Onko ketään, joka osaisi asiallisesti kertoa, että kannattaisiko ollenkaan edes miettiä tuota vaihtoehtona?
Tallinnan yliopiston oikeustiede (Helsinki)
LakiKoukerot
35
9209
Vastaukset
- sgscgfsgfsvgs
Jos rahaa löytyy niin mikä ettei?
- tlu-opiskelija
Jaa-a, en voi vastata kuin omasta puolestani. Oon ensimmäisen vuoden opiskelija TLU:ssa ja tykännyt kovasti. Hain viime vuonna Helsinkiin enkä päässyt sisään -- ei ollut edes lähellä. Mietin syksyllä, kun opinnot alko, että haen tänä vuonna uudestaan. Oon kuitenkin tykännyt niin kovin meidän koulusta, että teen tän kandin mielellään loppuun saakka täällä. Ajattelin aluks, että onkohan tää mistään kotosin, mutta se epäilys hävis ekojen viikkojen aikana.
Henkilökohtasesti oon ollut tosi tyytyväinen meidän opetuksen tasoon -- tosin eipä mulla ole vertailukohtaa, joten tää on nyt vaan irrallinen mielipide. Toistaseks kohdalle on osunut vaan kaks surkeeta luennoitsijaa. Niitä on todellakin kompensoinu pari aivan huippua proffaa, joiden tunneilla ei käy aika pitkäks.
Helsingin oikiksessa opiskelu on ilmeisesti aikalailla itsenäisesti lukemista ja tenttimistä -- tai tällasen kuvan siitä on saanu tutuilta ja nettifoorumeilta..? Meilläkin on toki lukemista paljon, mutta melkeen joka kurssilla on erilaisia papereita kirjotettavana, moot court, presis tai jotain muuta.
Ja se on tietty plussaa, että enkku kehittyy, koska opiskelukieli on tosiaan englanti.- LakiKoukerot
Kiitos, että kerroit positiivisesta kokemuksestasi! Oliko se niin, että kandin jälkeen pystyisi jatkamaan maisterin Helsingin oikeustieteellisessä? Vai voikohan jatkaa esim. Tallinnassa tai ulkomailla? Pystyykö tuolla KELA.n opintotuella maksamaan ne lukukausimaksut?
- gssdgsgfsdf
Lukuvuosimaksu on notaarin tutkinnossa 3 952 euroa.
- tlu-opiskelija
LakiKoukerot kirjoitti:
Kiitos, että kerroit positiivisesta kokemuksestasi! Oliko se niin, että kandin jälkeen pystyisi jatkamaan maisterin Helsingin oikeustieteellisessä? Vai voikohan jatkaa esim. Tallinnassa tai ulkomailla? Pystyykö tuolla KELA.n opintotuella maksamaan ne lukukausimaksut?
Kandin jälkeen voi lähteä suorittamaan maisteria minne vaan. Suomen OTM-ohjelmiin vaaditaan kuitenki ETA-kokeen läpäisy, koska niissä opiskellaan nimenomaan Suomen oikeutta. Moni TLU:ssa opiskeleva ei kuitenkaan ole kiinnostunut Suomen oikeudesta vaan lukevat esim. pääaineena eu-oikeutta ja sivuaineena kv-oikeutta. Maisterin menevät suorittamaan jonnekin ulkomaille.
TLU:ssa on kuitenkin mahdollista opiskella Suomen oikeutta 48 opintopisteen verran (ks. http://law.tlu.ee/gb/43), jolloin haku suomalaiseen OTM-ohjelmaan varmasti helpottuu.
Opinnot tosiaan maksavat vajaat 4 k€ vuodessa. Koska KELA:n näkökulmasta opiskelemme ulkomailla, saamme tuplasti opintolainaa suomalaisiin verrattuna eli 7 k€ vuodessa. Sillä kustantaa helposti lukukausimaksut. Sen lisäksi saa tietysti opintorahaa ja asumislisää.
Koska noi opinnot on aikataulutettu siten, että lähipäiviä on suurinpiirtein joka toinen viikko to, pe ja la, on töiden teko opintojen ohella teoriassa mahdollista. Töissä käyvät opiskelijat ovat kyllä valittaneet ajan puutetta: lähipäivien lisäksi on ollut todella paljon kotona tehtäviä harjoitustöitä, joihin saa kulumaan aikaa vaikka miten paljon -- jos ne siis haluaa tehdä huolellisesti ja tavoitella hyviä arvosanoja, joilla avautuu ovet sitten niihin arvostetuimpiin yliopistoihin suorittamaan sitä maisteria. - Tietäjät
"Kandin jälkeen voi lähteä suorittamaan maisteria minne vaan."
