En tiedä miten perustaa maatila.
Miten aloittaa maatila
maatila572
224541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Maatiloja ei oikeastaan enäö paljoa perustella. Pikemminkin jatketaan, eli tehdään sukupolvenvaihdoksia. Tosin mikään ei kai estä ostamasta tilaa, jossa mieluiten olisi koneet edes osittain valmiina, joskus näkee myynnissä tiloja jotka myydään ihan lehmien kanssa. Niiltä pohjilta on tietysti hyvä aloittaa, mutta hyvin kalliiksi se tulee. Velkaa saa ottaa ja ei tämä maatalous tänäpäivänä ole mitään tuottoisaa. Tilan pitää olla joko hirveän iso ja toiminnan ammattimaista tai sitten jos on pienempi tila niin täytyy erikoistua johonkin uuteen tuote-ideaan, esim. yrtteihin tai pienmeijerituotteisiin.
Maatalouden harjoittajalla täytyy myös olla koulutus, jotta on oikeutettu maataloustukiin joita ilman ei nykyään tilallinen yksinkertaisesti pysty elämään, ja sitten on myös tiedettävä mitä tekee, ettei ihan kaupunkipohjalta voi lähteä...
Tee kuten minä tein: Asuin kaupungissa, rakensin pari omakotitaloa ja myin ne, niistä saaduilla rahoilla ja lisäksi pankkilainalla ostin 61,35ha maatilan, peltoa oli 18,70ha. Koneita sain kaupassa, yhden traktorin, leikkuupuimurin ja koko joukon erilaisia työkoneita auroista paalaimeen ja peräkärryyn. Osana kauppahintaa rakensin vielä tilan myyjille pienen omakotitalon heidän tilasta pidättämälle tontilleen.
Muutamasta pakkohuutokaupasta olen ostanut lisää, pari metsätilaa ja yhden pienen maatilan täältä lähistöltä. Niiden kaupat rahoitin metsän myynnistä saaduilla tuloilla ja pankkilainalla.
Muutamalta naapuriltani olen ostanut metsää ja peltoja lisämaiksi, viimeksi kuukausi sitten ostin metsätilan naapuriltani. Nämä ostokseni olen rahoittanut metsänmyynnistä saaduilla tuloilla ja pankkilainalla.
Koneita olen ostanut maltillisesti, pari halpaa traktoria olen ostanut ja käytetyn leikkuupuimurin. Uuden kuivurin olen rakentanut ja salaojittanut peltojani ahkerasti.
Tilani koko on kasvanut alkuperäisestä huomattavasti, lainaa pankkiin on tällä hetkellä n. 80000€. Muutamaa rantatonttia olen pitänyt "pahan päivän" varalla, jotka ovat tulleet näiden tilakauppojen yhdeydessä, niiden myynnillä voin saada 300000€.
ompa retee tarina siihe lisäks ku laitat 100 lehmää ni joha mailmas pelastuu
Totta kuitenkin, usko taikka älä! Vaan 100 lehmää minulla ei ole, ellen nyt sitten höyrähdä sellaiseen vielä.
Täällä alkuperäisellä tilallahan oli aika huono navetta v. 1952 rakennettu ja aika lailla finaalissa, joten se toimii lähinnä harrastustilana. Alkuun minulla oli siellä muutamia kanoja ja lihanautoja, mutta tämän EU:n korvamerkkien puuhastelu alkoi kypsyttämään, joten kotieläimiä ei ole tällä kertaa kahta kissaa ja koiraa enempää.
Olen joskus ollut ammattilehdissä esillä tilaani liittyen, joten varmasti olette lukeneet viljelyyni liittyviä juttuja taikka rakentamiseen liittyvää.
Vaan näin minä olen tilani perustanut taikka hankkinut, ei tässä ole mitään ihmeellistä. Jos minulle on onnistunut, niin onnistuu varmasti muillekin!
nii jos tuntisit yhtää mailmaa nii tiätäsit mitä käsite onni tarkottaa
voisin sanoo onni yksillä kesä kaikilla vaikket usko niin sanon sulle et oli kaks ihmistä
molemmat teki asiat samallalailla mut vaa toine menesty vaikka kuinka toine yritti ja yritti ni ei onnistunu mut toine mitä tekikä ni heti menesty.....meillä on oma "kohtalomme " joka jokaisen on kuljettava oon oppinu huomaa ettei kaikki o itsestä kiinni tarvitaan myös sitä onnee tai tuuria itekki aattelin joskus et jos joku onnistuu joltain ni se onnistuu kaikilta
mutta aatteleppa esimerkki
on 100 ihmistä jotka kaikki haluaa ostaa maatilan ja on yksi tosi uskovainen muita rakastava ihminen joka haluaa myydä maatilansa pois sillä on iso tila ja hän ajattelee
50 000euroo pyydän tilasta ja sen rahan saa kun myy vain vähän metsää pois
no hän haastattelee kaikkia 100 ehdokasta ja päätyy myymään tilansa yhdelle heistä
näillä kaikilla 100 oli mahdollisuus saada tila halvalla ja hyvät edellytykset siihen mutta silti vain yksi heistä sai sen
sinä sanot "jos minä olen onnistunut kaikki onnistuvat"
sori vaan tarvitaan myös onnea ei kaikki saa maakauppojen yhteydessä rantaa
Ei se ole ihan noinkaan, tilaisuuksia tulee kaikille, kaikki eivät vain tunnista niitä tai osaa hyödyntää silloin kun tulee kohdalle.
