Aloitin vaihtamaan vanhaan (-88) welcraftiin uudempaa tekniikkaa ja kuinka ollakaan, pitkittäiset jäykistepalkit ja perälauta ovat märkiä ja pehmeitä. Minkälainen työ olisi korjata nuo itse tehtynä? Tai paljonkohan joku firma mahdollisesti velottaisi, edes jotain arviota. 1000e? Vene on muuten siisti ja ei todellakaan ole menossa kierrätykseen.
mätää puuta
welluwellu
743380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Iso työ se ainakin on. Kun jäykkärit on lahot, rungon muotokin on voinut muuttua. Vastaa työnä uuden veneen rakentamista paitsi että on hankalampaa.
Veikkaan että 10 000 euroa jonkun asiallisen firman tekemänä on lähempänä totuutta. Jos edes riittää.
Mites ne palkit siitä konetilasta eteenpäin? Varmaan yhtä märkiä? Teettää vähän lisähommia kun purat turkit pois perästä keulaan....Että työtunti poikineen! Jos sun piti tuota kysyä täältä niin sulla menee koko talvi tai se jää kesken kokonaan eli meni tilaustyöksi. Kauanko itse olist valmis tekemään moista paskahomma sivukuluineen tonnilla?
Ajelet mitä ajelet ja sitten paaliin koko roska, ei siihen kannata mitään isompaa päivitystä tehdä vaikka olis kuinka siisti.
Edelleinen kirjoittaja sanoi hyvin suoraan, mitä ajattelen. Paalaukseen ja polttoon.
Pitkittäisjäykkärit menee läpi koko veneen ja jos ne on mätiä, pitää ne kuoria kuidusta ja vaihtaa. Sitä varten pitää irrottaa kansi rungosta.
Ei ole homma, jota voi teettää muilla koska kukaan ei ota vastuuta lopputuloksesta.
Öö miksi pitää kansi irroittaa rungosta??? Lattia auki niin pääse palkkoihin käsiksi, rungon muotokaan muutu yhtään mihinkään, vaikka joku täällä niin väittää.. Töitä kyllä on paljon, siitä ei pääse mihinkään, ja tuokin hiukan omituinen kommentti ettei kukaan suostu tekemään, rahaa kun tarpeeksi käytössä varmasti tekee.
Juu-hommaahan tuossa on, mutta onnistuu tosiaan kun leikkaa auki paikoista johon pitää käsiksi päästä. Eikä edes niin iso homma kuin voisi maallikko kuvitella. Yksi tapa on sen jälkeen kun on poraillut testireikiä pitkin palkistoa, ja selvittänyt kuinka laaja pehmeneminen on, ja jos näyttää että palkkit päälisin puolin on kunnossa, voi siihen laminoida mattoja päälle, eli tehdä vain vahvan kotelon, koska muutenkin nuo palkit ovat noissa vanhemmissa ollut antamassa vain muotoa noille jäykkääjille.
Huolellinen puhdistus, ja jos vaikuttaa palkki sisältä märältä.
Muutamia reikiä pitkin matkaa palkkiin ja kuivemmasta päästä painaa "kuivattua" paineilmaa sopivalla paineella, joka hitaasti lykkää veden poratusta reijästä ulos. Sillä tavalla siirtyy kohti perää, jossa se kosteus yleensä on suurempaa. kun tuntuu että palkki on lisuttanust suurimmat vetensä ulos. Reikät tukkoon, huolellinen puhsistus ja karhennushionta ja laminointi huolellisella ilmauksella - ja lopuksi toppari. Vene kokoon ja tiukkaa ajoa.
Miksi moiseen edes pitää sitten ryhtyä jos kerran huomasi vasta noin muuta remonttia tehdessään että palkit on sisältä märät? Muodonhan ne puu lankut edelleen vain sille lujitemuovipalkille antoivat silloin kun vene rakennettiinn. Kuumaliimalla liimattu muotin sisällä olleeseen runkoon ja ruiskutettu lujitemuovia päälle.
Aloittaja ei kerro mikä malli on kyseessä mutta "kun leikkaa auki paikoista johon pitää käsiksi päästä" niin luultavasti on ihan helvetti irti, turkit pilalla, paha mieli tulee kun näkee sinne "sisälle" mitä paskaa se on ja tuo kasa haisee ainavaan pahemmalle mitä syvemmälle sitä kaivaa!
Tuo sun korjaus ei poista alkuperäistä ongelmaa eli sitä että palkit on sisältä märät, eikä sitä että sinne edelleen menee vettä! Jos palkit ottaa esille niin ihan sama kun vaan karhentaa ja laminoi lisää päälle jos niitä haluaa vahvistaa. Onko se sitte ko. veneeseen tarvittavaa tai kannattavaa on eri asia JOS kerran ei ongelmia ole muuten ilmaantunut!
