Autoit minua, kiitos siitä.

Olin luovuttanut. Oli vaan tuskaa ja sitten mikään ei tuntunut miltään. Rakkaudellasi ojensit käden minulle ja kiskaisit minut reippaalla tavallasi takaisin elämään. Et tiedä sitä mutta jos et olisi olemassa minulla ei olisi mitään. Lapset toki, tärkeimmät maailmassa mutta minulla itselläni ei olisi mitään. Kolmisen vuotta sitten istuin kaikki illat sohvalla ja itkin. Tunsin jatkuvasti lähinnä tuskaa ja katumusta ja pohjatonta surua.
Kun sinussa oli kaikki ja minulta puuttui silti rohkeus muuttaa elämääni. Ja se että näin tämän kurjuuteni etukäteen ja silti en tehnyt mitään. Valitsematta jättäminen on valinta.

Minun elämässäni tärkeintä on rakkaus ja hyvät teot toisia kohtaan. Silti todellisuuteni oli niin rumaa ja raskasta. Sellaiseen menettää elämänhalunsa.

Saatan olla hullu mutta joskus tunnen rakkautesi. Ihan tosi. Se on lämmin aalto ja hymy ja silmiesi tuike. Sinussa on jotain henkistä vaikka tuskin sitä myöntäisit minulle. Et sinä muuten lukisi tätä täällä ja arvelisi sen olevan minulta. Meillähän ei ole muuta kuin aavistus toisistamme.

Elän tavallaan toista elämää luonasi. Näen maisemat joissa liikut ja vaikka on talvi sinun luonasi on ikuinen kesä. Autoit minua vaikka et tiennyt saatko siitä itse mitään. Kyllä saat, sinulla on rakkauteni.
12136
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Toivon joskus voivani olla osa elämääsi, edes ystävänä jos et enempää halua. Pelkkä seurasi saa minut tuntemaan kuin mikään ei voisi satuttaa. Mietin sinua usein, haikeasti. Haluaisin vain joskus halata sinua ja kertoa kuinka tärkeä olet minulle.

Äänestä
  • Tule ja halaa..aito rakkaus ei kuole..

    Äänestä

  • Oletkohan varma aloittajasta... kauniisti hänelle joka tapauksessa vastasit.

    Mua alkaa ahdistaa, jos hän luulee aloitusta minun kirjoittamakseni. Koska ei mulla ole ollut tuollaista. Sen siitä saa, kun harrastaa palsta"kommunikaatiota"...

    Äänestä

  • palsta_ahdistus_iskee kirjoitti:

    Oletkohan varma aloittajasta... kauniisti hänelle joka tapauksessa vastasit.

    Mua alkaa ahdistaa, jos hän luulee aloitusta minun kirjoittamakseni. Koska ei mulla ole ollut tuollaista. Sen siitä saa, kun harrastaa palsta"kommunikaatiota"...

    Hämmennetään soppaa. Oletko mies vai nainen?

    Äänestä

  • palsta_ahdistus_iskee kirjoitti:

    Oletkohan varma aloittajasta... kauniisti hänelle joka tapauksessa vastasit.

    Mua alkaa ahdistaa, jos hän luulee aloitusta minun kirjoittamakseni. Koska ei mulla ole ollut tuollaista. Sen siitä saa, kun harrastaa palsta"kommunikaatiota"...

    Aloitus oli tietenkin naiselta miehelle, eikä kenellekään teistä jotka olette vastanneet tähän mennessä. Mistäkö tiedän. Riittää että tiedän.

    Äänestä

  • palsta_ahdistus_iskee kirjoitti:

    Oletkohan varma aloittajasta... kauniisti hänelle joka tapauksessa vastasit.

    Mua alkaa ahdistaa, jos hän luulee aloitusta minun kirjoittamakseni. Koska ei mulla ole ollut tuollaista. Sen siitä saa, kun harrastaa palsta"kommunikaatiota"...

    Älä hätäile en vie edes palstalla miestäsi, ei kiinnosta muut kuin hän :))

    Äänestä

  • Ekaviestitähän kirjoitti:

    Hämmennetään soppaa. Oletko mies vai nainen?

    Olen nainen.