Itse olen joskus onnistunut, tehnyt todella hyviä kauppoja, eli olen tehnyt tulokseni ostamalla en myymällä, ostamalla oikeaan hintaan silloin kun on ollut tilaisuus, tilani ei ole ollut sen kannattavampi kuin muillakaan, mutta muutamissa hankinnoissa olen kartuttanut varallisuuttani merkittävästi.
Olen elämäni aika tehnyt myös paljon munauksia, myynyt kun olisi pitänyt olla myymättä, pääasiassa arvopapereissa, ei niitä pidä jäädä harmitteleen vaan ottaa vain opiksi ja unohtaa sen jälkeen koko homma.
Voisi todeta, että muilla kaupoilla olen pärjännyt paremmin kuin arvopapereilla, eli arvopaperikeinottelu ei ole minun lajini.
Se vaan on niin, että jos ei ole yhtään rahaa jemmassa, niin ei voi hyödyntää niitä tilaisuuksia mitä tulee kohdalle, esim. luopujat myy monesti kalustoa todella järkevään hintaan, mutta jos ei ole rahaa niin ei voi ostaa, silloin menee paikalliseen maatalouskauppaan ja ostaa samoja vermeitä listahintaan osamaksulla.
Ja makselee niitä ostoja vuosikausia, jolloin on tilanne, että koskaan ei tule olemaankaan rahaa hyödyntää niitä järkeviä ostoja, joita voi tulla eteen.
No ei ehkä niinkään, mutta pohjimmiltaan maataloudessa on kyse yritystoiminnasta ja siihen silloin pätee yritysmaailman säännöt.
Yritys elää katteella, investoinnit pitää olla suhteessa liikevaihtoon ja katteeseen oikein, yhtä tärkeää kuin oikeaan hintaan myyminen on oikeaan hintaan ostaminen.
Totuus on tosiaan, että olen tehnyt aina kovasti töitä ja kaupungissakin rakensin kaksi omakotitaloa muiden töiden ohella.
Vaan ei tämä pelkkää metsän myymistä ole ollut, vaikka tänään teinkin puukaupat eräältä tilaltani, kyllä tässä on töitä pitänyt tehdä koko ajan.
Pakkohuutokaupoista ostamani tilat ovat olleet vapaasti myynnissä ja eniten tarjoava on voittanut. Ranta-alueet ovat juuri tulleet pakkohuutokaupoista tilojen yhteydessä. Lisäksi lähes kaikki pakkohuutokaupoista osatani tilat ovat olleet useamman kerran tarjolla ja ostajia ei vain ole ollut aiemmissa huutokaupoissa.
Naapureilta olen ostanut varsin reilulla kaupalla tilat lisämaiksi, eli maksanut sen mikä on kohtuudella pyydetty. Kaikkea tarjottua en ole ostanut, kun pyyntihinnat ovat olleet kohtuuttomia taikka kauppa muuten vain ei ole onnistunut.
Olen toki ostaessani noudattanut ohjetta, että voitto tehdään ostettaessa, ei myydessä.
Rakentamisessa ja konehankinnoissa olen pitänyt jalat visusti maassa. Suurin projekti oli rakentaa kuivuri lisääntyneen peltopinta-alan vuoksi. Oman työn osuus oli valtava, valoin betonielementtejä ja hitsasin siiloelementtejä, sekä siilonpohjia melkoisesti useamman kuukauden, reikiäkin porasin tuhansia. Rakentamisessa oli hyvänä apuna se, että olin kaupungissa rakentanut aiemmin. Syksyllä kuitenkin kuivasin uudella kuivurillani sen vuoden sadon ja vielä rahtia naapureillekin!
Olen edelleen sitä mieltä, että jos minulle onnistui, niin onnistuu se toisellekin, perinyt en ole vielä mitään ja omalla työllä olen kaiken hankkinut.
Se miten sen perustat, riippuu muutamasta asiasta.
1. onko sulla omaa rahaa yhtään ?