Riippuen mallista, mutta tuo "aukileikkaus" on niihin paikkoihin joihin ei muuten pääse käsiksi, ja on viitseliäisyyttä. tuon kokoisessa -88 mallissa Welkussa (mallista ei tietoa) taitaa olla koko sisustus paljolti vanerista koottu, eli ei mikään hirmuhomma niitä purkaa - eikä mikään pilalle mene, paranee vaan ja ne "hajut lähtee", voi sitten myös uudistaa samalla ja rakentaa mielensä mukaisemmaksi. Ei tuossa varmaan "kannattamisesta" kyse ole, vaan veneily on sellaista jatkuvaa näpertämistä - ja se on kivaa.
Kun palkit on kuivatettu ja laminoitu, topparilla maalattu. Ne ovat kuivat, eikä niihin todennnäköisesti mene vettä kymmeniin vuosiin, jos koskaan.
Perälauta on joka tapauksessa korjattava, varsinkin jos on perävetolaite. Mikäli akselivetoinen, voi perälaudassa noudattaa samaa kuivatusta, eli porata muutamia reikiä perälaudan, oikeastaan pohjan puolelle ja antaa valua (edellyttää lämmintä tilaa talvella).
Mistä se vesi sinne on päässyt? Onko pohjasta puuttunut veden eristävä maalaus?
Mikäli tuolla tarkoitat "myrkkyvärin" alle maalattavaa rahastus-primeria - ei varmasti ole syyllinen, olipa tai ei tuota primeria. Sitä kautta ei kosteus/vesi palkkeihin pääse !
Jotenkin tuntuu siltä, että pakkeja pidetään tässä ketjussa täysin turhina ja että ne voi korvata vaikka kymmen sentin pätkinä vain lahoista kohdista. Se on sama kuin korvaisi maston taipuneen osan leikkaamalla sen pois ja laittamalla uuden pätkän väliin - kinnittämättä sitä mitenkään.
No ilmeisesti lapset on asialla ja siltä varalta että kukaan uskoisi, laitan vähän faktoja pöytään. Jäykkäri jäykistää rakenteen. Se on yhtenäinen kappale, joka pitää korvata yhtenäisellä kappaleella. Vettynyt laho jäykkäri pitä poistaa koska se ei jäykistä ja lisää painoa eli heikentää heikennyttä rakennetta entisestään olemassaolollaan. Päälle laminoimalla voidaan tehdä uusi jäykistys päälle korvaamaan heikentynyt, mutta silloinkin paino vain nousee ja järkevintä on poistaa vanha laho palkki lisäämästä painoa.
Koska tämä on ihan itsestäänselvää, jätän teidät juttelemaan keijukaisista ja teräsmiehistä aiheen pariin.
Se puu, noissa vanhoissa veneissä jäykkääjissä, joissa se "jenkkilaminointikin" on päällä, ovat vain antamassa muotoa, ne eivät siis jäykistä mitään, se on se kuori joka sen pintaan, siis "muoto" joka jäykistää. Vaikautat sellaiselta normaalilta "venealanosaajalta", joka on oppinsa saanut puuveneveistäjäisältään, ja mikään muu ei enää ole 40-luvun jälkeen iskostunut takaraivoon.
Maston kanssa tuolla jäykkääjäsavotalla ei ole mitään tekemistä, aivan erilaiset voimat ja rakenteet kyseessä ;)
"Jäykkäri, joka on lasikuituveneessä, tai oikeammin kuidutettu muotoon, ei jäykistä kuin kuoren muodolla, siksi aloittivat 80-luvulla osa veistämöistä, mm. ajan- ja painonsäästönvuoksi tekemään muotissa palskiston - siis onton, jossa muoto on se jäykistävä osuus, eikä ollut kosteutta keräävää ongelmaa. Osa taas uskonavahdistukseksi täytti nuo palkit vaahdolla (vanhat vaahdot vettyivä), taas ongelma palasi. Osa jättää edelleen palit tyhjiksi, osa täyttää vettymättömällä vaahdolla, mutta edelleen muoto on se joka jäykkää.
Painon nousulla ei juurikaan ole merkitystä, koska se on aika pientä jäykkääjiä laminoitaessa, muutamat kerrokset kuitua jäykkäreiden päällä ei oleelliseti painoa lisää - vaikka ei olisi kuivatustakaan palkitoon tehty.
Palstaan asiaan, kun alkaa sullakin järkikulkemaan ja saat vanhat uskomuksesi karistettua, ja lopetat esiintymisen "asiantuntijana", sillä sellainen et selvästikään veneiden suhteen ole !
Kirjoitat viisaita, tolanne puu/vaneri mitään jäykistä, olen samaa mieltä, että kyllä se on tuo profiili joka jäykistää. Miettikääpä vaikka teräs latta rautaa, kyllä se taipuu pituussunnassa, taasen profiilisena vaikka suorakaide, niin jo loppuu taipuminen...
Eli mieti kaksikertaa onko tuossa mitään järkeä korjailla, jos laminointi on ehjä eli kiinni pohjassa vaikka sisus olisikin mätä, niin lujuus ei kärsi. Jos olisi kärsinyt, niin sulla on laminoinnit revenneet sitten irti pohjasta, onko?