    Äänestä

  • Joskusonnellinen kirjoitti:

    Älä hätäile en vie edes palstalla miestäsi, ei kiinnosta muut kuin hän :))

    En mä sitä hätäile, että joku hänet "veisi", en ole itsekään häntä "viemässä" tai "saamassa". Sitä mä vaan välillä hätäilen, mikä on tietenkin suunnattoman typerää, että jos hän luulee jonkun semmoisen aloituksen olevan minulta, joka on ihan eriä kuin mitä olen itse kokenut. Mutta kuten sanottu, "sen siitä saa". Oma moka.

    Äänestä

  • palsta_ahdistus_iskee kirjoitti:

    En mä sitä hätäile, että joku hänet "veisi", en ole itsekään häntä "viemässä" tai "saamassa". Sitä mä vaan välillä hätäilen, mikä on tietenkin suunnattoman typerää, että jos hän luulee jonkun semmoisen aloituksen olevan minulta, joka on ihan eriä kuin mitä olen itse kokenut. Mutta kuten sanottu, "sen siitä saa". Oma moka.

    Palsta on kaikille vapaa kirjoittaa, täällä käy satoja ehkä tuhansia ihmisiä lukemassa ja jotkut kirjoittamassa. Monilla on samantyyppisiä tilanteita. Et ole ainoa laatuasi kuten en minäkään. Ei kannata katsoa maailmaa liian itsekeskeisesti. Minun tilanteeni on ollut tuollainen kuten alussa kuvasin ja olen selvinnyt siitä ja olen ylpeä itsestäni. Vaikeudet kasvattavat luonnetta. Hän ei ehkä lue näitä eikä sillä ole väliäkään.

    Äänestä

Ihan vaan mielipiteenä: ap:n tekstistä käy ilmi selityksiä sille, mitä arvostaa omassa elämässä kuten hyviä tekoja - miksi ap ei sitten itse tee niitä tekoja kertomalla esim sille henkilölle IRL, kuka on häneen niin syvästi vaikuttanut? Eiköhän pääsääntöisesti jokainen ilahtuisi tai vähintään tuntisi itsensä otetuksi, mikäli joku myöntäisi rakastuneen :) Ei kannata elää haavemaailmassa. Jos ei uskalla myöntää - niin kannattaa kerätä rohkeutensa. Jos ei kasaa rohkeuttaan, niin voi olla että rakkaus jää yksipuoleiseksi ja jää yksin unelmiinsa....

Äänestä
  • Eikö sitä siksi palstalla ollakin kun rakkaus jää yksipuoliseksi? Kenellä täällä palstoilla muka on onnelliset parisuhteet? Ne kenellä on toteuttavat sitä irl.

    Äänestä

Oletko psykologi ja tutkija? Tutkit, kuinka ns. Herkkikset reagoivat. Se ei ole reilua, mutta vähät välität toisten tunteista. Paha maailma on sinun alaasi. Et edes häpeä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Joskusonnellinen kirjoitti:

Olin luovuttanut. Oli vaan tuskaa ja sitten mikään ei tuntunut miltään. Rakkaudellasi ojensit käden minulle ja kiskaisit minut reippaalla tavallasi takaisin elämään. Et tiedä sitä mutta jos et olisi olemassa minulla ei olisi mitään. Lapset toki, tärkeimmät maailmassa mutta minulla itselläni ei olisi mitään. Kolmisen vuotta sitten istuin kaikki illat sohvalla ja itkin. Tunsin jatkuvasti lähinnä tuskaa ja katumusta ja pohjatonta surua.
Kun sinussa oli kaikki ja minulta puuttui silti rohkeus muuttaa elämääni. Ja se että näin tämän kurjuuteni etukäteen ja silti en tehnyt mitään. Valitsematta jättäminen on valinta.

Minun elämässäni tärkeintä on rakkaus ja hyvät teot toisia kohtaan. Silti todellisuuteni oli niin rumaa ja raskasta. Sellaiseen menettää elämänhalunsa.

Saatan olla hullu mutta joskus tunnen rakkautesi. Ihan tosi. Se on lämmin aalto ja hymy ja silmiesi tuike. Sinussa on jotain henkistä vaikka tuskin sitä myöntäisit minulle. Et sinä muuten lukisi tätä täällä ja arvelisi sen olevan minulta. Meillähän ei ole muuta kuin aavistus toisistamme.

Elän tavallaan toista elämää luonasi. Näen maisemat joissa liikut ja vaikka on talvi sinun luonasi on ikuinen kesä. Autoit minua vaikka et tiennyt saatko siitä itse mitään. Kyllä saat, sinulla on rakkauteni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu