Itseohjaavat autot, on se kyllä hyvä.

1) Satelliittipaikannus, 2) tiemerkinnät, 3) mahdollisesti vielä ajorataan upotettu kaapeli ja/tai auto "lukittuu" moottoritien keskikaiteeseen.

3 toimii vain valtaväylillä, tyyliin H:ki - Tre moottoritie. Turha kuvitellakaan, että mitään ohjauskaapeleita tai kaiteita ruvettaisiin joka kylätielle laittamaan.

2 Tiemerkinnät näkyvät talvella huonosti / ei lainkaan.

1 Rakennetussa ympäristössä tai kapealla tiellä tiheän metsän keskellä GPS vastaanotto pätkii ja paikannus voi heittää sadalla metrillä. Suunnistamiseen tarkkuus riittää (siis pitääkö kääntyä seuraavasta risteyksestä vai ei), kaistalla pysymiseen ei.

Lauhemmassa ilmastossa & tiheämmän liikenteen maissa voi onnistua ovelta ovelle täysautomaattinen autoilukin, meillä ei. Ei ainakaan pitkään aikaan.

Ensi vaiheessa ehkä automaattinen autoilu moottoritiellä (eli kuski voi lukea lehteä), mutta matkan alussa ja lopussa pitää itse tarttua ohjaksiin. Poikkeustilanteessa muutoinkin (lumi peittää tiemerkintöjä, tietyömaan kohdalla ei merkintöjä). 1. vaiheen automaagiautoissa taitaa olla jopa kuskin vireystilaa tarkkailevia järjestelmiä, koska kuskin pitää koko ajan olla valmiina tarttumaan rattiin jos/kun tulee eteen tilanne, mistä automatiikka ei suoriudu.

Kun tulee ajokortillesi ikää toinenkin vuosi, niin katoaa uutuudenviehätys 1) ruuhkakäröttelystä 2) moottoritieajosta (ei siellä yleensä ole mitään maisemiakaan katseltavana ja VAG kuskien käämilakka tuoksuu aina liian vahvasti).

Mutkatiet tietysti eri juttu ja näillä mutkateillähän automatiikka on vielä kauuuukainen haave. Kun ne tiemerkinnätkin ovat yleensä kuluneet pois, kaiteita ei ole = ei automatiikka osaa aina arvata, missä tie tai ainakin se oma kaista menee. Tosin ei kyllä kaistallaan pysy kaikki kuskitkaan...