Voinko saada sinun oikean nimesi, tulisn lasten kanssa katsomaan tietäjää?
Just joo, ihan turhaanhan ne puut siellä on, ja siksi amerikkalaiset laatuvalmistajat käyttävätkin ekologista biohajoavaa esimädätettyä puuta.
Tuossa on hieman mallia siitä, kuinka iso projekti on kyseessä. Täysin tehtävissä, mutta ei halvalla. Halvempaa on ostaa parempikuntoinen vene, mutta jso tykkää kasarista, niin mikäs siinä :D
http://forums.iboats.com/forum/boat-repair-and-restoration/boat-restoration-building-and-hull-repair/554580-1988-wellcraft-210-classic-xl-restoration
Kyseessä ei ole niin iso homma, kuin ensinäkemältä vaikuttaa. Tein juuri 192 classikin moottorin tukipalkit sekä puoli lattiaa uusiksi. Aikaa meni alle 20 tuntia tarveaineet alle tonnin.
Nyt on veneen pohja tuettu ja lattia ja tankki irti. Rälläkällä palkit perästä keulaan asti pois seuraavaksi. Eiköhän se sunnuntaina ole jo purettu. On aika likaista ja veemäistä huh..huh
Purku on sitä "paskamaisinta" puuhaa, mutta siitä se paranee ;)
Ota mitat ensin jos aiot korvata vanhat. Helpompaa kopioida vanhasta kuin laskea uudelleen.
Ota pari kuvaa ja laita tänne niin ihmetellään yhdessä!
Asennetta :) Itse tein omaan veneeseen kans "kaikki pois ja takaisin" operaation...Aikaa meni, mutta kannatti!
Nyt sinulla on sitten kunnostettu uusivanha "retrovene", jolla on taas vuosikymmeniä elämää edessään. Eikä sitä aikaa loppujen lopuksi ihan hirveästi mene, itsellä kokemus 28 ft;n veneestä.
Minulle ensimmäiseen meni aikaa paljon, mutta kaksi muuta tuli helposti, kun oli oppinut tekniikan.
En ole itse tehnyt kuin kaksi, mutta toinen oli 15m pitkä. Aikaa tärväytyi paljon jäykkäreiden sisään laittamiseen yhtenä kappaleena turkkilevyjen alle ujuttamalla.
Sairasta hommaa alkaa tommosta vanhaa halvalla tehtyä paskaa rakentamaan uusiks. Mikäs siinä jos jollain aikaa on, tosin tuo homma ei maksa vaivaa. Eikä siitä paskasta kukaan hyvitäkkä enempää jos tulee tarve myydä pois.
Eli: Hölmöillä hölmöjen huvit.
Jotkut meistä vaan pitää veneistään, ja tekee hölmöjäkin asiota sen säilyttämiseksi. vanhasta veneestä muutenkaan mitään voittoja enää tehdä.
siiis "tollanen" vellu, vaikka 222, on jäykistetty pitkittäis ja poikittaiskoteloinnilla, tiheästi, ainakin takapäästä..... sitä ei ala juridinenhenkilö korjaamaan. Märkä perälautakaan ei kuivu huoneenlämmössä vuosikymmenessä.
Juridinenhenkilö? No, joka tapauksessa - kyllä märkä perälauta kuivuu, kun poraa 15-20 cm välein 3-5 mm reikiä perälauden ja pohjan liitoskohtaan, alkaen keskeltä (huom vain vanerilla jäykättyyn osaan) eikä poraa läpi, vaan ainostaan vaneriin asti.
Yleensä kun tuollainen huomataan, on veneri ehtinyt märäntyä ja menee uusiksi.
Ei kuivu, jos siinä on hometta. Home nimittäin imee kosteutta ilmasta oli kuivaa tai ei. Ja jos ei ole hometta, niin yksi vuosi ei kuivumiseen riitä ainakaan ulkona
Miksi perälaudan sisään kuidutettu vaneri olisi homeessa? Ne reijät ovat edellytys koko kuivumiselle, että vesi valuu pois, voi viellä sinne yläreunaan kompukalla kuivattua ilmaa lykätä "nipoista" sisään, siis pientä painetta pitää, kuivarin kautta se ilma.
Eihän se vettynyt puu kuivu reikien kautta ikinä.
Home taas pystyy elämään avaruudessakin ja hapettomissa oloissa. Itiöitä on ollut vanerissa jo siinä vaiheessa, kun se on laminoitu veneeseen.
Onko sinulla jokin pakonomainen tarve tärvellä jonkun projektia vai oletko sinä vain niin uuno näissä asioissa, että vilpittömin mielin annat älyttömiä "neuvoja"?
Onnistumisen kannalta olisi parasta että lopetat auttamisen. Säästyy paljon harmia eikä tule tehtyä mitään typerää.
Sehän olikin "vaihtoehto", jos perälauta olisi kastunut, mutta ei mädäntynyt, eikä halua repiä perälautaa uudelleen rakennusta varten - silloin tuo riittää, sisämoottoriselle veneelle varsinkin.
