Professori Matti Luostarinen Forssasta?

Painu vittuun mainostamaan!!!

Ilmari Luostarinen löytyy vaikkapa Enso Gutzeitin historiikista 1872-1958 (II). Kuva sivulla 632. Hänen isä Olli Luostarinen, oman isäni nimikaima ja siis isoisän isä, oli siinä Kallaveteen juhannuspäivänä vuonna 1850 hukkuneessa kirkkoveneessä (lue viikinkivene) jossa hukkui myrskyssä 28 ihmistä ja sukuni jäsentä. Olli poistui veneestä alle kymmenvuotiaana pojannaskalina 15 muun matkaajan kanssa kesken matkan ja kulki jalkaisin kohti kotitilaa, joka omisti tuon purjekunnan veneen. Siis hänen isänsä ja noin 5000 hehtaaria maata. He maksoivat veronsa luostarilaitokselle. Siitä myös tämä sukunimeni. Olen sitä ylpeä enkä pidä sen loukkaajistamme. Sukuni, Ollin ja Marin lapset ja heidän jälkeläiset, kokoontuvat Lapinlahdella muistelemaan tuota tapahtumaa. Sieltä löytyy myös muistolaatta. Olli Luostarisen ja Mari Mykkäsen suvusta ja myös omasta äitilinjanikin taustasta lisää kirjoistani ja esseistäni www.clusteratt.org. Pysytään tieteessä ja historian tosiasioissa myös täällä valemedian roskakirjoittajien joukossa. Ystävällisesti Matti Luostarinen, emeritus professori, dosentti, filosofian ja valtiotieteitten tohtori Oulusta ja Turusta, niiden yliopistoistamme erikseen luonnontieteissä ja ihmistieteissämme. Käyn edelleen luennoimassa ja artikkeleitani lukee vuosittain miljoonat lukijat pelkästään kotisivultani. Se että yliopisto ei ole suomalainen, usein Yhdysvalloissa tai Aasiassa, Etelä- Amerikassa tai Afrikassa, Keski-Euroopassa, ei tee siitä ainakaan vähäisempää, kuin jos se sijaitsee Joensuussa tai Rovaniemellä.

Oletkos Matti Luostarinen ihan itse tämän ketjun aloittaja? LOL, eli paljon naurua

Enson tiedottajan mukaan I.Luostarinen toimi johtokunnan varapuheenjohtajana.Professoriliitossa ei tunneta professori M.Luostarista.Faktat voi jokainen tarkistaa halutessaan.Ne ei siitä muuksi muutu.

Missä se kotitilasi tarkalleen sijaitsi?

Kenellä heittää vähemmän, kenellä enemmän. Tässä ilmeisimmin kyseessä jälkimmäinen tapaus. Professorit toimiin muilla alustoilla kuin Suomi24 :D
On toki näyttöä, että jotkut emeritukset menee niinkin sekaisin, että hakee huomiota mistä vain... olisiko lääkitys väärä?

V.1850 hukkuneiden muistomerkki on Vehmersalmella.Venekunta oli Vehmersalmen Jänissalosta. Lapinlahti? Eikös Luostarinen ole silloisesta Iisalmen maalaiskunnasta?

Blogien seuraajia voi ostaa esim. Follover Factorysta.

Nyt on professori päässyt arvokkaaseen seuraan. Professorit Reijo Luostarinen, Heikki Luostarinen, Leena Luostarinen jne. jne. ovat varmasti otettuja. Ilmari Luostarinen ihmettelisi. Saakohan nämä googlattua nimesi? Eivät taida kuulua lukijoihisi?

Jos näiden varassa on kansallinen varallisuutemme ja sen hoito, talouden pito ja kulttuuri, tieteet ja taiteet, poliittiset puolueemme ja demokratia, silloin maailman onnellisin maa voisi syntyä pelkästään kääntämällä ajan ratasta takaisin kohti noitavainoja tai alkuihmisen kotiluolia. Pelottavia ovat nämä kirjoitukset siirrettynä sieltä robottien ja tekoälyn käsiteltäviksi. Outo kuva syntyy Suomesta kun nämä oppivat googlaamaan ja alkavat kirjoitella viestejään muille luettavaksi. Perinnepuolueet ja perussuomalaiset ovat varmaan kaukana toisistaan?

