Olen 11-vuotias tyttö. Minulla ei ole kavereita koulussa eikä kotona. Kotona on hankalaa, kun perheessä on kuusi lasta. Aina kun kysyn äidiltä milloin on ruoka, alkaa hirveä huuto "älä aina kysy samaa! Hirveä ruokahalu sullakin, kokoajan kinuamassa ruokaa!" Tässä vaiheessa menen huoneeseeni itkemään. Eikä tuo äidin huutama juttu edes pidä paikkaansa. En syö enemmän kuin muut tai kinua enemmän ruokaa. Kysyn vain, milloin ruoka on. Silloin kun taas isi tekee huoneessani jotain "tärkeitä" asioita, esimerkiksi jotain, joka liittyy pelikonsoliini. Isi pyytää auttamaan, ja kun autan ja teen jotain väärää kuten eilen yhdistin vahingossa pelikonsolin ohjaimen isoveljieni koneeseen, isi alkaa huutaa "Mitä sä nyt teet!?" Ja sitten kun kerron että ohjain yhdistyi väärään koneeseen, alkaa uusi huuto "Että sun kanssa!" Sitten kun koneessa on jotain vikaa, isi huutaa taas "Mitä sä taas oot tehny tälle pleikalle!?" Sitten en melkeinpä pysty vastata ja lähden pois huoneesta sulkien oven, ettei isi huomaa meneväni vanhempien huoneeseen itkemään. Koulussakin menee huonosti, jo kaksi kertaa yksi luokkalaiseni tyttö haukkui minua läskiksi, vaikken ole sen lihavampi kun tämäkään. Muutenkin koulussa saan olla kaikkien naurun aihe, koska en osaa melkeimpä mitään. Keramiikkakerhossa kutosluokkalaiset tytöt nauroivat kun kaulitsin liian nopeasti savikasaani, ja se näytti "hassulta". Kun meillä oli joulujuhlan kenraaliharjoitukset, ja heittelin meidän luokan tytön kanssa havunneulasia lavalla istuessamme, takapuoleni vahingosssa heilautti yhden meidän luokan pojan nuotteja ja se poika sanoi minulle siitä. Sitten tottelin poikaa, ja lopetin pelleilyn. Jatietenkin kuulin takaani hänen kuiskanneen kaverilleen; "läski", ja he alkoivat nauraa. Harrastan lemtopalloa, ja harjoituksissa pelatessamme en uskalla mennä pallon alle, koska jos joku toinenkin on menossa, ja otan pallon hänen nenän edestään, hän alkaa mulkoilla ja kuiskia pahaa minusta. Olen ollut 3 vuotta koulukiusattu ja -syrjitty. Vahvuusaineeni on aina ollut äidinkieli. Opettajani mielestä kirjoitan tarinoita kuin yläluokan kirjailijat, mutta se ei tuo lohtua, koska välitunneilla luokan tytöt tulevat ivallisesti sanomaan "tuleeks sust kirjailija?" Kun vastaan ei he jatkavat "Mut opehan sano, et sust tulee ja se tietää kaiken".
Haluaisin siis tietää, miten pääsen eroon tuskastani
Haluaisin siis tietää, miten pääsen eroon tuskastani
Vastaukset 5
Vanhimmat
Moi, kannattaa kertoa vanhemmillesi, miltä sinusta tuntuu. Jos he eivät kuuntele tai välitä, voit puhua ihmisten kanssa, jotka tietävät nämä asiat. Kiusaamisesta kannattaa vain yksinkertaisesti kertoa opettajalle. Hän kyllä varmasti saa kiusaamisen loppumaan. Voimahali sulle
Kertomuksesi meni kyllä sydämeen. Hirveää, että ystäväsi ovat tuollaisisa! Sinun tilanteessasi sanoisin miltä minusta tuntuu. Ymmärrän kyllä, että se saattaa olla vaikeaa, mutta sano opettajallesi millaista sinusta on olla kotona, ja että sinulla ei oikein ole kavereita. Voit sanoa ettei kertoisi että olet kertonut kiusaamisesta /syrjinnästä. Itselläni on vähän sama tilanne
Perheellämme on ongelmia, ja koulussa minua potkitaan ja lyödään"leikillä" ja puhutaan pahaa. Silti minulla on pari ihanaa ystävää, mutta ei heistäköön aina ole iloa. Yritän silti jatkaa eteenpäin, mutt en uskalla sanoa mitään, kun he potkivat. Sanon/änkytän vain että:
-he-hei ei oo kivaa oikeestii ;(
Mutta eivät he kuuntele.
Toivon että sinulle ei käy samalla tavalla, ettet uskalla sanoa jos sinusta tuntuu pahalta
Paljoon tsemppiä, ja iso hali! <3
Moi! Mulla oli samanlaista helvettiä, olin esikoinen. Silloin ei ollu uskovatnuoret Facebook ryhmää, laita sinne rukouspyyntö! tai/ja kuuntele patmoslahetyssaatio.fi, sieltä studio24 ja Riku Rinteen comehome ohjelmia, ja Rikulle voit rukouspyynnön laittaa.
Taitaa luokkalaisesi olla kateita kun pärjäät hyvin äikässä ole siis ylpeä ja tokase niille uteluille kirjailijan urasta vaik näin-se jää nähtäväksi mut mikä susta tulee??Muista itseäsi saat puolustaa ja takasinki saat sanoa ei sun tarvi sietää mitää läskinimittelyä.Olis kyl super jos sul olis joku tukena siellä koulussa puolustamassa mut jos ei nyt ketään niin ope sitten ja vanhempienki pitäs vähä tietää jot ne vois auttaa.Olet herkkä ja vanhemmat ei aina tajua kuinka tollanen huutaminen tuntuu pahalta,sitku huutaa takasin ne voi tajuta ehkä mut hei älä itke enää salassa, pillahda vaik siinä niiden aikana jos itku tulee,ne vois havahtua.Voimahalaus:)
Moi. Oon kanssa 11 vuotias tyttö. Mä suosittelen puhuu open kaa tosta koulukiusaamisesta. Eihän toi voi jatkua! Ja kotona kannattaa sanoa äidille ja isille miltä tuntuu, toivottavasti toi ei jatku !! Hyvää Pääsiäistä :))