Sinulla nyt on menossa ihemeellinen homekammo, ja eläkööt sitten siellä kuidun sisällä "kamalat avaruuden homehirviöt". Sanoisin että toisella meistä on kokemusta ja osaamista asiassa - ja se toinen et ole sinä.
Aivan oikein,siellä on myös pokittaisjäykkääjät eli sellainen kotelorakenne. Siis oli,nyt nekin on rälläköity pois ja pohja karhennettu sisäpuolelta. Lasikuitupölyä on ollut ihan riittävästi...joku tuossa ylempänä kertoi peräläudan kuivumisen kestävän kauan. Eipä käynyt mielessä alkaa sitä odottelemaan,vaan teen uuden laminoimalla vanereita yhteen. Onneksi sain muutaman kaverin auttelemaan,muuten tämä ei etenisi tällä vauhdilla. laminoinnit suunnittelin tekeväni tavallisella polyesteri-hartsilla,kun vaan osaisi arvioida tarvittavan määrän. Isommissa erissä kilohinta tippuu aika sopivaksi. Siis vene on 192 classic,eli olisiko tynnyrillinen paljonkin liikaa? Voi kiire vielä tulla koska tässä vaiheessa olisi aika "helppo" uusia sisustakin kun se on purettuna. Ehjä se vielä oli,mutta hieman nuhjuinen ja ihan kasari look. Nim. Juhannuksena vesille?
Aivan oikein teet. Siellä sisässä oleva puu tai vettyneet vaahdot eivät kuivu koskaan.
Purin eräästä veneestä vaahdot ja kokeilin kuinka kauan menee siltä irti leikatulta vaahtopalalta kuivumiseen huoneenlämmössä.
Leikkasin siitä kokkareesta palan kahdenvuoden kuluttua ja mittasin kuivumisen etenemisen. Aika masentava oli tulos, n. 2mm oli pinnasta kuivunut.
Ilmeisesti tuo 70-luvun vaahto oli sellaista, että kun se saa veden sisäänsä se sulkee itsensä eikä vesi pääse sieltä ulos.
Puhdista kaikki pinnat huolella ennen uutta laminointia. Siitä lasikuitupölystä sen verran, että käytä siihen tarkoitettuja hengityssuojaimia. Tsemppiä sinne:)
Vaahto on käytännössä painonsa verran öljyä eli orgaanista ainetta. Kun se vettyy, sen sisälle sikiää uutta iloista elämää sienien ja homeiden muodossa. Ne pystyvät ottamaan kosteutta ilmasta.
Uretaanit olivat märkiä ja ne on jo jätesäkeissä. Onkohan tarpeen laittaa sinne pohjan ja lattian väliin Uretaania? Vai nouseeko melu? Tai onko sillä jokin jäykistävä vaikutus? Homma nyt ei tietenkään ole vielä siinä vaiheessa. Jäykkyyden voisi ehkä hoitaa palkistojen lisäämisellä. Vene oli ihmeen tukeva ennestään jo, mutta nyt olisi tulossa hieman vauhtia lisää. Entisen v6 tilalle tulee 5.0 mpi 260hv. Tosin taidan jättää ruiskun pois ja laittaa kaasarin kun en noista oikein ymmärrä. Ja projekti muutenkin jo venyy.
Eiköhän tätä imaginäärivenettä ole verbaalikunnostettu jo tarpeeksi pitkään ja on aika siirtyä seuraavaan satuprojektiin.
Minä olen vuolemassa mastoa purjeveneeseen kuorimaveitsellä. Onko neuvoja, mistä pitää aloittaa, kun en oikein tiedä mikä veitsi puree alumiiniin.
Pistä jo hyväihminen paaliin se romu! Tai käy ainakin keskustelemassa lääkärillä..
Aika lohduton projekti näkyy olevan kun lukaisin tätä ketjua. Katsoin että tuollaisen ehjän veneen arvo pyörii 7000 eurossa.
30 v vanha vene, lasikuiturungon, palkkien, uretaanien ja sisustuksen repiminen, uusiminen, moottorin vaihto... tuollainen työn määrä tehdään yleensä muutamalla satasella saadulle rungolle tai projektille. Toivottavasti niin on tuossakin tapauksessa. Ei ole kauaa siitä, viime syksynä itse asiassa kun joku myi 5,5 metristä keulakajuutta-dayceuiseria 300 eurolla ilman konetta josta oli sisustus purettu auki. Siellä se oli täydet 6 viikkoa myynnissä nettiveneessä...
Se 7000 euron vene on juuri tuollainen korjausta vaativa. Minullakin oli sellainen. nyt veneeni arvo ei ole 7000.
Tuon ajan jenkkiveneissä oli yleisesti palkit tehty pehmeästä vanerista ja laminoitu päälle. Kun se rakenne saa kosteutta, niin vaneri lahoaa ja se on sitten mätä. En usko, että tuon korjaus on taloudellisesti kannattavaa. Siellä on tietenkin myös uretaanivaahtoa välipohjan alla? Se on varmasti myös märkää, eli turhaa painoa veneessä.
