Koneen maanopeus näyttää niin hiljaiselta, että mietityttää tuulen nopeus. Voiko olla 20 m/s?
Mitä ovat parhaat keinot tuulen nopeuden arviointiin?
https://www.youtube.com/watch?v=XiVM0w9YquQ
Mitä ovat parhaat keinot tuulen nopeuden arviointiin?
https://www.youtube.com/watch?v=XiVM0w9YquQ
Vastaukset 35
Vanhimmat
10 m/s. Aallot näyttivät sellaisilta. Videokuvauksen tasaisuus kertoi myös, ettei tuulta voinut olla lähelläkään 20 m/s.
No kyllä tuossa sen 20 m/s varmaan on. Tuulipussi vaakasuorassa(tosin vaikea sanoa minkä m/s pussi), liput liehuu siihen tahtiin. Aalln korkeuskin taitaa olla metrejä.
Ylivoimaisesti paras keino arviointiin on katsoa netistä. Ja netissä muuten tällä hetkellä helpoimmin käytettävä saitti on aaltopoiju.fi. Ja samaan arvioon edellisen kanssa tuli videon tuulesta. Vanhemmissa oppaissa on Beaufortin tuuliasteikon kuvaus merellä ja maalla, se toimii silmämääräiseen arviointiin hyvin.
Toi lentokone on Twin Otter, joka on STOL- eli Short Take Off and Landing, siksi sen luontainen ilmanopeuskin on laskeutuessa pieni.
Ei vähistä vaahtopäistä arvellen ole kuin tuo 10 m/s, jos sitäkään. Lentoasemalla mitataan ylempää ja näyttihän tuolla mäellä puhaltavan.
Olematta lentäjä, niin tasainen vastatuuli nousussa/laskussa pienentää maanopeutta niin ainakin lyhyellä kiitoradalla sopivasta tuulesta on suorastaan etua...
Ei tuossa klipissä ole 20m/s, lähempänä 10m/s. Siellä täällä vaahtopäitä, eikä videokuvauksen tasaisuudesta voi tuulta arvioida, tai ainakaan minä en voi!
Oma arvaukseni on, että tuulta on kuitenkin lähemmäksi 20 m/s. Merenkäynti on melko voimakasta, tuulipussi sojottaa vaakasuoraan ja lisäksi kenttä on vedenpintaa korkeammalla. Tuuli käy myös hieman sivulta. Otter-kippari tekeekin varsin tyylikkään sivutuulilaskun tuulen puoleiselle päätelineelle ja kone istuu kenttään päättäväisesti. Twin Otterin kynnysnopeus ei ole paljoa suurempi kuin pienten Cessnojen. Siksi koneen laskunopeus näyttää normaalioloissakin varsin hitaalta. Kaiken kaikkiaan vaativa kenttä. Lyhyyden lisäksi reunajyrkäneet aiheuttavat nekin varmasti aikamoisia turbulensseja.Mutta Otter-kuskit ovat tottuneet laskemaan koneensa joskus aika vaativille kentille.. https://www.youtube.com/watch?v=WR8li8lQ5DE
20 m/s tuulessa jokainen aalto on murtuva ja vaahto lentää harjalta harjalle. Käytännössä siis koko meren pinta olisi valkoisena, videolla on vain siellä täällä valkoisia allonharjoja.
Eipä ihme, että rannoilla kuulee niin paljon tarinoita kauheista myrskyistä.
Millä merellä? Pohjanmerellä, antlantilla vai perämerellä?
Eipä ole merellä paljoa merkitystä, kyse on paljolti tuulen vaikutuksesta veteen. Aalto kyllä muuttuu meren syventyessä ja tuulen vaikutusalueen pidentyessä. Mutta tityllä tuulen nopeudella tuuli repii murtuvat aallonharjat ensin valkoisiksi viiruiksi, sitten vaahto lähtee lentoon.
Aalloista päätellen kova tuuli, siis 14-17 m/s. Tässä kuva, miltä meri näyttää tuolloin:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5c/Beaufort_scale_7.jpg
Kuvan meri näyttää aivan erilaiselta kuin videon, paljon kovatuulisemmalta.
Kun tuolla on tuulipussi, niin ei tarvitse katsoa aaltoja. Tuulipussin mukaan tuuli on 10-15 solmua eli 20-30 km/h. Sitä varten tuulipussit ovat.
Meren Beaufordin skaalalla samaa luokkaa eli 4-5 tosin näkyi olevan hiukan erilainen eri kohdissa.
Eli tuuli on hiukan alle 10 m/s kummallakin tavalla määritettynä.
Tuulipusseja on hyvin monenlaisia. Jotkut oikenevat jo kevyestä vireestä, toiset vasta myrskyssä.