Ei Suomeen, sillä Tallinnasta saa tutkintonimikkeen "bachelor of arts, law". Vapaasti suomennettuna "filosofian maisteri, oikeustiede". Jos Tallinnasta saisi Bachelor of Laws -tutkinnon, mainostettaisiin tutkintoa juuri tuolla nimellä. Ainoa keino hakea Virosta Suomessa ETA-kokeen kautta opiskeluun oikeuttava oikeustieteellinen tutkinto on osallistua virolaisten oikikseen viron kielellä.
Tämän takia porukka käy hakemassa maisterintutkinnon ulkomailta, eikä suorita maisteria Suomessa. - Tietäjät
http://www.studentum.fi/education/bachelor-s-programme-in-law-bachelor-of-arts-168221
Kaiken varalta, jos ette usko - 1918
Syy on ihan toisaalla kun tutkintonimikkeessä. Myös Viron ainoa oikeustieteellinen tiedekunta Tartosta (TÜ) myöntää vain ja ainoastaan yhdennimistä alempaa oikeustieteellistä tutkintoa joka on englanniksi bachelor or arts in social science, law. Joku toinen tietäjä on osannut kertoa, ettei OPH ole enää hyväksynyt kaikkia Tallinnan yliopiston (TLÜ:n) tutkintoja aidosti oikeustieteellisiksi tutkinnoiksi. Ei suinkaan tutkintonimikkeen vuoksi vaan opintojen sisällön.
Epäilisin, että pohjimmainen syy miksi porukka hakee "ulkomaille" suorittamaan maisterintutkintoa johtuu siitä, ettei esim. Englantiin tai Ruotsiin hakiessa tarvitse suorittaa erikseen samanlaisia kelpoisuuskokeita kuten Suomeen haettassa (pl. muutamat vieraskieliset erikoisohjelmat).
Oletetaan, että valmistut Tallinnasta kesäkuussa 2015. OPH käsittelee hakemustasi 1-4kk jonka jälkeen suurella todennäköisyydellä suoritettavaksi napsahtaa kaikki 8 tenttiä. Tässä vaiheessa ollaan jo reippaasti syksyn puolella ennen kun yhtäkään tenttiä on vielä suoritettu. Suomen kieliseen maisterinohjelmaan voi hakea jo keväällä 2016 (vajaa vuosi kandin saamisen jälkeen), mutta ETA-kokeet on oltava suoritettuina ennen opintojen alkua syksyyn 2016 mennessä. Käytännössä ne kokeet pitäisi runtata läpi puolessa vuodessa, jotta selviäisi vain yhdellä välivuodella. Koska englanninkieliset opintosuunnitelmat Tallinnassa (TLÜ ja TTÜ) käsittävät ETA-kokeissa kysyttäviä asioita niin vähän (tai ei ollenkaan), tiedossa on iso luku-urakka. Jos yksikin koe jää tekemättä, edessä on vähintään yksi välivuosi lisää.
Eli siinä ajassa kun Suomeen halajava oikkari rämpii OPH:n ja toisaalta yliopistojen mielivallan suossa, suoraan Englantiin hakenut on jo todennäköisesti valmistunut ja työelämässä. Tässä vaiheessa Suomi ei ehkä enää tunnukkaan niin vetovoimaiselta maalta palata töihin.
Olisi kiva kyllä lukea toisten tarinoita siitä, minne Tallinna ulkomailla suoritettu maisteri on kuljettanut. Sen verran on kyllä juttua ilmoilla, ettei Tallinnaan jäädä suorittamaan maisteria kun pakon edessä. - TaasNäitäTietäjiä
''ettei OPH ole enää hyväksynyt kaikkia Tallinnan yliopiston (TLÜ:n) tutkintoja aidosti oikeustieteellisiksi tutkinnoiksi.'' Haluisin vaan kysyä, että mistä kyseisen ''tiedon'' olet saanut? Ensimmäinen TLU Helsingin vuosikurssi valmistuu vasta tulevana kesänä ja OPH ei ole vielä antanut yhtäkään lausuntoa kyseisestä tutkinnon opintosisällöstä.