Nimenomaan tuon ajan veneissä käytetty puumateriaali oli helposti lahoavaa. Vuodesta 1998 lähtien jenkkivalmistajat alkoivat käyttämään painekyllästettyä materiaalia stringereissä ja tämän jälkeen lahoamisongelmat loppuivat siihen paikkaan.
heheh vai jenkit ja painekyllästetty.. Ainakaan 90luvun puolen välinkään tienoill eivät ole sitä vielä veneisiin asti saaneet. Kokemuksia on kukkamullaksi muuttuneista baylinereista ja muista ämeriikän "laaduista" :)
Kuinka vanha jenkkiveneen pitää olla, että kukkamultaa alkaa löytymään? Oma Baylineri on -87 eli täyttää tänä vuonna 28 vuotta, eikä mullasta ole tietoakaan
Kukkamulta löytyy palkkien sisältä, jos sinne on päässyt vettä. Sitä ei löydy sohvalta kun vene täyttää 29. Jenkeissä käytetty puu muuttui kukkamullan tapaiseksi tarpeeksi kostuttuaan.
Opettele lukemaan. Enkö selvästi sanonut että jenkit alkoivat käyttää painekyllästettyä vuodesta -98 alkaen.
Isossa osassa tuon ikäisissä, ei ole jäykkääjät puuta, vaan pelkkiä muotopalkkeja ja tukea antavia kuorirakenteita, ja siihen käyttöön olivat ne ylilaminoidut "puupalkitkin", antamaan kotelon muodon joka tukee rakennetta.
Tee johonkin blockspotiin kertomus tästä kunnostuksesta, olisi mukava seurata kuvien kanssa. Tai jatka ainakin täällä tarinointia.
No jatketaan, vaikka joku jo epäili tätä virtuaaliprojektiksi. Ehkä se on vaan vaikea joillekin uskoa että joku voi tehdä muutakin kuin "veneillä" netissä.
No nyt vene on kuin tyhjä kaukalo sisältä, kaikki karhennettu. Odottaa hartsitynnyriä ja liimapuupalkkeja vaneria .aika pitkiä päiviä tehty. Eli pitää välillä vähän rentoutua ja shoppailla tarvikkeita.
Onko vene valmis??
Tukirakenteen tyypin (Passiivinen tai Aktiivinen) saa muuten selville mittaamalla laminaatin vahvuuden. Aktiivinen ratkaisu eli ohut laminaatti on siellä pitämässä jäykkäävää puuta tms. materiaalia kiinni rungossa. Passiivisessa ratkaisussa paksumpi laminaatti kevyemmällä ytimellä on muodostamassa jäykkäriä itse laminaatista. Kyllä sellainen 30-40x200mm liimapuupalkki muuten jäykkää...
Eli älkää nyt hyvät ihmiset puhuko paskaa siitä, että puun päälle vedetty 1-2 mm laminaatti toimisi kotelorakenteena jäykkäämässä veneen pohjaa vaan se on kiinnikkeenä kovalle ytimelle. Vastaavasti, kevytytimiset rakenteet on taas paksummilla laminaateilla = ydin ei jäykkää vaan kuori. Kannattaa tutkia aktiivi vs passiivijäykkäreiden eroja, sillä molempia käytetään.
Jenkkiveneissä heikkoa:
- Pilssi ei vesitiivis eli monessa kohtaa on tehty laminoimattomia läpivientejä ja osastoiden välisiä vesireittejä laminoimatta auki leikattua pintaa. On siis ajateltu, ettei koskaan sada eikä pilssi koskaan kastu.
- Pilssejä ei ole kauttaaltaan suojamaalattu minkä puute polyesteriveneessä on idiotismia.
- Veneeseen pääsee sadevettä turhan helpolla mm. ilmanottoaukkojen ja ilman tiivistemassaa koottujen luukkujen & läpivientien kautta.
- Jäykkärirakenne tehty "kaikki puutavara paikoilleen ja kaikki kerralla laminointiin" - periaatteella... (halpaa+nopeaa). Eli, kun yksi kohta rakenteessa vuotaa, niin koko veneen pohja on pian laho. Tuollainen katkeava / puolikatkeava rakenne on lisäksi 40% heikompi kuin oikein tehty, jatkuva rakenne.
Jenkkiveneissä hyvää:
- Omassani on kalliisti tehty Balsa-Sandwich pohja joka on erittäin kevyt ja paksuna rakenteena erittäin jäykkä. Korjausteni jälkeen 22 jalkainen 275 hv veneen runko painaa alle 700 kg.
- Ajo-ominaisuudet
- Täytetyt jäykkärit ja rakenne muutenkin tekee todella äänettömän rungon. Omaa kun vertaa johonkin Yamariniin, niin ero on huikea.
Itse olen purkanut veneeni pohjia myöten... mikä on ainoa vaihtoehto, jos veneen haluaa korjata. Märkä vene on aina myös homeessa ja homehduttaa kaiken sisällään. Märkä vene halkaisee jossain vaiheessa jonkun paikan jos sitä säilytetään pakkasessa.
Veneen perusteellisessa korjaamisessa sille muodostuu tarina.. joka jotain aivan muuta kuin se, että haetaan K-Kaupasta se uusi Yamariini.
Muutin alkuperäiset ohutkuoriset puuytimelliset jäykkärit 50mm leveiksi, vaneritoppisiksi Divinycell palkeiksi lasikuitu-aramid laminaatilla. Kuoren paksuudeksi tuli noin +200% alkuperäisestä, paino noin sama mutta ominaisuudet toiselta planeetalta. Poikittais- ja pilssijäykkärit tein erikseen pääpalkkien kylkiin tulevilla kuormaa dynaamisesti jakavilla levikekappaleilla. Kiinnityspintaa pohjalaminaattiin on liki palkin 200mm korkeuden verran molemmin puolin.
Tein kaiken Epoksilla sen selkeästi parempien teknisten ominaisuuksien johdosta ja oikein sekoitettuna pomminvarmalla liimauksella. Toki, työtavoissa ja pintojen valmistelussa on huomioitava asioita, mutten ajatellut avata tuota venettä toista kertaa. Vettä imeviä estereitä en vedessä olevaan tuotteeseen käytä.
Perälaudan muuten saa kuivaksi ja pehmeänkin perän kovaksi, mutta se vaatii kaksi asiaa: 1) vedelle reitin ulos ja 2) vedelle motiivin tulla ulos. Reikien poraaminen ei riitä, jossei vesi halua matkustaa. Styroksi-ytimellisen surffilaudankin, joka on vetänyt 5-6 kg vettä sisäänsä muuten saa kuivaksi 2mm reiän kautta jos tietää mitä tekee.
Paras tapa on nostaa perälaudan lämpötila mahdollisimman lähelle laminaatin turvallista eli +50-55C lämpötilaa ja pitää se tuossa lämmössä 15-20 päivää yhtä soittoa. Kaasun paine ajaa veden pihalle yllättävän tehokkaasti.
Porasin itse yhteensä 80kpl 8mm reikää perälaudan molemmille puolille eikä ilman lämpöä viikkoon tapahtunut mitään. Kun laitoin lämmöt päälle, oli seuraavana aamuna pilssissä pari litraa vettä, toisena päivänä enää pikku tihu ja 16pv jälkeen alkoi porausnäytteet olemaan kuivia. Kuivatus jatkui 20 päivään asti. Reikien pitää mennä jonkin matkaa vaneriin; ei se vesi sieltä vanerin kerroksista muuten ulos tule.
Kuivaamisen jälkeen ensiksi viikon lepo ja tarkastus, että onko puun kuivuminen halkaissut laminaattia jostain. Omasta perälaudasta meni 12mm paksuinen pintalaminaatti kahdesta halki, sillä kuivuminen kutisti puuta molemmista kohdin noin 1.5mm (!!!).
Sitten silikonipyssyn suutin 8mm kärjelle leikattuna ja puhaltamaan reikiin ilmaa; merkkaa ne joihin menee puhaltamalla ilmaa. Epoksoi muut kiinni. Ilmaa ottaviin reikiin injektoimalla reilusti epoksia niin että löytää tiensä ulos jostain ylemmistä rei´istä. Tähän tarkoitukseen on omia aineitakin.
Kaikenhan saa ja voi näköjään yliampua - mikäs siinä jos aikaa on, ja rahaa haluaa poltella kaikkea omitusta logiikkaa keräämällä maailmalta, lisättynä omalla suomalaisella idiotismilla, ja lopputulos - korjattu vanha vene, joka ei ole sen parempi tai arvokkaampi kuin järjellisesti korjattu.
Niin... kerrokko nyt ihan meille kaikille, että missä meni yliampumiseksi?? Remppa maksaa noin 500e enemmän kuin se "järjellinen" eli vettä imevää esteriä mätänevää & painavaa vaneria käyttäen. Lisäksi puu/vanerijäykkäreiden kanssa on oltava erittäin tarkkana muodon kanssa ettei synnytä hardspotteja jotka sitten rikkoo paikat.
Ajattelin pitää tuon potkurista riippuen 62-68 kts kulkevan veneen joka tuli perheeseen kun olin 16v.... ja olen nyt 47v. ja tienaan tuon korjausprokkiksen rahat viikossa... mukaan lukien siis sisustan uusinnan ja veneen uudelleenmaalauksen.
Veneen korjaamisessa ja hammaslääkärin työssä (en ole) on paljon yhtäläisyyksiä... kuten vaikka se, että hammas on ensiksi porattava puhtaaksi ennen paikan laittoa.
Me kaikki tehdään asioita mitä me osataan.
- Sinä valitat ja vittuilet jostain puskista.
- Minä teen rahaa ja korjaan mitä minä haluan niin kuin minä haluan.
OK?