Kuuluukohan, tämä pøskan jauhaminen tänne?

Satuin vilkaisemaan Luostarisen kotisivuja. Eräässä blogissaan hän kertoili, ettei hänen kirjojaan ole esim. Forssan kirjastossa. Taas perätön tieto. Tarkistuksen jälkeen osottautui, että Luostarisen kirjoja löytyy paitsi Forssan kirjastosta, myös lähialueiden kirjastoista.

Tarkasta itse!

Nyt sitten löytyi sukupuukin Mari Mykkäsen ja Olli Luostarisen jälkeläisistä. Ja kartta, jossa tuo maatila Hiideniemestä alkaen on sijainnut. (Charta över Klostarsers Hapamäki By och Leppävirts Sokn". Tila on virallisesti perustettu P R. Fabritiuksen vuonna 1793 vahvistamana. Faktat näkyville kun kirjoitetaan Kalevan aikanaan haastatelemasta professorista otsikolla "Kuuden professuurin mies" hänen täyttäessä 50-vuotta. Nyt Oulu on komeasti kulttuuripääkaupunkimme vuona 2026. ONNEA OULUUN, Jostain ovat varmaan otsikon varmistaneetkin ja miehen tunteneet Kalevan talossa ja Euroopan kulttuurikaupungissa vuonna 2026. Yliopistot pitävät nimikirjaa ja EU sekä muut uskottavat työnantajat. Purjekunnan vanhin vene hukkui juhannuspäivänä ja siinä myös tilan omistaneet Olli Luostarinen ja hänen vaimonsa os. Reinikainen. Noin kymenvuotis Olli poika pelastui kävellen kohti kotiaan kesken matkan rantautuen 15 muun taivaltajan kanssa. Veneeseeen jäi lopulta 30 joista vain kaksi pelastui ja kertoi tuon ajan medioille tapahtumien kulusta. Sieltä ne löytyvät. Taitaa olla maininta myös ko. Matti Luostarisen muistelmissa ja "Cluster art and art of cluster 70 years" komeassa kirjassa. Ilmiön manifestin hän kirjoitti toki paljon aikaisemnmin, Varmasti ensimmäinen tämän alan manifesti suomalaisen käynnistämänä. Siellä on tänään googlaten satoja miljoonia alan toimijoita. Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan Suomen historiaa muutenkin kuin sitä kaikein keinoin vältellen ja vääristellen, koko ajan HÄPÄISTEN. Matti Luostarisen vanhemmat olivat hekin, uskomatonta kyllä, Olli Luostarinen ja äiti os. Reinikainen. Käynnistetiin ikään kuin kaikki uudelleen ja alusta. Voiko tuon jotenkin alan trollit muuksi muuttaa? Hukuttaa veneen uudelleen?

Kartografia ja mittakaavat ovat vaikeita asioita. Kun tilan pinta-ala vastaa normaaalin kunnan rajoja niiden sisälle mahtuu melkoinen määrä järviä, soita, vaaroja, kyliä ja vielä vaikeampia ovat asiat, joissa tutkijat tekevät pääosn työstään muualla kuin Suomessa saati seuraten pienten yliopistojen ja paikallisten opettajien edesottamuksia tuntemattoman yliopiston tai vaikkapa Oulun kokoisen kaupungin periferiassa. On hyväksyttävä kuinka Suomi on syrjäinen maa ja jalkapalloilijat samalla tavalla tuntemattomia kuin tuhannet professoritkin miljoonien alan ammattilaisten joukossa. Mittakaavavirheet ovat tyyypillisiä pienten ihmisten pienessä maailmassa. Onni eräillä mutta kesä nyt kuitenkin kaikilla. Nautitaan siitä ...