Palanen tietoa: on olemassa standardeja ilmailulle. Sun sukkahousut ei käy sinne.
Ja sitten kun oikeasti korpikenttiä ja kenttiä ja maailman kenttiä kiertää, niin näkee monenmoista, mm. niitä purkautuneita tuulipusseja, jotka hapsottavat toisesta päästään ja joiden kangas on niin ohueksi kulunutta, etteivät sen ominaisuudet enää lähelläkään alkuperäistä.
Niin. Ja sun viestis on se, että sä olet niitä muka kiertänyt, ei mee läpi. Sä vaan intät, kun jäit ymmärtämättömyydestä kiinni. Sunlaisia on aika paljon, muttei yleensä johtavassa asemassa.
Jos lentämistä harrastaa, niin useimmat myös korpikenttiä kiertävät. Esimerkiksi tuolla oli yhteen aikaan hapertunut punainen pussi, mutta nyt se on kuvan perusteella uusittu ja näköjään myös sen paikkaa on muutettu.
http://lentopaikat.fi/punkaharju-efpn/
En tiedä, millainen käsitys sinulla on lentoharrastuksesta, mutta pienkonelentäminen tai purjelento on melko erilaista puuhaa kuin liikennelentäminen. Kentät voivat olla hyvin lyhyitä, kapeita ja röykkyisiä ja kaikki mitä kentällä tapahtuu perustuu talkoisiin, usein vain muutaman ihmisen työpanokseen.
Sama kiitorata. Onko summeriääni sakkausvaroitin?
https://youtu.be/6RU_fk6zNmc
Joo, on selvästi ja soi ihan oikealla hetkellä. Aika paha toi lähestyminen, kun oikealla puolelakin on seinät melko lähellä..
On sakkausvaroitin. Hyvä lasku. Tuonne kun tulee ylinopeudella ja jää pomppimaan, niin vaihtoehdoksi ei oikein jää muuta kuin ylösveto. Ja kun nuo turbiinikoneet eivät reagoi tehon lisäykseen heti, niin voi vähän jänskättää, kun reuna lähestyy eikä vauhti kiihdy.
Tässä ei sakattu niin kuin pitäisi. https://youtu.be/kRQm220StNM?t=33s
Yhdeltä tutulta lennonjohto kysyi, mikä noista laskuista merkitään päiväkirjaan. Sen verran vanha juttu, että Viimalla siinä opeteltiin lentämistä.
Katsoin videon vielä tarkemmin suuremmalta ruudulta ja tunnustan, että aikaisempi arvioni taisi olla yläkanttiin. Ehkä tuuli on jossain 10-14 metrin haarukassa. Puuskissa luonnollisesti enemmän. Sivutuuli näyttää tulevan noin 30-40 astetta kiitotien suunnasta ja kampeaa Otteria melko reippaasti. Kentän korkeus merenpinnasta on 18 metriä ja tuulet ovat yleensä korkeammalla kovempia kuin pinnassa. Joka tapauksessa pilotilta skarppaamista vaativa suoritus.
ei ole tuula 10 m/s - on alle, veikkaus jotta 8-9 m/s. Vaahtopäitä on siellä täällä eivätkä näytä "aggressiivisilta"
Ei ole tuuli tuossa videossa 20m/s. Kyllä jotkut tuulipussit nousevat suoriksi alle 10m/s tuulisakin (n.20 solmua). Tuskin on paljoa yli 10 m/s.
Kuten tuossa edellä jo todettiinkin, lähes kaikkien aaltojen harjat ovat vaahdossa kun tuulta on se 20m/s. Lisäksi vedenpinta on tummana vihureista. On muuten aika hurjaa kyytiä olla tuon koneluokan ilma-aluksella liikkeellä 40 kts:n tuulella.
Olen käynyt 40 kts:n puuskat Käsivarren tunturijärvellä C-185 vesikoneella ja sen puistelun muistaa vielä vuosienkin jälkeen. Lähtökiito vedessä oli n.50m, mutta kone oli lastattu tosin vain puoleen max.Take-Off kuormasta.
Kun turbopropilla tullaan laskuun voidaan tehovivut vetää ground idelille (tyhjäkäynti), heti päätelineen kosketuksen jälkeen. Potkureiden jarruttava vaikutus on on niin suuri, että normaali lentotoiminnassa ei jalkajarruja tarvitse käyttää ennenkuin pysähdyttäessä.
Edellä joku otti esiin vastatuulen merkityksen lentotoiminnassa. Lentoonlähdöt ja laskut pyritään aina tekemään vastatuuleen, vaikka se olisi heikkokin. Kun tuuli alkaa lähestyä 5 kts, otetaan vastatuuli viimeistään silloin jo maakoneillakin käyttöön. Vesikoneilla pyritään jo pienilläkin tuulenvoimakkuuksilla vastatuuleen, sillä silloin siellä alkaa olemaan "kuoppaista" ja pienin mahdollinen maanopeus erittäin tärkeätä saavuttaa.