Varsinainen narsistinen besserwisser tämä "perheenisä".
Odotan innolla... "HVBesserwisser"
...että selität näin meille akateemisille, että miten yhdistit "narsismin" (siis se jonkinlainen henkinen tauti) tuohon vanhan, 30 vuotta suvussani olleen veneen korjausprojektiin??
HVBesserwisser? Tyhjä nicki, joka on ihan suoraan puskista... ihan kuin en takana oleva kirjoittajakin.
Miksi ja mitä selitystä tarvitset tuohon ?
Selvästi narsisti olet, mutta miten liittyy joku sukuprojektisi tuohon "HVBesserwisser"in kirjoitukseen ?
Puu ei lahoa veden alla. Jos puu on märkää, se ei menetä lujuuttaan. Todellisuudessa mukana on lähes aina ilmaa. Vesi ja ilma lahottaa puun eikä sen lujudesta ole mitään jäljellä. Itse asiassa märästä ja lahosta puusta on vain haittaa.
Jos tuota hommaa alkaa tekemään, ei parane olla pulaa ajasta eikä rahasta. Ensimmäisenä pitää tehdä muotti, jonka päälle veneen laittaa niin, että runko on ja pysyy oikeassa kuosissa. Muuten jokainen materiaalin poisto ja lisäys antaa sille uutta ilmettä.
Kun runko on tuettu, jäykkäreiden puun voi poistaa ja korvata vaikka hiilikuidulla. Ei varmasti kannata rahallisesti, mutta siitähän ei ole kyse.
"Jos puu on märkää, se ei menetä lujuuttaan"
Haluatko lähteä matkaani vaikka UPM:n tai Saksalaisten tutkijoiden kanssa miettimään tuota viisauttasi?
Täsmennetään:
Märkyys heikentää puuta koska vetysidokset aukeavat. Kun puu kuivuu, se kuitenkin saa takaisin lujuutensa. Eli märkä puu ei pysyvästi menetä lujuuttaan.
Jos puu kuitenkin pääsee mätänemään, lujuus eio palaa kuivumisen jälkeen.
Muotti.... ei pidä paikkaansa. Kun jäykkärien puut voi poistaa vesi-imurilla tai vaikka lusikalla... ja veneessä on 25 mm paksu sandwich -pohja, niin se on siinä.
Hiilikuidun käyttöä jäykkäreissä ei puolusta mikään. Rakenteiden välisten materiaalien ominaisuuksien pitää olla synkassa keskenään, muutoin alkaa jostain hajoamaan tai irtoamaan juttuja. Ajattelin jopa hiilen käyttöä näihin rakenteisiin, mutta aineiden eri laajenemat, venymät jne jutut sai minut suunnittelemaan hiilen käytön muualle.
Hiilikuitu menee:
- Jopa 38 kg painavan 190 x 90 cm aurinkokansi/moottoritilan kannen uuteen rakenteeseen. Tulos lienee 8 kg luokkaa.
- Jopa 36 kg painavan takapenkin rungon uuteen rakenteeseen. Tulos lienee 8-9kg luokkaa.
- 5-6 mm alkuperäistä ohuemman durkkivanerin jäykkäämiseen armeeramiseen. Painonsäästöä 40 kg.
- 900mm pushback bracketin alle Divinycellistä tekemäni "Dynamic planing floatterin" tekemiseen. Ei vaikuta plaanissa ajoon, mutta vaikuttaa plaaniin lähtöön/poistumiseen, uppoumavauhdissa ajoon jne.
- Erittäin matalaprofiilisen etukannen tuentaan. Jos 200 x 240 cm Balsa-sandwich kannen korkeusprofiili on 35-40mm luokkaa, niin ihmetyttää kuinka se on kestänyt niitä kaikkia ihmisiä tähän asti. Ok, ongelmat löytyy rasitus-alueiden murtuneina gelcoatteina.
Avasin erään 70-luvun avoveneen säiliöt, jotka olivat jäykkyyden saavuttamiseksi täytetty sen ajan vaahdolla. Kyseessä oli siis tunnetun veistämön tekemä vene.
Tämä vene oli seissyt ranalla kesät-talvet oikeinpäin ja kun niissä ei tuohon aikaan ollut tappeja, niin ne oli aina täynnä vettä.
Kun sitä oltiin viemässä kaatopaikalle ajattelin tehdä siitä onkiveneen ja porasin sinne reikiä sekä pidin sitä kuivassa navetassa nuripäin.
Niistä reijistä tippui vettä parivuotta eikä paino vähentynyt lainkaan.
No otin sitten rälläkän ja aukaisin ne säiliöt auki todetakseni, että ne vaahdot eivät olleet päästäneet sitä vettä lainkaan pois itsestään.