Perttu Vartiainen oli aikanaan Joensuun yliopiston rehtori. Uuno Varjo taas Oulun yliopiston maantieteen laitoksen ensimmäinen maantieteen professori ja laitoksen perustajakin tiettävästi. Eino Siuruainen taas Oulun maaherra. Keskustalaisia poliitikkoja samalla. Taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin pienten ihmisten lähtiessä penkomaan papereita etsien kymmenistä nimistä ja hakijoista itselleen hengen ravintoa vuosikymmenten takaa. Keskitytään nyt vain helteisen kesän viettoon ja jätetään ikivanhat laitosten virantäytöt sinne minne aurinko ei paista.

Voisiko nettipoliisi poistaa tämän sosiaalisen median häiriköiden sekoilusivuston vuosien takaa pilaamasta tahallaan aggressioillaan takavuosien vaalien yhteyteen laatimansa kömpelön maalittamissivun.

Totuudella on tunnetusti monet kasvot. Valheeella vain yhdet.
Goethea lainaten toimivalla ihmisellä ei KOSKAAN ole omaatuntoa, vain POHDISKELIJALLA on omatunto. Kun toimijalla on omatunto, se on aina huono. Toimijalla ei ole mielestään vaikeaa tehdä oikein. Pohtijalla taas on vaikea tietää, mikä on oikein. Kun toimijankin on joskus oltava hyvä ihminen, Demokritoksen mukaan se tapahtuu vain JÄLJITTELEMÄLLÄ hyvää ihmistä. Ja tyytyväisenä jopa pirukin on hyvä. Viisas ihminen taas uskoo jokaisesta jotain hyvää - näin hän pääsee monesta turhasta harmista. Ja tämä sivu on sellainen. Näille tyypeille helvettikin on ihan sopiva paikka muuttamalla se mielentilaksi. Ja näiden mielentila on sama kuin ennakkoluulo ja ennakkoluulo taas tietämättömyyden lapsi. Ei ole turhempaa kuin tällaisten kanssa seurustelu. Näille ihmisille kun tieto on valtaa - jos tiedot koskevat oikeaa henkilöä. Jos omasi tai tällaisen ihmisen moraali tekee sinusta murheellisen, voit olla varma, että se on VÄÄRÄ. Nämä tyypit eivät juoruile toisten ihmisten HYVEISTÄ.

Matti Luostarinen filosofian ja valtiotieteiden tohtori sosiologian dosentti maantieteen professori, elintarviketeollisuus jne aiheena pääsi varamieheksi Forssassa 2021 kuntavaaleissa ps-listalta eli käytännössä istuu kunnanvaltuustossa

Ellen väärin arvaa hän on maakuntavaaleissa tammikuussa 2022 ehdolla, koska nimenomaan siellä on asioita jotka kuuluvat juuri hänen ammattilliseen alaansa eli muistakaa äänestää, Suomi takaisin https://tunnistus.perussuomalaiset.fi/kayttaja/matti-luostarinen/126ac9f7-09fc-4933-87fa-bee1e37c33ec

Ei näistä häiriköistä kannata kenenkään välittää
Vihreiden Sinne Tännemäki on oppimaton hum.kand laulunsanoittaja ja Stadin kaavoitusjohtaja

LiAndersson on loppututkintoa suorittamaton opiskelija, ei gradua, JA OPETUSMINISERI joka on todella häpeä ja hänen varamiehensä JSaramo
on koulujakäymätön koulupudokas

Stubb ei ole oikea tohtori vaan englantilaisessa kansanopistossa mukaväitellyt epäonnistunut golfinpelaaja Daytona Beachilta USA:sta https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/207533-paljastus-stubbin-syvan-etelan-opintie/

Sosiaalisen median häiriköintiin ja etenkin tahalliseen kiusantekoon onneksi puututaan alkaen lapsista. Heidän vanhempien kohdallahan se on jo myöhäistä. Maassa maan tavalla.. vahinko että sinänsä hyvä asia pilataan muutaman toimesta. Jos näet täällä valoa tunnelin päässä, katsot varmaan väärään suuntaaan. Sosiaalisessa mediassa on hetkiä, jolloin on oltava oikeassa ja hävittävä... mieluiten häivyttävä koko sivustolta.