Jos rahaa on, niin menet pankkiin ja neuvottelet lainan oman rahan lisäksi ja ostat maatilan vapailta markkinoilta.
2. rahaa ei ole.
Vuokraat toimivan maatilan, tai vuokraat peltoja ja haet kunnasta oman tilanumeron, sekä jätät tukihakemuksen 12.5.2015 mennessä kunnan viranomasille.
3. naimalla.
Otat itselle puolison, jolla on maatila tai osa siitä, esim. se on maajussi , maajussin vaimo tai tytär tai poika ( voithan olla itse tyttö ).
4. otat hoitaaksesi taloudellisesti umpikujaan ajautuneen tilan, tässäkin vaihtoehdossa tarvitaan omaa rahaa.
5. perimällä, tämä taitaa olla yleisin taa saada maata haltuun Suomessa.
Joka päivä on maata myynnissä jossakin päin Suomea, myös valmiita maatiloja. Ei ole mikään ongelma hankkia omaa maatilaa.
Tietysti, jos tulevalla puolisolla on maatila jo valmiina, saattaa sekin helpottaa maatilan hankintaa.
Pankeista saa rahaa lainaksi, kuten myös muualtakin http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/hypoteekkilaina/ eri rahoitusvaihtoehtoja kannattaa kysellä ja ottaa niistä selvää. Pitää muistaa, että aikoinaan isoja kartaanoitakin jotkut rohkeat ostivat vekselillä ja onnistuivat yrityksessään, vaikka alkupääomia ei ollutkaan.
Toimivaa maatilaa vapailta markkinoilta markkinahintaan ei kyllä saa, jos ei ole omaa rahaa yhtään eikä muita vakuuksia kuin se maatila, paitsi ehkä jostakin ihan pohjoisesta jossa tilan kauppa on sen verran pieni, että tila riittää vakuudeksi hyvin pienelläkin omalla rahoitusosuudella.
Kait sitä nyt jokaisella omaakin rahaa on, on asunto-osaketta ja omakotitaloa, kesämökkiä ym. Niitä vaan lihoiksi taikka vakuudeksi, riittää kummasti omarahoitukseen lainanlisäksi. Sitä vartenhan sitä töissä käydään, että saadaan rahaa.
Ja ensin voi ostaa pienen palasen maata, jos ei rahat riitä isompaan. Kyllä pienempääkin maapalstaa voi käyttää jo vakuutena ja lisää vakuuksia saa ostettavasta tilasta.
Joka päivä on maata myynnissä ihan vapaasti, ei ole ongelma ostaa oma tila.
Jos omaisuutta ei ole, kuten nuorilla ihmisillä yleensä on, homma menee kyllä vaikeaksi.
Pitää aloittaa todella pienestä, jos meinaa lainarahalla vaan operoida.
Kohta varmaan siirrytään sovhooseihin ja kolhooseihin, kun tuo sukupolvenvaihdokseen perustuva tilallisuus alkaa tulla tiensä päähän.
Pelkän tilan ostolla ei vielä pitkälle pötkitä ja tila maineen maksaa valtavasti.
Tuleekohan maatilaa ostaessa tukioikeutta peltoihin jos on edellisellä isännällä tullut vuodet täyteen, eikä ole peltojen tukioikeutta kenellekään jättänyt?
Ja onko sitten sen vanhan tilan pelloilla enää entisen omistajan loppuaikoina huolehdittu ojituksista/salaojituksista? Tympii jos joutuu ensitöikseen avaamaan kaikki pellot ja vetämään salaojat uusiksi ja vesomaan sen kymmenen metriä pellonpuolella kasvavan pajukon ennen kuin edes pääsee käsiksi siihen reuna ojaan, sillä harvempi isäntä kunnostaa peltojaan jos meinaa maatilansa lopettaa. Ja vielä harvempi kunnostaa navettaansa kun on aikeissa jäädä pois.
Kyllä sinä käytännössä, useamman kerran urasi aikana ne ojat joudut perkaamaan.
Ei se mikään este ole, se kuuluu työn kuvaan.
Aloittajalle jaetaan aina tukioikeuksia varannoista, koko sille pinta-alalle mikä on viljelyssä.
Tilan hintaa on turha murehtia, siitä saa aina omansa pois luopuessa, toki kova kauppahinta on kova juttu kuolettaa, mutta raha ei sinänsä mene hukkaan, se on sijoitus.
Silloin on vaan tehtävä sitä rahaa jollain konstilla. Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta, kuin rakentaa omakotitaloja, joiden myynniilä rahoitin osan maatilan hankintaa. Ensimmäisen tontin hankinta oli kyllä ratkaiseva, että sain sen ostettua kaupungilta sopivasti. Kaverit takasivat vekselin, että sain sen tontin ostettua ja siihen sitten pankista lainaa rakennuslupia ja kuvia vastaan. Vekselin sain maksettua ensimmäisistä lainaeristä, joita sain nostaa perustusten valmistuttua.
