Ihmiset eivät enää usko kirkon dogmeihin = oppeihin,
he käyvät rippikoulun vain perinteen takia, ei muuten.
Tutkittu ihmismäärä eli otos oli 5000 henkeä.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2015040219462355_pk.shtml
he käyvät rippikoulun vain perinteen takia, ei muuten.
Tutkittu ihmismäärä eli otos oli 5000 henkeä.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2015040219462355_pk.shtml
Vastaukset 9
Vanhimmat
Millaista on suomalainen uskonnollisuus 2010-luvulla.
Kyselytutkimukseen vastanneista vain yhdeksän prosenttia uskoo ihmisen menevän kuolemansa jälkeen taivaaseen tai helvettiin.
Lähes puolet vastanneista, 48 prosenttia, ei tiennyt, mitä heille tapahtuu kuoleman jälkeen. He valitsivat vaihtoehdon "Se on mysteeri, joka selviää kuoleman jälkeen".
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola kommentoi tutkimustuloksia Iltalehden pyynnöstä.
- Kiinnostavaa, että puolet vastaajista on kallistunut tähän vaihtoehtoon. Meidänkin kyselyissämme näkyy, että usko perinteiseen kristilliseen taivaskäsitykseen on hiipunut. Ei ole niinkään menty naturalistiseen käsitykseen, vaan on siirrytty en tiedä -vaihtoehtoon, Ketola sanoo.
Hän kutsuu suomalaisten epäilevää taivassuhdetta agnostiseksi. Agnostikko ei myönnä eikä kiellä, vaan korostaa tietämättömyyttään. Toisin sanoen suomalaiset pitävät kuoleman jälkeistä elämää asiana, josta ei voi saada varmaa tietoa.
Tällaisiin uskon asioihin ei haluta sitoutua, vaan niihin otetaan etäisyyttä.
Sielunvaellukseen uskotaan enemmän kuin kirkon "vanhoihin oppeihin",
Vielä tutkimuksesta:
"Iltalehden kyselyn 4 458 vastaajasta 65 prosenttia ilmoitti kuuluvansa evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kirkkoon kuuluvista vain 22 prosenttia piti uskoa Jumalaan tärkeimpänä syynään kuulua kirkkoon.
Tulos ei yllätä Ketolaa. Kirkon tutkimusten mukaan uskonto on tärkeä asia elämässä noin joka viidennelle tai neljännelle suomalaiselle.
- Useimmat suomalaiset mieltävät kirkkoon kuulumisen liittyvän kulttuurisiin syihin. Halutaan kasteet, häät ja hautajaiset, jotka kuuluvat suomalaisiin tapoihin.
34 prosenttia kirkon jäsenistä nimesikin kirkon palvelut tärkeimmäksi syyksi kirkkoon kuulumiselleen.
Ketola piti yllättävänä sitä, kuinka harvaa lopulta ärsyttää paljon puhuttu kirkon homovastaisuus. Vain kahdeksan prosenttia vastanneista piti sitä kirkon ärsyttävimpänä ominaisuutena.
Peräti neljäsosaa vastanneista ärsytti eniten kirkon hurskastelu. Ketola arvelee tämän selittyvän osin kirkollisten menojen muodollisuudella.
- Suomalaiset arvostavat epämuodollisuutta. Kirkollinen liturgia tuntuu ehkä vieraannuttavalta ja oudolta, kun kirkossa käy harvoin."
Uskonto on tärkeä asia elämässä vain noin joka viidennelle tai neljännelle suomalaiselle.
Onpa hyvä että selvää tietoa on nyt tuostakin, täällkin usein on ollut mietintämme aiheena
Kuoleman jälkeinen elämä tai joku, mahdollinen olotila?
Miksi hilseillä asiasta johon ei voi vaikuttaa vaikka uskonnot väittävätkin toisin. Uskontojen eettinen sisältö on tärkeä yhteiskunnan toimintojen kannalta. Tarvitaanko muuta merkitystä?
Erosin itse ev. lut. kirkosta 1975 ja liityin maalliseen ammattiyhdistykseen. Viimemainitun etuina sain vuosikaudet liiton lehden ja kutsun luennoimaan muutamaan koulutustilaisuuteen. Viimeisenä palveluna nautin liiton juristin lainopillisesta neuvonnasta työsopimukseni purkamisen yhteydessä.
Edut maallisen yhdistyksen hyväksi 10 : 1
Kirkko on instituutio = tapajärjestelmä
siis varsin maallinen niin kuin ihmisten järjestelmät ovat:
konstituutio, lapsiprostituutio, prostituutio, substituutio...
Kirkon doktriini kuitenkin koskee taikka perustuu haudan jälkeiseen elämään, taivaaseen ja helvettiin.
Agnostikko ei myönnä eikä kiellä, vaan korostaa tietämättömyyttään.
Toisin sanoen suomalaiset pitävät kuoleman jälkeistä elämää asiana,
josta ei voi saada varmaa tietoa.
Olen samaa mieltä, on rehellistä sanoa niin kuin asia on.