Aran kissan kesytys

Älä vaan mene väkisin ottamaan. Muuten alkaa vielä pelätä sinuakin. Hiljalleen kun annat omaa tahtoaan noudattaen kehittää itsevarmuuttaan, niin kyllä se siitä. Raosuttele ja leikitä päivälläkin jos pystyt, niin silloin huomaa ettei kaikki pikku rasahdukset ole vaarallisia, kun se alkaa tuntemaan olonsa turvallisemmaksi ja ymmärtää että olet kaverisi suojana.

Niin ja se vielä että puhele sille kissallesi. Se auttaa luomaan teidän välillenne kontaktia ja auttaa kissaakin.

Älä pakota ja raahaa sitä sängyn alta minnekkään, vaan maanittele ja houkuttele leikkimällä ja ruualla esiin. Kun vieraampaa kissaa pakottaa, kun se pelkää niin se voi luulla, että ihminen hyökkää sen kimppuun ja kokemuksesta voi tulla molemmille hyvinkin epämieluisa. Siksi olisikin hyvä ettei sitä oteta edes itse syliin tai nostella kuin jos on pakko.

Kun se uskaltaa olla päivällä enemmän kahdestaan kanssasi ja on vähän tottunut ääniin, niin olisi tärkeää että autat muita mielellään yksitellen lähestymään sitä hiljaisin ja rauhallisin elein, ettei se jää muita kohtaan noin araksi.

Että se kotiutuisi uuteen ympäristöön paremmin ja nopeammin, niin olisi myös hyvä että sen kanssa aletaan leikkimään eri huoneissa, kun rohkaistuu enemmän ja sille laitetaan erilaisia aktiviteetteja ympäri taloa, mitkä houkuttelevat sitä esille piiloista. Jos teillä ei vielä ole paljoa mitään, niin kissanruohoa voi laittaa kasvamaan johonkin tasolle säännöllisesti mistä näkee vaikkapa ulos.

Kissa kyllä tottuu vielä uuteen ympäristöön ja ääniin ajan kanssa, mutta sillä saattaa tulla isoja vaikeuksia lähestyä muita perheenjäseniä jos muut siellä ei ala myöskin tutustumaan kissaan sen omilla ehdoilla.

Anna sille aikaa.
Kyllä se kesyyntyy, kun saa omaan tahtiin totutella uuteen kotiin ja uusiin kuvioihin.
Anna sille myös huomiota muutenkin, niin tajuaa, että sillä on turvallinen ja rauhallinen paikka olla. Juttele vaikka sille, niin hassulta kuin ehkä kuullostaakin, niin sekin toimii.

Kissalle pitää tosiaankin antaa aikaa.Poikani otti kissan joka oli todella arka,piilotteli sängyn alla jne.Kuusi viikkoa meni ennen kuin antoi ensimmäisen kerran koskea,nyt tulee itse pyytämään hellyyttä.Ole vain kärsivällinen,tsemppiä!

Kuulostaa ihan kissaltani kun sen muutama vuosi sitten nelikuukautisena otin. Kissa oli aluksi aivan puolivilli eikä ollut yhtään tottunut ihmisiin ja viettikin ensimmäiset päivät piilotellen saunalla. Aloin totuttaa läsnäolooni mennen lauteiden alle silittelemään sitä ja vein ruoat ja vedet sinne, että se saisi syödyksi ja rentoutuisi hieman. Kolmantena päivänä kissa alkoi kehrätä ja puskea, mutta ei suostunut tulemaan saunasta kuin vasta yöllä kun talo oli hiljainen ja liikkumaton. Viikon päästä kissa hyväksyi minut täysin ja alkoi syödä läsnäollessani ja kääntyi selälleen antaen rapsuttaa mahasta. Mutta kesti silti todella kauan ennen kuin kissa uskalsi talossa kuljeskella muiden ollessa paikalla. Viikkoja kului ennen kuin tottui normaaliin ääniin tai uskalsi makoilla matolla. Olisikohan mennyt jotain pari kuukautta kun kissa alkoi olla jo niin rentona ja kuin kotonaan, ettei enää säikähtänyt tai arastellut jokaista ääntä tai liikettä.

Anna kissalle aikaa niin kyllä se siitä! Käy silittelemässä jos antaa koskea, mutta älä yritä olla liian kiireinen. Aikuinen kissa voi pentua hankalampi olla juuri siksi, että se on ehtinyt nähdä jo paljon enemmän ja on paljon epäluuloisempi ihmisiä kohtaan itsesuojeluvaiston ollessa kehittyneempi. Pennuthan ovat uteliaita ja leikkisiä, mutta aikuiset enemmän varuillaan. Ajan kanssa kyllä sekin varmasti siitä helpottaa!