- 1918
OPH oli vuonna 2011 tai 2012 katsonut, ettei TLÜ:n tarjoamaa alempaa tutkintoa voida rinnastaa vastaavaan suomalaiseen oikeustieteelliseen tutkintoon. Alun perin juttua oli tällä palstalla. Tämä tieto vahvistettu Tallinnassa opiskelevilta.
TLÜ:n Helsingin yksikkö (ja miksei Tallinnankin) lienee sittemmin rukannut tutkinnon rakennetta uuteen uskoon, mene tiedä. TLÜ ja TTÜ ovat sitten eri koulut, joten tutkintojen sisältö vaihtelee. TTÜ:n kanssa vastaavia ongelmia ei lienee ollut. En tiedä aiheesta tarkemmin, koska aiheesta liikkuu hyvin vähän tietoa.
Katsotaan tekeekö OPH uuden linjauksen asiassa kunhan TLÜ:n Helsingin yksiköstä valmistuneet alkavat lähetellä hakemuksia sinne kesän aikana. - LöytyyköLähde
Onko kyseiseen tietoon jonkinlaista lähdettä? Kuulostaa siltä, että TTÜ:laiset ovat yrittäneet vain mollata kilpailua viitaten kommenttiin ''TTÜ:n kanssa vastaavia ongelmia ei lienee ollut.'' OPH:n sivuilta ei löydy minkäänlaisia viitteitä kyseiseen tietoon joten vaikuttaa tuulesta temmatulta teorilta.
- 1918
OPH käsittelee kaikki tunnustamista koskevat hakemukset erikseen ja tiedustelee joskus Helsingin yliopiston oikeustieteelliseltä tiedekunnalta heidän mielipidettään ulkomailla suoritetun tutkinnon sisällöstä. Näitä asioita on käsitelty tiedekuntaneuvoston kokouksissa. Pöytäkirjat ovat julkisia.
Jos tilanne askarruttaa, kannatta olla suoraan yhteydessä Tallinnassa toimivaan suomalaisten opiskelijajärjestöön. Etsivä löytää! Lisäksi asiaa kannattaa tiedustella OPH:lta. - tarkista
OPH:lta tehdyn kyselyn jälkeen kyseistä tiedekuntaneuvoston kokousta ei ole ollutkaan ja siten ei myöskään pöytäkirjoja :)
- 1918
Selvisikö tiedustelun yhteydessä onko OPH jättänyt joskus rinnastamatta joitakin Tallinnassa suoritettuja tutkintoja TLÜ:stä tai TTÜ:stä?
- tahto
Kyllä Helsingissä pystyy käymään luennoilla ja osallistumaan opetukseen, jos vain haluaa. Isoin osa opiskelijoista ei näköjään ole kiinnostunut siitä.
Ei Helsingistä suorittaneet pysty enää työllistymään, puhumatta Tallinnan koulun valmistuneista. Niille on kaikkein vähiten kysyntää. - 27weee
ei kannata! kaveri valmistu sieltä ja ei saanu työtä mistään moneen vuoteen.. ny opiskeee maisteria ulkomailla
- 26V
Kannattaa! Kaveri valmistu sieltä vuosia sitten ja on tällä hetkellä töissä lakimiehenä Helsingissä.
- Kappa9231
26V kirjoitti:
Kannattaa! Kaveri valmistu sieltä vuosia sitten ja on tällä hetkellä töissä lakimiehenä Helsingissä.
Ei kannata! Kaveri valmistu sieltä sata vuotta sitten ja on tällä hetkellä 2m syvyydessä mullassa. Ennen kuolemaansa hän oli kuitenkin perustamassa itsenäistä Suomea ja juomassa ginia Mannerheimin kanssa. Jos olisi valmistunut suomalaisesta oikiksesta, olisi varmasti ollut mukana Ranskan vallankumouksessa ja juonut vodkaa Otto von Bismarckin kanssa.
- lakgilakki
Jos on pelkkä notaarin tehnyt, niin tuskin on lakimiehenä ;D
- hauskaaonjalinnutlaulaa
Riittäisikö mielikuvituksesi siihen että olisi suorittanut myös maisterin ;D
- Laadunvalvonta
Nyt on kovaa faktaa Viron lakikouluista vuosilta 2009-2014:
"The Evaluation Panel rates the research quality in law at the University of Tartu Law School as good (the majority of the submitted works are at least at a good international level and virtually all others are at a fair international level)."
