Nyt en enää kestä! Olen keskiarvoltani 9,4 oppilas ja teen hommani. Nyt on joka viikolle koe ja projekteja tulee lisää ennen kun ehtii vanhan saada valmiiksi. Opettajat sanovat "loppukiriksi" mutta minulle se on pelkkää tuskaa. En saa nukuttua yöllä, vaikka en otakkaan koulua nii tosissani, tai kasaa hommia. Nyt on vaan liikaa kaikkea.
Onko muilla kokemusta/ samaa tilannetta/ selviytymiskeinoja??
Onko muilla kokemusta/ samaa tilannetta/ selviytymiskeinoja??
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itsellänikin sama tilanne... Muista, ettei niitä numeroita kannata liikaa murehtia. Saat jo aika varmasti haluamasi jatko-opiskelupaikan. Älä aseta itsellesi turhia paineita, koulumenestyksesi ei määritä sinua.
Itseä on auttanut kaikkien projektien listaaminen, voit sitten vetää yli tehdyt työt niin tunnet edistyväsi. Kyllä hommat hoituu. Muista tehdä joka päivä muutakin mielekästä opuskelun vastapainoksi! Tsemiä
Joo...eipä hirveesti jaksaiskaan enää välittää. Opettajat vaan antaa hirveet paineet kaikelle nyt loppua kohden ku nää numerot on sitte niitä mitkä "vaikuttaa kaikkeen" huhhuh! Olen laputtanut kalenterin täyteen ;D
Mulla sama mut vähän eripäin.. Masentaa, ahdistaa, kukaan ei usko et on paha olla; reilu 360 poissaolotuntia tänä vuonna ja yks nelosvarotus...
No i feel u...porukka ei täysin tajuu sitä ahistusta ja stressiä ja sitä masennusta mihin vajoo tai mitä se tilanne pahentaa, ja saattaa sillä pahentaa koko hommaa:(
itsehän en juuri koskaan saa mitään päättötöistä palautetta ajoissa ja läksyjä en tee jne
Ei ysiluokkaa kannata ottaa niin vakavasti, paitsi jos haluaa johonkin huippulukioon. Jos nyt jo tulee stressiä, niin odota kunnes menet lukioon, ja sen jälkeen vielä AMK tai yliopisto. Loppupeleissa peruskoulun päättötodistuksella ei tee mitään toisen asteen jälkeen. Ei keneltäkään kysytä peruskoulun päättötodistusta työhaastattelussa, eikä numeroita. En edes tiedä missä oma peruskoulun päättötodistus on.
Sitä paitsi liika stressi on vaarallista, se saattaa laukaista masennuksen, johon ei ole hoitokeinoa. Masennus on parantumaton tauti.
Masennuksesta voi parantua ja sitä on useampaa erilaista. Itse olen herkkä ja saan vahingossa itseni ahdistuneeseen tilaan. Itsekkään en aina voi ahdistumiselle tai stressille mitään vaan keho reagoi niin vaikka yritän sitä estää. En välttämättä edes huomaa sitä, kunnes alkaa tulla jotain oireita kuten päänsärkyä tai vatsavaivoja jne. Mutta tosiaankin yritän saada hyvän päätön jotta pääsen tiettyyn lukioon johon olen aina halunnut.
Tietenkään en mene apinanraivolla eteenpäin ja lue jatkuvasti yms. Menen useasti sillä tunteella että noh menee miten menee. Muut ihmiset ja opettajat vaan luovat hirveät paineet jotka saa helposti hermostumaan
Mulle koulu on aina ollu suht helppoa, oon pärjänny sillä että luen kokeisiin edellisenä iltana ja teen läksyt välkällä ennen tuntia niin, että munkin ka on 9.4. Mutta nyt mulla on masennuksen takia koulu ruvennut meneen vähän alaspäin, en jaksa enää keskittyä tai tehdä mitään, ja poissaolotuntejakin on kertynyt lähemmäs 200. Kumminkin muo stressaa tää koulu vaan enemmän ja enemmän, tarkotuksena kun olisi päästä tuonne kallion lukioon. Kaikki vaan painostaa ja työntää lisää töitä joka tuutista ja sitten vieläpä kehotetaan koko ajan tekemään täysillä.
Ysiluokka on kyllä ollut tään mennessä kaikkein kamalin
Juuri tätä tarkoitan! :o
Aina on elämän koulu, pidä se mielessäs
Itellä K.A oli siinä 8.5 pintaan koko yläasteen ajan ja jos totta puhutaan niin oisin päässy tälle ammattikoululinjalle noin. 6 K.A:lla. Tottakai se parempi k.a parantaa(?) mahdollisuuksia päästä helpommi haluamalle alalle.
Vetää vaa peruskoulun kunnialla lävitte ni ei tarttee jälkeepäi murehtia.
Jos et ole pyrkimässä johonkin huippulukioon, niin ihan turhaa moinen pinnistely. Suurimpaan osaan lukioista pääsee n. seiskan keskiarvolla. Lukiossa stressi vasta alkaakin, joten nyt on viimeiset ajat ottaa rennosti. Ja lukiossa viimeistään alkaa numerot tippua verrattua peruskouluun. Yleensä lukiossa numerot laskee kahdella, varsinkin jos jo peruskulussa oot pinnistelly äärimmilleen. Mutta tosiaan, peruskoulun todistusta et tarvitse muuhun kuin jatko-opiskelupaikan hakuun. Sit sen voi unohtaa.
Tarkoituksella en pinnistele. Teen hommia itselleni samalla tasolla kuin muutkin enkä ylimääräisesti panosta. Opettajat vaan tekevät kaikesta jatkuvasti isompaa diiliä kun on ja sekottaa päätä. hommia on tahtomatta liikaa
JA haluaisin vielä nyt varmentaa että kyselisin millaisia "selviyttymiskeinoja" teillä muilla on...?