virhekö???

Osituksessa samoin kuin perinnönjaossa tulee olla esteettömät todistajat. Ja kyllä se perillisen puolisokin on esteellinen.

Jääviydestä kirjoitti:

Osituksessa samoin kuin perinnönjaossa tulee olla esteettömät todistajat. Ja kyllä se perillisen puolisokin on esteellinen.

Miniäkokelaskin (kihlakumppani) on esteellinen.

Eikä tarvitse edes olla kihloissa, vaan avopuolisokin on esteellinen. Ja tyttöystäväkin voi olla.

Faktaa kirjoitti:

Eikä tarvitse edes olla kihloissa, vaan avopuolisokin on esteellinen. Ja tyttöystäväkin voi olla.

Näytäpä oikeuden ratkaisu, missä olisi ollut. Tyttöystävä nyt kuitenkin on höpöä!

nix_nax kirjoitti:

Näytäpä oikeuden ratkaisu, missä olisi ollut. Tyttöystävä nyt kuitenkin on höpöä!

Avopuolison osalta on oikeuskäytäntöä, missä avopuoliso on oikeutettu kieltäytymään todistamasta. Itse tätä koskevan Vaasan HO:n ratkaisun jonkin aikaa sitten tänne toin näytille. http://keskustelu.suomi24.fi/t/13248690 Mutta tyttöystävä - ei nyt sentään!

OK 17:43
"Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:

1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;

2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;

3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka

4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000#L17P43

OK 17:20
"Todistaja ei saa kieltäytyä todistamasta. Vastoin tahtoansa älköön kuitenkaan todistamaan vaadittako:

1) sitä, joka on tai on ollut avioliitossa tahi on kihloissa jommankumman asianosaisen kanssa

2) sitä, joka on asianosaisen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen tahi joka on tai on ollut naimisissa asianosaiseen sanotunlaisessa sukulaisuussuhteessa olevan henkilön kanssa; eikä

3) asianosaisen sisaruksia tai näiden aviopuolisoita tahi asianosaisen ottovanhempia tai ottolapsia."

Jos kyseessä on sovintojako, ei pesänjakajaa ole.
Jos jakokirja on jo tehty, ei ole enää kuolinpesääkään, eli ei voi edes olla pesänjakajaa.

Kuka on kuollut?
Tiedätkö mikä on ositus?
Tiedätkö mikä on perinnönjako?
MItä on tehty?
Mitä asiakirjoja on laadittu ja mitä niissä on sovittu?
Kuka on todistanut ja mitä?

Jos et kerro mistä on kyse, et voi saada vastauksiakaan.

Muotoviheet korjaantuvat ajan saatossa eli osituksen puutteelliseen muotoon ei voi vedota enää 6 kk kuluttua ositussopimuksen allekirjoittamisesta.

Leski ei ole enää kuolinpesän osakas kun ositus on toimitettu (ellei hän sitten satu olemaan testamentinsaaja).

Jos kaikki osakkaat eivät anna myyntilupaa, sen voi hakea tuomioistuimesta.

Taidat nyt olla täysin pihalla asioista.

Ositus ei lakkauta lesken hallintaoikeutta, vaan osituksessa täsmentyy mikä omaisuus tulee perillisille ja mikä leskelle.

Jos leskellä on testamenttiin perustuva hallintaoikeus, niin se kohdistuu nimenomaan siihen omaisuuteen, jonka perilliset osituksen jälkeen omistavat. Perinnönjakokin voidaan toimittaa, eikä sekään lakkauta lesken hallintaoikeutta.

Leski osituksessa ei vedonnut testamentin hänelle myöntämään hallintaoikeuteen, tarkoittaako tämä että luopuu hallintaoikeudestaan.

Huoh...
Ositus on ihan eri asia kuin testamenttiin vetoaminen. Tietysti ne on järkevintä hoitaa samassa yhteydessä.

Miksi ihmeessä kyselet asioita tuolla tavalla pieninä paloina?

Voisitko ystävällisesti kertoa koko kokonaisuuden? Silloin sinulle ehkä pystytään vastaamaan niin, että tajuat mistä on kyse. Et selvästikään tunne asiaan liittyvää lainsäädäntöä etkä hahmota kokonaisuutta - etkä myöskään osaa kysyä oleellisia asioita. Joten tällä tyylillä hiihtelet vain entistä pahemmin metsään.

"Voiko ositusta siis moittia kun 6kk ei ole ummessa?"
..
"Onhan lakitoimistoja tiedän."

Ei se osituksen moitekanteen nostaminen ilman lakimiestä onnistu moneltakaan. Miksi edes kysyä täällä, kun A) tietosi eivät riitä asian hahmottamiseen B) prosessaamiseen tuomioistuimessa tarvitset joka tapauksessa lakimiehen.

Eipä sillä sopimusosituksen todistajan esteellisyydellä tosin näyttäisi olevan suurtakaan merkitystä:

KKO:1984-II-229: "Kanne kuolinpesän osakkaiden toimittaman
osituksen ja perinnönjaon julistamisesta mitättömäksi sillä perusteella,
että sopimuskirjan toinen todistaja oli toisen osapuolen sisaren
miehenä todistajaksi esteellinen, hylättiin, koska todistaja oli kutsuttu
paikalle vasta sen jälkeen kun asianosaiset olivat jo sopineet jaosta,
joten todistajalla ei ollut mitään vaikutusta sopimukseen
pääsemiseen eikä sen sisältöön."

KKO:1995:34: "Osakasten toimittamasta perinnönjaosta laadittu jakokirja
oli osakkaiden ohella vain yhden todistajan allekirjoittama.
Perinnönjakoa ei tämän muotovirheen perusteella julistettu
pätemättömäksi. "

Ei sillä osituksen toimittamisella tai toimittamattomuudella ole mitään merkitystä omaisuuden myynnin kannalta. Omaisuutta voidaan ihan hyvin myydä silloinkin kun ositusta ei ole vielä tehty.

Onko se testamentti edes annettu tiedoksi ja lainvoimainen?