Hauen laulu Lapsuudessa lausumistani runoista moni liittyi luontoon. Yhteen tunnetuimmista Hauen lauluun, jouduin tutustumaan Oulun yliopiston Maantieteen laitoksen komeassa kirjastossamme. Aaro Hellaakosken tuotanto juuri maantieteilijänä, ei niinkään runoilijana kuin tiedemiehenä ja opettajana, kiehtoi rinnan vaikkapa Sakari Topeliuksen kanssa. Maamme kirja on ollut kauan luetuin maantieteen oppikirjamme saaden yli 50 painostakin. Suomalaiset rakastavat maantiedettä ja historiaa - mutta myös lyyristä kieltään, onomatopoeettista, monitieteistä pohdintaa. Hauen laulu toi mieleen luonnonkuvauksen moniulotteisimman tavan - samaan aikaan realistisen ja surrealistisen, kalan, linnun ja oravan hybridin, lapsena vaikeasti lausuttavan ja kaiken perinteisen samalla kyseenalaistavana. Se oli runo vapauden rytmistä, lapselle rakkaan kalan ja linnun asetelmasta runoilevana aikuisena, Väinämöinen Orfeustaan hakevana, luonnonlait kumoavana hämmennyksenä. Elämä nyt on hauen laulua. Kosteasta kodostaan, nous hauki puuhun laulamaan. Kun puhki pilvien harmajain, jo himersi päivän kajo Ja järvellä heräsi nauravain lainehitten ajo. Nous hauki kuusen latvukseen, punaista käpyä purrakseen. Lie nähnyt kuullut haistanut, tai kävyn päästä maistanut sen aamun kasteenkostean loiston sanomattoman. Kun aukoellen luista suutaan, longotellen leukaluutaan Niin villin-raskaan se virren veti, että vaikeni linnut heti Kuin vetten paino ois tullut yli, ja yksinäisyyden kylmä syli.
About the author
Matti Ilmari on maantieteen ja sosiologian professori ja dosentti, mutta myös kirjailija, kuvataiteilija, tieteen popularisoija, luonnonvaratalouden ja maaseudun tutkija, innovaattori ja innovaatio- ja mediatutkija, innovaatiopolitiikan kehittäjä. Luostarinen työskentelee vapaana toimittajana, tutkijana sekä bloggaajana, yhteiskunnallisena keskustelijana sekä kriitikkona. Monialaisuuden rinnalla Luostarista luonnehtii poikkitieteisyys. Prof. PhD,ScD Matti Luostarinen is Doctor of Philosophy (University of Oulu) and Doctor of Political and Social Sciences (University of Turku). He has worked as professor, special scientists and research manager over hundred universities, research centres and firms, international organizations and clusters, also Academy of Finland, EU organizations, science parks organizations and other regional, national and international organizations. He has written over 5000 scientific or popular articles and 110 monographics books. He is also artist (cluster art) and write novels and blogs (Social media economy and strategy).www.clusterart.org

Tuo teksti on otettu prof. Luostarisen muistelmista. "Muistelmakirja - NYT. The way of my life. Siitä on myös lajempi painos ja kuvitettu. "Cluster art and Art of Clusters 70 years".