Otin sieltä yhden vettyneen palan talteen ja olen pitänyt sitä huoneen lämpötilassa jo vuosia ja mittaillut sen painoa. Sen kuivumisnopeus on luokkaa 1mm / vuosi. Ilmeisesti siellä säiliössä vielä vähän hitaampi:)
Tulihan siitä lopulta verkkovene, mutta ilman vaahtoa. Neljä kangaskerrosta niihin säiliöihin ja jäykkyys palautui entiseksi - tietysti painoa tuli lisää, mutta ei läheskään sitä mitä se painoi ennen remonttia:)
Jenkkiveneestä saa ajoveneen kun sen rakenteen poistaa ja laittaa tilalle pohjoismaiset standardit täyttävät rakenteet. Jenkkivene on tehty kestämään satunnaista ajoa ja runsasta auringonottoa. Jenkkiveneestä tarkoitan tässä niitä meillä myynnissä olevia, tyypillisesti "jenkkiveneiksi" kutsuttuja. Tietenkin amerikoissa tehdään paljon lujempiakin veneitä, mutta ne ovat kalliita emmekä koskaan törmää kuin niihin tyypillisesti näyttäviin mutta halvalla tehthihin vapaa-ajan veneisiin.
Aika erikoinen tulkinta - Usan määräykset monilta osin huomattavasti kovemmat kuin "pohjoismaiset" - kuten myös seuraukset "huonosti" tehdyistä ja suunnitteluista.
Perheen isältä kattavaa asiantuntemusta!
Hommaa on paljon kun lähdetään koko pohjapalkisto ja perälauta uusimaan.Kulmuri laulaa loputtomalta tuntuvia tunteja :)
Epoksi,biaxialkankaat ja oman maun mukaan koivu tai havuvaneri palkistoon olisi oma resepti jota suositella.
Läpivientien kanssa tarkkana.
Suosittelen tsekkaamaan netistä poured transom,seacast nidabond.Näillä keinoin saattais päästä oikasemaan urakassa.
Ajatuksena vanha multainen ydin pois palkistosta ja massa sisään.
Kellukkeiksi välipohjaan suosittelisin oikeastaan ainoastaan epoksilla maalattua xpssää.
Ei sinne välipohjan mitään kellukkeita pidä laittaa, jos ei halua kellua katollaan!
Eikän sillä merkitystä ole, kun korjataan vastaamaan "pohjoimaalaista" laatua. Eikä selvästikään tiedetä edes mitä olleen tekemässä ja miksi, saati että miten. Kevlaria ja hiilikuitua pitää olla. Kellutaan vaikka sitten katollaan.
Itse asiassa harkinnassa on... karilleajon keston toteutus.
Komposiitti-palkiston valmistuttua tänään niin huomenna "siivotaan" 24 paperilla nauhakoneella kaikki Rowingin aiheuttama roina pinnoilta... (oli pakko laittaa rowingia mukaan sen helpon vettymisen ja siistin pinnan vuoksi. 100% multiaksiaalista pakettia ei jaksa tehdä...).
Eli harkinnassa.... on laminoida pohjaan 15-20 mm paksu joustava umpisolukerros. Lisäpainoa 4kg. Kun veneellä vedetään kiville, niin melkein aina uppoaminen syntyy pohjalaminaatin halkeamasta vuotaneesta vedestä. Kivi siis harvoin tulee fyysisesti tule pohjan läpi vaan se halkaisee pohjan ja halkeaman vuoto upottaa veneen. Eli sisäpohjaan laminoitu joustava solukerros pystyisi hanskaamaan valtaosan näistä tilanteista. Samalla se toimisi äänieristeenä.
Kyllä... näitä rakenteita ei tehdä 1) mielikuvituksen puutteen vuoksi, 2) kustannusten vuoksi ja 3) johtuen Suomalaisten sosiaalidemokraattien käsittämättömästä uskosta luokituslaitoksiin.
Näitä voi tehdä, jos innovaattorina on pari askelta edellä näitä luokitusten paskahousuja.
Olen myös vääntämässä tuon veneen varalaitalaskennat ja stabiliteetit nykynormeihin. Pohjan & tukirakenteiden osalta aika helppoa, kun mennään 200% normien ohi. Hommasta on keskusteltu Trafin venetarkastajan useampaan otteeseen ja tilanne vaikuttaa olevan.... minun hallinnassani.
Niinpä tietysti, eihän sitä muuten palstalla roikkuisikaan. Vai karille aiot alkaa ajelemaan, meillä veneilijöillä tapana ihan vesistöissä, mutta mikäs siinä, jos kivikkoja koluaa.
Hiljentää runkoääniä.Kylkiin tietth tässä tapauksessa tarviipi kans.
Tosin itse jätin laittamatta.
Kylkiin ja kansien alapuolelle oli aikomus veistellä foamista.
Toi "perheenisa" on kyllä ihan paras piristys, tälle palstalle ; ) Hih, Hih !!
Onhan se, sellainen palstan tosimies ;B
Siinä vasta miesten mies.
Totaalinen torvi joko syntymästä asti, tai iän takia vanttiruuvit pettäneet.
Ois vaan kannattanu pistää nettiveneeseen ja mieluusti vähän reilumpi hinta, koska onhan tollasella tunnearvoa olipa kunto mikä hyvänsä.