"The Evaluation Panel rates the research quality in law at the Tallinn University of Technology Law School as satisfactory (the majority of the submitted works have at least a fair quality level)."
"The Evaluation Panel rates the research quality in law at the Tallinn University Law School as satisfactory (the majority of the submitted works have at least a fair quality level) to unsatisfactory (none, or virtually none, of its submitted works [have] a fair international quality level). The Evaluation Panel concludes that the overall rating for the Tallinn University Law School should include both the satisfactory and unsatisfactory categories because the quality of the Law School’s research output depends almost entirely upon the writings of two researchers. This
indicates that the Law School does not have a secure research base." ja "The Law School is too small to efficiently compete on the international stage and should merge with another Estonian law school."
(Lähde: www.etag.ee/wp-content/uploads/2012/05/Law_raport2015veeb.pdf) - lainaaja
Lainaten TLUn sivuilta:Tallinn University Rector Tiit Land announced this week that the admission of students into Estonian and English language law programs will be conducted in summer 2015 as in the previous years. Legal studies will be developed in the context of the university’s general strategic goals, which are internationalization and integration between various academic disciplines.
The Estonian Research Agency’s report, which was issued after a commissioned study of research programs at Estonia’s three law schools, evaluated research activities and was not intended to evaluate or reflect on ongoing teaching activities. According to Rector Land, the report’s recommendations may have some impact on the creation of a future doctoral studies program, but will have no impact on current Bachelor’s and Master’s programs.
While establishing a doctoral program in law is among the long-range plans of Tallinn University, Rector Land reiterated that the immediate goal is to further internationalize studies at the university, make some programs more interdisciplinary in nature and add law courses to programs of study in other academic areas. This coincides with the university’s development plan approved by the Senate at the start of this year. Next week the University Senate will vote on two law professors with strong reputations in Europe, who have applied for the new faculty positions. This is in addition to a solid core of current faculty members who have earned their degrees in Estonia, the United States, Finland, the UK, Russia and other countries and bring a wide range of academic and professional experience to the university.
Students who are now graduating from the 3-year English language programs have been accepted into top European universities, including the University of Helsinki, King’s College (UK), the University of Glasgow, Queen Mary University of London, the University College of London, the University of Copenhagen, the Estonian School of Diplomacy and others. Özgür Baykara, who graduated this year and was accepted at the University of Leuven (Belgium), praised his experience at Tallinn University Law School as follows: “The multinational academic staff and student body made this an amazing experience. I am delighted to see how well my studies here have prepared me for advanced programs in one of the top law schools in the world.” Registration for the university’s English language programs has continued to grow in part because of word of mouth spreading of the program’s quality.
Tiit Land
Rector- Laatua
Samaisesta raportista poimittua: „Nonetheless, despite some improvements over the last six years, the Evaluation Panel concludes that it is hard to see a sustainable future for the Tallinn University Law School unless it merges with another Estonian law school“. Edellisestä lauseesta käy aivan selvästi ilmi, ettei Tallinn University Law School:illa ei ole kestävää tulevaisuutta jollei se yhdisty toisen virolaisen lainopillisen koulun kanssa. Mutta tämähän on vain mielipide eikä sitä pidä huomioida opinahjoa valittaessa etenkään, kun lukukausimaksu on lähes sama kummassakin tallinnalaisessa opinahjossa (Tallinnassa). Eikö rehtorilla ollut mitään hyvää sanottavaa koulun maisteriohjelmasta?
- Yhteistyönverkko
Laatua kirjoitti:
Samaisesta raportista poimittua: „Nonetheless, despite some improvements over the last six years, the Evaluation Panel concludes that it is hard to see a sustainable future for the Tallinn University Law School unless it merges with another Estonian law school“. Edellisestä lauseesta käy aivan selvästi ilmi, ettei Tallinn University Law School:illa ei ole kestävää tulevaisuutta jollei se yhdisty toisen virolaisen lainopillisen koulun kanssa. Mutta tämähän on vain mielipide eikä sitä pidä huomioida opinahjoa valittaessa etenkään, kun lukukausimaksu on lähes sama kummassakin tallinnalaisessa opinahjossa (Tallinnassa). Eikö rehtorilla ollut mitään hyvää sanottavaa koulun maisteriohjelmasta?
Nimenomaan kysehän on tutkimuspuolesta, ei opetuksesta..