Olen lukenut. Löytyy myös hänen sivuiltaan ilmaiseksi. www.clusterart.org

Mistä me muistamme kolmannen vuosituhannen toisen vuosikymmenen? Digitaalinen vallankumous jatkui ja kalliit statussymbolit älypuhelimina tulivat kaikkien käyttöön. Ilmiö oli Euroopassa ja Suomessa eläen globaalina koettu. Sitä se ei toki ollut. Väkilukumme kasvoi, etenkin Afrikassa kohti kahdeksatta miljardiaan. Nokia menetti asemiaan ja taloudessa törmäsimme lamaan, eurooppalaiseen finanssikriisiin. Ilmasto, onnettomuudet ja terrori puhuttivat. Suuret ikäluokat tulivat eläkeikään ja se näkyi ja kuului kaikessa. Virtuaalikulttuuri ja sosiaalinen media - populismi politiikassa, olivat osa samaa ilmiötä. Sota Afganistanissa päättyi, mutta jatkui muualla. Turkki siirtyi vahvan Erdoganin johtoon ja Yhdysvallat sai itsensä näköisen presidentin. Kiina ja Venäjä ohittivat monessa kriisiytyvän Euroopan, Ukraina jäädytti myös omia suhteitamme itään ja britit alkoivat pitkän tiensä ulos EU:sta. Arabikevät puhututti ja islamistinen talvi. Tiede eteni ja Higgsin kenttä sekä mustat aukot tulivat tutuiksi nekin. Elokuvista, musiikista ja kulttuurista löytyi nimi myös kirjalle. Menetetty maa sai neljä Oscaria samaan aikaan kun Ruotsin Akatemia törmäsi monelle yhteiseen skandaaliin. Kirjallisuuden Nobel jäi jakamatta ja seuraavana vuonna sen sai kaksi kirjailijaa. Heistä itävaltalaisen Peter Handken tyyli sopii oikein hyvin kuluneen vuosikymmenen kuvaajaksi alkaen kirjasta Suuri putous.
Kiitän nyt jo miljoonia kotisivustoni www.clusterart.org lukijoita ja julkaisen myös tämän kirjan siellä teille kiitollisena luettavaksenne. Tätä kirjoittaessani Suomi kokoaa jo vuosikymmenen seitsemättä hallitustaan.

Luostarisen kirjasta "Menetetty vuosikymmen".. Sadas kirja "Finland's big year - Suomi 100" kannattaa myös hankkia. Komea laitos kirjana ja kuvitettuna satavuotiaalle Suomelle.

Matti Ilmari on maantieteen ja sosiologian professori ja dosentti, mutta myös kirjailija, kuvataiteilija, tieteen popularisoija, luonnonvaratalouden ja maaseudun tutkija, innovaattori ja innovaatio- ja mediatutkija, innovaatiopolitiikan kehittäjä. Luostarinen työskentelee vapaana toimittajana, tutkijana sekä bloggaajana, yhteiskunnallisena keskustelijana sekä kriitikkona. Monialaisuuden rinnalla Luostarista luonnehtii poikkitieteisyys. Prof. PhD,ScD Matti Luostarinen is Doctor of Philosophy (University of Oulu) and Doctor of Political and Social Sciences (University of Turku). He has worked as professor, special scientists and research manager over hundred universities, research centres and firms, international organizations and clusters, also Academy of Finland, EU organizations, science parks organizations and other regional, national and international organizations. He has written over 5000 scientific or popular articles and 110 monographics books. He is also artist (cluster art) and write novels and blogs (Social media economy and strategy).www.clusterart.org

Professorin opista ei ole mitään hyötyä, mikäli ei kykene ratkaisemaan Sulkavankosken arvoitusta!
T:jyväjemmari

