Olen vahva, mutta herkkä. Menneisyydessä on kipeitä kokemuksia, pelkään rakastumista. Pelkään, että rakastun ihmiseen, joka satuttaa vain pahasti ja jolle en merkitsekään mitään muuta kuin hetken hupia. Nämä ajatukset ja tunteet purkautuvat sitten käytöksessä milloin mitenkin..:/
Jäätymisiä, väärinkäsityksiä
OttaakoRiski
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Rakastan sinua M.
Miksi rakastat? Ketä M:ää rakastat?
Minulla samat tunteet ja valitettavasti kumppanillani sama. Tilanne tämä: kumppani vetäytyy kuoreensa ja minä murruin masennukseen. Muista että pelot käsittelemällä voit löytää uskollisen kumppanin, mutta muista että kukaan ei voi taata että vierelläsi pysyisi. Itse en pysty enää suhteeseen, sillä herkän ihmisen ovat murtaneet lopullisesti ne tosiasiat että varmaa on vain epävarmuus ja karulla tavalla olen sen ymmärtänyt. Mieti kuinka herkkä olet ja miten olet aijemmin isoista menetyksistä selvinnyt. Minä en kuunnellut yliherkkää luonnettani ja katsonut menneisyyteen, joten en ymmärtänyt että minä en kestä eroja jos itse toisesta välitän, mutta toinen ei enää välitä. Minut tilanne ajaa aina itsemurhan partaalle, sillä luonteeni on vain liian herkkä. Kaltaisiani ihmisiä mahtuu myös maailmaan. En ole takertuja ja nautin omasta elämästä, mutta rakkaan ihmisen menetys on aina minulle liikaa.
Minä olen myös liian herkkä ihmisten menettämiselle. Käyn todella syvällä ja olen siellä yleensä pitkään. Isoja paloja minusta kuolee eron hetkellä. Elämä on tietysti jatkunut tästä huolimatta, mutta enpä voi sanoa olevani kovin onnellinen ihminen.
Tiedän, että nyt olisi tilaisuus aloittaa suhde erään ihmisen kanssa. En vain usko, että voisin tehdä niin tämän yliherkkyyden takia. Väärinhän tämä tietysti on sitä toistakin kohtaan, mutta en voi ottaa riskiä jälleen. Koska seuraava kerta voi olla se, milloin sieltä kuilun partaalta ei enää tartuta elämän rippeisiin.
Ei ehkä kannata aloittaa suhdetta jos et tiedä haluaako kysessä oleva henkilö minkäänlaista suhdetta kenenkään kanssa.
Et varmaan ole ainoa noiden tunteiden kanssa. Toisaalta jos ei uskalla, jää yksin. Hitaasti eteneminen ja rauhassa toiseen tutustuminen, siinä ehtii nähdä, onko toinen tosissaan vai etsimässä sitä hetken hupia. Jos se toinen on myös tosissaan kiinnostunut, niin antaa aikaa tarpeeksi, eikä katoa minnekään. Se ensimmäinen askel on se vaikein.
Kyllä meitä muitakin samalla tavalla ajattelevia on. Ehkei meidän kannattais luuhata tällaisilla palstoilla ainakaan.. Unohtuu se tosiasia, että on myös ihmisiä, jotka eivät etsi seuraa, huvia, ajankulua, seksiä tai kulisseja, vaan samantien sielua, rakkautta, tunnetta jne. Eivät kaikki osaa tai halua leikkiä, punnita, vertailla tai optimoida kulloinkin edullisinta suhdetta, vaan monet etsivät sielunkumppania ensi hetkestä alkaen eivätkä edes lähde turhaan leikkiin mukaan. Rohkeasti vaan kysymään, tai ehkä vielä tärkeämmin kertomaan omista tarpeistaan/peloistaan toiselle heti kun voi. Vastaus saattaa helpottaa turhia pelkoja, vetäytymisiä ja ristiriitaista käyttäytymistä- ehkäpä molempien osalta. Kuulostat itseltäni, ymmärrykseni sulle. Meitä on muitakin aitoja.
Hän voi olla myös pelastajasi, joka on itsekkin niin silmäänkustu,ettei jaksa enää ajatella omaa etuaan vaan tahtoo sulle hyvää, ei kaikki oo samanlaisii moraalittomii sikoja, mäkin oon vahva siis fyysisesti, mutta henkisesti raadeltu, mutta kyllä me toivutaan:)
Ymmärrän. Musta sun ei kuitenkaan kannata ajatella niin paljon menneitä. Yritä elää tätä
hetkeä. Sä voit luottaa muhun.
Ketjussa oli mielenkiintoisia ajatuksia, kiitos niistä. Onneksi sitä vahvuutta on, myös kieltäytyä houkutuksista.