Tuo maisteriohjelma International Business Law aukeaa tänä syksynä ja sillähän on käsitykseni mukaan kutakuinkin sama sisältö kuin Helsingin yliopistonkin. Etteivät vain tekisi jotain yhteistyötäkin?
- hakemuslähti
Lähetin hakemuksen äsken tuonne Estonian hakusysteemiin ( http://law.tlu.ee kautta löytynyt linkki). Kauanko tuossa menee että tulokset tulevat?
- Varasijalla
Varasijalla Tallinnan yliopiston helsingin yksikköön. tiedättekö mistä varasijat näkee?
- Jvgyjggjvh
Voisko joku suomentaa?
- OpetelkaaAnalysoimaan
Yllä mainittu pdf on Tarton yliopiston propagandaa. Tiedettävästi Tarto ei pidä siitä, että maassa on muita yliopistoja, jotka tarjoavat oikis tutkintoja. Korruptoitunut on koko laitos ja jos tarto sais sen minkä haluaa, niin sama korruptio tulee jatkumaan. On se kummallinen oikeusjärjestelmä, jossa kaikki lakimiehet, tuomarit yms. on aikaisemmin valmistuneet tartosta ja tuntevat toisens. Selkeesti haluavat jatkaa Itäblokin hyvä-veli sopimuksia ja myydä sitä ''oikeutena''. Kannattaa tarkistaa myös kyseisen tutkimuksen tausta ennen kun lähtee laukomaan ''faktoja''... kas kumma Tartolaiset ovat tutkimuksen takana... Vähän niinkuin kokis olis tutkimuksen taustalla jossa todetaan et kokis on hyvää terveydelle mutta pepsi on pelkkää myrkkyä
- QC2015
Kyseessä on ihan tavallinen selvitys joita jokainen sivistysvaltio laatii ajoittain. Tämänkin selvityksen on tilannut Viron valtiollinen elin eikä suinkaan Tarton yliopisto itse. Lisäksi arviointi on toteutettu ulkomaisten yliopistojen professoreiden toimesta, joten sitä voidaan pitää objektiivisena.
Alkusanat on kirjoittanut kyllä Tarton yliopiston professori, mutta ei yliopiston edustajana.
Virossa on tasan yksi oikeustieteellinen tiedekunta ja se on Tarton yliopistossa (TÜ). TTÜ:ssä ja TLÜ:ssä ei sellaista koskaan ole ollutkaan. Koska juristeja koulutetaan Virossa liikaa, Tartto on leikannut aloituspaikkoja jo aikoja sitten vaikka toiset yliopistot, TTÜ ja TLÜ ovat päinvastoin pyrkineet lisäämään paikkoja. Motiivina em. kouluilla on raha eikä tiede. Tästä syystä Virossa parhaimmat hakevat Tarttoon ja muualle mennään jos Tarttoon ei päästä. Vähän sama syy miksi helsinkiläiset hakevat Lappiin (tai loppukädessä Tallinnan yliopistoon).
Tuleeko jotenkin yllätyksenä, että Tartosta valmistunut juristikunta tuntee toisensa? Vähän sama, jos 1990-luvun loppuun asti kaikki juristit olisivat valmistuneet Suomessa ainoastaan Turusta koska oikeustiedettä ei voinut opiskella muualla.
Uusiin kouluihin suhtaudutaan kaikkialla skeptisesti. Aallolla voisi olla muutama mielipide jos Helsinki Design School saisikin oikeuden alkaa kouluttaa akreditoituja arkkitehtejä tai Helbusista voisi valmistua kauppatieteiden maisteriksi. Itä-Suomen yliopistolle annettu oikeus alkaa kouluttaa juristeja on sekin kirvoittanut muutaman kyyneleen Lakimiesliitossa.
Hyvä juristi löytää aina töitä riippumatta siitä missä on opiskellut (kunhan muodollinen kelpoisuus on kunnossa).
- Georihis
eka vuosi pulkassa. Ei mennyt hyvin, mutta ei menny hyvin valmistuneillakaan kuulemma. Ainoastaan puolet kuudesta kymmenen vuosiluokan opiskelijasta valmistui, tallinnassa huimat 9 ihmistä.
- qc2015
Kiitos tiedosta mutta voisitko vielä mahdollisesti tarkentaa kuinka monta suomalaista valmistui tänä vuonna Tallinnan yliopistolta?