Se on idle
Sorry about that. Myönnän ettei oikeinkirjoitus ole koskaan ollut vahvin lajini. Tuo käyttämäni ilmaus tyhjäkäynnistä tuli sen arkisesta ääntämismuodosta - siis "idle" [aidol] .
Meillä oli ohjaamotyökielenä englanti ja kun sitä suomalaisena puhuu niin siitä tulee siitä väkisin sellaista "rallienglantia". Siellä potkutiturbiini koneessa oli myös toinenkin "idle" nimeltään flight idle, jonka alle ei tehoja saanut ilmassa laskea.
Ihan yleisesti videolta tai valokuvista katsottuna keli näyttää yleensä miedommalta kuin sen veneessä kokee. Kuva tasoittaa veden. Aaltojen syvyys ei samalla tavalla erotu eikä vedenpinnan väreily. Itse arvioisin videossa tuulenvoimakkuudeksi 10 - 11 m/s vaahtopäiden määrän mukaan. Alla otettu kuva on Helsingin edustalta kun on tuuli oli lounaasta 12 m/s Harmajan mukaan.
http://tinyurl.com/pwqbrmv
Koko juttu menee pieleen siinä, että aaltojen perusteella määritellään tuulen nopeutta ilman, että tiedetään kuinka pitkällä matkalla tuuli on vapaasti puhaltanut. Kuvasta näkee hyvin, että saari vaikuttaa paljon aaltoihin joskin myös tuuleen.
Olisi aika hassua, jos tuulipussi olisi turha :D
Eikä se yksi jänkäpilotiksi tekeytyjä mitään lentämisestä tiedä, paitsi minkä on päivässä googklannut. Jokin aika sitten teeskenteli olevansa höyrylaivuri ja välillä myös purjeveneellä atlantin ylittäjä.
Todellisuudessa asuu Korsossa eikä ole käynytkään veneessä saati lentokoneessa :D
Tuulipussin oleellinen tehtävä on osoittaa tuulen suunta. Tuulen nopeudesta se antaa vain hyvin karkeaa osviittaa.
Vapaa selkä vaikuttaa eniten aallon kokoon, eikä ollenkaan siihen, miten tuuli vaikuttaa veteen. Siksi Beaufortin tuuliskaalassa ei mainita lainkaan vapaan alueen mitasta. Ja kun vapaa alue menee riittävän pieneksi, ei synny enää aaltojakaan. Videossakin kuva-alueen reuna on niin kaukana, ettei tuulen puolen rantaa tarvitse ottaa huomioon.
Minä en ole se jänkäpilotti, mutta lennättänyt lähes kaikkien luokkien lennokkeja, purjelentänyt, moottorilentänyt, puuhannut mekaanikkona C-140:stä DC-6B:hen. Ja yllättäin, olen myös purjehtinut useammalla merellä kaikenlaisilla veneillä optarista alkaen. Tällä kokemuksella sanon, ettei mene pieleen.
Ihan hyvä yritys, mutta arvaaminen ei ole sinun alaasi. Tuskimpa muuhunkaan kirjoitukseesi on uskomista.
Mieti uudestaan kuuluuko Beaufordin määritelmään tuulen puhaltama matka.
Beaufordin määritelmistä en ole kuullutkaan, paha siis miettiä.
"Siksi Beaufortin tuuliskaalassa ei mainita lainkaan vapaan alueen mitasta "
Muttakun mainitaan :D
Pahus kun NOAA ja RMetS ovat unohtaneet mainita.
http://www.spc.noaa.gov/faq/tornado/beaufort.html
http://www.rmets.org/weather-and-climate/observing/beaufort-scale
Siksi Beaufort toimiikin yhtä hyvin Sipoon selällä kuin Atlantilla. Aallot ovat kooltaan eri kertaluokkaa, mutta tietyllä tuulen nopeudella tuuli rupeaa irroittamaan vaahdon jne. Näin on, koska kyse on vain kahden väliaineen keskinäisestä vaikutuksesta, siis aineiden fysikaalisista ominaisuuksista.
Juu about 10m/s,ei missään tapauksessa yli.Hiukan hämää alun punainen tuulipussi ja sitten lennonjohdon kupeella oleva lippu salossa,mutta puuskat voi hämätä.Ei käytetä enää beauforitia,boforia(pesuvatia) merisäässä.
Joo ei käytetä ei, mutta uusin Beaufortin määritys sisältää myös korrelaation m/s tuulelle. Beaufortin etuna on se, että se perustuu meren ulkonäköön avomerellä. Kuvassa ei ole pajon muita vinkkejä kuin tuulipussit ja meri.