1970-luvun alussa televioimme lähetti eduskuntavaaleja koskeneen puolueiden vaaliajan viimeisen väittelytilaisuuden. Mukaa oli mm. tuleva presidednttimme Mauono Koivisto, kommunisteja edusti Ele Alenius, maalaisliittoa Johannes Virolainen jne jne. Kaikki tuo ajan avainpoliitikkomme. Käsiteltiin maatalouspolitiikkaa. SMP:n edustajana kekusteluun osallistui pienviljelijä, mopollaan maata kiertänyt Eino Poutiainen Pohjois-Karjalasta. Hän keskeytti lennokkaan talouspoliittisen keskustelun kysymällä. "Kyllähän te herrat puhua osaatte mutta kuka teistä osaa sanoa, miten lehmä nousee parressaan seisomaaan." Syntyi hiljainen hetki, nolo, kukaan ei tiennyt, naurettiin pilkallisesti. Vaalit voitti jytkyvaaleina SMP. Vaali-iltana, vaalin tuloksia laskettaessa, television "prognoosi" kertoi SMP:n saaneen pari paikkaa. Tamperelaisen professori Risto Sänkiahon tietokone oli tehnyt kohtalokkaita virheitä. Sänkiaho ei voinut kuvitella ohjelmaa laatiessaan, että joku puolue voisi saada kannatusnousun joka on yli sata tai 1000 prosenttia edelliseen kannatukseeen. SMP sai. Poutiainen seurasi radiostaan siellä kuulutua OIKEAA vaalin tulosta ja oikaisi television antamat tulokset. Syntyi legenda ja jytky, josta on nyt aikaa yli puoli vuosisataa ja AINA tämä jytky uusitaan silloin kun maan asiat ovat TÄYSIN solmulla. Sitä kutsutaan DEMOKATIAKSI ja sen kampittajia anarkisteiksi meuhaajiksemme, tyhjän puhujiksi. Ei sen kummallisempaa. Eivät nämä ihmiset muuksi muutu vaikka tekoäly hoitaa asiat. Miten lehmä muuten nousee seisomaan parrelltaaan?? Kysymy on esitetty sosiaalisen median pahoille hengille ja myös sen pilaajillemme. Aikana jolloin Veäjä terrorisoi veljeskansaansa Ukrainassa ja Suomessa OPPOSITIO esittää äärivasemmistolle hallituksessa keskustan ohella liittymistä NATOON. Ei mitään uutta taivaan alla puoleen vuosisataan. Mutta lehmä nousee edelleen samalla tavalla parreltaan. Lehmän ja naudan käytös sekä sosiaalisen pääoman ruokkiman äärivasemmiston käytös ovat samaa perua. Siitä kannattaa olla ylpeä. Se ei vaadi koulutusta vaan on geneettinen ilmiömme. Sitä ei pidä pilkata. Sitä tarvitaan uuden digiajan ja tekoälyn rinnalla. Hyvää kevättä.

Pimpelipom

teoista ihmiset tunnetaan.

onko vale proffa

Luostariselta näyttäisi ilmestyneen monografisia kirjoja vuonna 2024 peräti kuusi nidettä ja edellisenä vuonna sama määrä, yhteensä 133 kirjaa. Osa näyttää olevan väitöskirjojakin. Erikseen luonnontieteissä ja ihmistieteissä (Natural Science) ja (Human Science). Taka vuosina kävivät ns. suuren tieteitten sodan keskenään (Big Science War). Nyt se sodat on sodittu ja Luostarisen kirjat on kuvitettu algoitmien avustamana tai päinvastoin, poikkitieteinen emeritus hoitaa asiaansa opastaen tekoälyä tulkitsemaan etenkin latinokieliä omiemme rinnalla kuvataiteeksi ne muuttaen. Tosi kiintoisa ilmiö, muuttaa paradigmaisesti maailmankuvaamme. Poikkitieteisyys on eri asia kuin monitieteisyys tai tieteiden välisyys. Poikkitieteisessä on väiteltävä tohtoriksi niin luonnontieteissä kuin ihmistieteissä. Algoritmien koulutus on taas oma lukunsa silloin kun kyse on paradigmaisesti muuttuvasta maailmankuvastamme. Siinä oma onomatopoeettinen ja luontoa matkiva kielemme auttaa. Ei tosin niin paljon kuin vaikkapa Australian aboriginaalien käyttämät välineet. Muistakaa käydä vaaleissa myös Suomessa asustellen. Tuhat päivää sotaa Ukrainassa on rankka tausta myös omiin sotiimme suhteutettuna. Talvisotaan ja sen sataan päivään.