Helsingistä: 30/60 jotka aloittivat yhdessä vuonna 2012 vai 3 opiskelijaa 6:sta jotka olivat suorittaneet tutkintoa kymmenen vuoden ajan???
Tallinnasta: 9 suomalaista jos käsitin oikein?
Ja käsitinkö asian niin, ettei ensimmäisen vuoden opiskelu sujunut sinulta hyvin Helsingissä?
Kaikki TLÜ:ta koskeva tieto on arvokasta.
- Konglomeraatti
Jos pääsykokeet menivät penkin alle (tänäkin vuonna) niin onneksi nykyään on varma vaihtoehto, nimittäin SOGOLAS-koulu. Sivujen mukaan lakia voi lukea myös Helsingissä, mutta kiivaimman opiskelijavalinnan temmellyksessä suomenkielinen infosivusto on näköjään kadonnut bittiavaruuteen.
Jatkaako SOGOLAS opetusta Helsingissä? Tai jatkaako SOGOLAS opetusta enää ylipäätään Tallinnassa ja jos jatkaa niin kuinka kauan?
(SOGOLAS on siis Tallinnan yliopiston sosiaalitieteiden, valtsikan ja oikeustieteen konglomeraatti). - elämänihuonoinpäätös
Ei todellakaan kannata mennä (nimenomaan mennä, sillä ainut sisäänpääsy kriteeri on se, että osaat kävellä ovesta sisään) kyseisiin laitoksiin opiskelemaan. Mielummin suosittelen hakemaan saman tien ulkoimaille esimerkiksi Ruotsiin, Iso- Britanniaan, Hollantiin, Saksaan jne tasokkaaseen kouluun. Tallinnassa vain maksat itsesi kipeäksi (yksi noppa maksaa 55€, tutkinto koostuu 180 nopasta jos joudut uusimaan kursseja, ei lainkaan harvinaista mielipuolisten opettajien ja välinpitämättömän yliopiston takia) tutkinnosta, joka ei ole kansainvälisten sopimusten mukaisesti lakimiestutkinto eikä myöskään vastaa rakenteeltaan tai sisällöltään suomalaista tutkintoa. Myös lakimiesliitosta on kommentoitu, ettei korkeakoulubisnes aja opiskelijan etua tai takaa käyttökelposta / kilpailukykyistä tutkintoa. Asiasta voi lukea lisää täältä:
https://www.lakimiesliitto.fi/uutiset/uusi-uutinen/
Opetushallitus ei enää myönnä oikeusnotaarin pätevyyden antavaa päätöstä ulkomailla suoritetuilla kanditutkinnoille. Näin ollen ainut mahdollisuus Suomeen takaisin haluavalla on opiskella myös maisterin tutkinto ulkomailla. Tämä tarkoittaa vähintään vuoden mittaisia lisäopintoja Suomessa maisteritutkinnon jälkeen. Tämä ei edelleenkään takaa työmarkkinoilla kilpailukykyistä tutkintoa, sillä pelkästään korkeakouluharjoittelupaikan saaminen on lähdes mahdotonta ilman (esimerkiksi vanhempien) suhteita.- dfgdflkjld
Entä kuka edes haluaisi tulla suomen kaltaiseen paskamaahan töihin ulkomailla opiskelujen jälkeen? Mielummin menee töihin sellaiseen maahan jossa on matalat verotus ja elinkustannukset mutta suuret palkat. Ja jos ilmasto on vielä eteläeurooppalaisen lämmin niin vielä parempi. Mielummin sitä ajelee vaikka Ferrarilla rantabulevardilla kuin tojotanraadolla itäväylällä.
Suomessa kun ei yksikään noista toteudu. Paitsi se tojotanromulla ajo. - Anonyymi
dfgdflkjld kirjoitti:
Entä kuka edes haluaisi tulla suomen kaltaiseen paskamaahan töihin ulkomailla opiskelujen jälkeen? Mielummin menee töihin sellaiseen maahan jossa on matalat verotus ja elinkustannukset mutta suuret palkat. Ja jos ilmasto on vielä eteläeurooppalaisen lämmin niin vielä parempi. Mielummin sitä ajelee vaikka Ferrarilla rantabulevardilla kuin tojotanraadolla itäväylällä.
Suomessa kun ei yksikään noista toteudu. Paitsi se tojotanromulla ajo.Putkiasentajana varmaan tienaat hyvin. Töitä on tarjolla reilusti, mutta työ on raskasta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3217635Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771856
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161392- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91261Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j571186Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901029