niin luulin. Rakastaminen vapauttaa, vaikka olisikin suhteessa, koska silloin toinen on aina sydämessä mukana, meni minne tahansa.
Toi viimeisin ajatus on ihana: Rakkaus vapauttaa, koska toinen on sydämessä aina, vaikka välillä olisi tuhansia kilometrejä tai vaikka kymmeniä vuosia.. laajensin vähän alkuperäistä. Ajatuksessasi on jotain hyvin syvää. Se, että rakastaa ja tietää olevansa rakastettu vapauttaa elämään. Tätä pitää ihan jäädä mietiskelemään!
Mää oon joo miettinyt paljonkin. En oo nyt viime aikoina hirveämmin jaksanut edes kiinnostua kestään. On ollut aika haastavaa aikaa elämässä. Mua kans ahdistaa vähän ajatus, että pitäisi olla tilivelvollinen asioista yms. Kaipaan niin paljon omaa aikaa välistä. Toisalta pelkään niin paljon, että toinen osapuoli ei oo uskollinen yms.
Kaipaisin ihmistä, joka olisi kärsivällinen ja tutustumis vaiheessa ei olis kiireellä parisuhteeseen vaan antaisi aikaa. Mulla on omat ongelmani ja oon välillä tosi pelokas enkä jaksa olla täysillä tekemässä asioita. Mää yritän kovasti paljon enemmän, kuin aina pystyn.. Mää oon kaikesta huolimatta tosi lämmin ja rakastava ihminen ja äärimmäisen empaattinen =)