Kahdella talolla sain niin paljon rahaa myydessä, että sain lainat maksettua pois ja jäi vielä mukavasti rahaa maatilanomarahoitukseen lainoituksen lisäksi. Pankkikin luotti paremmin, kun olin hoitanut aiemmat lainat pois kunnialla. Rahoitusta helpotti myös, että rakensin maatilan myyjille pienen omakotitalon osana kauppahintaa heidän pidättämälleen määräalalle.
Tarkkaan sain kuitenkin miettiä näitä kuvioita, että kaikki meni putkeen. Kauhein tilanne tuli, kun ehdin ostamaan kahdesta pakkohuutokaupasta pienen maatilan ja metsää, heti sen jälkeen naapurini tarjosi minulle peltojaan ostettavaksi ja lainalimiittini oli melkoisen tapissaan. Onneksi olin hoitanut lainani pankkiin niin hyvin ja pankinjohtaja uskoi minun selviytyvän lainoistani, lisäksi jouduin hakemaan panttikirjoja melkoisen määrän pakkohuutokaupoista tulleisiin tiloihin ja hakemaan rakennuslupia rantatonteille pelkästään vakuusarvon vuoksi. Hieman hirvitti, hetkellisesti lainaa oli melkoisesti.
Maataloudessa on vielä vallalla sellainen "ladon raikas" sukupolvenvaihdos järjestelmä missä jatkajaa etsitään aina omista nurkista, eikä sitä jatkajaa läheskään aina omasta suvusta löydy.
Isäni tosin tuli aikoinaan maatilalliseksi niin sanotusti "reittä myöten" vailla mitään alaan liittyvää koulutusta.
Jatkaja eli emäntä, oli silti talon omista nurkista ....
Silloin kun isäni tuli taloon niin vielä äitini vanhemmat hoiti tilaa ja olivat aikeissa pistää tilan kylmäksi. Toisin sanoen äidin puolelta tuli tila ja isäni varmisti sen jatkuvuuden. Jos eivät olisi jatkaneet niin tila olisi pilkottu äidin sisarusten kesken pieniin osiin ja tilarakennus olisi luultavasti myyty maattomana ja pellot vuokrattu muille.
Helpoo kuin heinänteko.
Peri maatila ja ala täytteleen tukilappuja.
Pistä kulut vähennyksiin ja ota lihat, maidot,viljat,polttopuut käytöön ilmaiseksi kuormasta.
Aja omat ajot "firman" autolla ja polttoaineilla.
Asu kartanossa, eläkä maksele vuokraa.
Ole kateellinen tehtaan työntekijälle.
Kannattaa kirjoittajan kokeilla tuota, tai oikeastaan lukea vähän maatalousverotuksesta ensin, niin huomaa olla edes yrittämättä. Ei pidä mikään nääs paikkaansa. Esim. tuo "kuormasta syöminen". Minkä itse käyttää ei siitä tuloa tule, joten kyllä se maito, liha ja puu on ihan menoa tuollakin tavalla käytettynä. Jos vaikkapa teuraseläimestä otat palautuslihaa vaikkapa neljänneksen, loppuruho lasketaan siillä hinnalla kuin olisikin ollut juuri sen kokoinen, eli kilohintakin laskee. Eli ei jää saamatta tuloa vain siitä neljänneksestä, vaan jopa puolikkaasta, rautalangasta vääntäen.
Kaupungista tänne maalle viljelijäksi muuttaneena voin kyllä sanoa, että voit tulla perässä ja alkaa ihan itse kokeilemaan tämän käytännössä.
Ei nimittäin mene noin yksiviivaisesti, kannattaa tutustua maa- ja metsätalouden verotukseen ennen, kuin alkaa aukomaan täällä päätään ja osoittamaan tietämättömyytensä.
Sitä paitsi voit alkaa yhtälailla viljelijäksi, kuten minäkin olen tehnyt. Tuolla aiemmin olen kertonut oman tarinani, ei tämä vaikeaa ole kaupungista tänne tulla viljelijäksi. Tiloja löytyy, juuri minullekin tarjottiin ostettavaksi yhtä maatilaa, on peltoa, metsää ja suhteellisen hyvät rakennukset. Ja netin kautta etsimällä löydettiin toinen vastaava myynnissä, hintaakin varsin kohtuullisesti, että ei ainakaan rahasta jää kiinni. Jos pistät 200000€ kiinni, niin sinulla on jo maatila ja vanhoja koneitakin, sillä pääset alkuun