Mikä on AD/HD;n ja persoonallisuuden häiriön ero?
Onko ne poissulkevia asioita?
Voiko AD/HD hoitamattomana johtaa aikuisiän,
varsinkin epäsosiaaliseen persoonallisuuden häiriöön?
Onko ne poissulkevia asioita?
Voiko AD/HD hoitamattomana johtaa aikuisiän,
varsinkin epäsosiaaliseen persoonallisuuden häiriöön?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikä on persoonallisuushäiriö yleensäkin? Persoonallisuus kun on persoonallisuus "häiriöineen" päivineen, ei ole olemassa standardipersoonallisuutta johon verrataan, joten lähes jokainen on jotenkin häiriöinen omalla tavallaan.
Mutta jos ADHD:sta puhutaan, niin se on lähinnä keskittymishäiriö, aiheuttaa impulsiivista käyttäytymistä kun ei pysy huomio kuosissa, ei vaikuta älykkyyteen mitenkään alentavasti. Voi aiheuttaa epäsosiaalisuutta jos kohdellaan kuin roskaa vain siksi että ajatus pomppii asioista toisiin.
Kai siihen on jotain lääkitystäkin, harvoin tarvitaan yhtään mitään jos oppii elämään asian kanssa. Vain ihan vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan hieman kemiallista avustusta, ei siis mitään mielialamoskaa, huom.
Ei ole myöskään muuten tarttuva tauti...
ADHD EI OLE persoonallisuushäiriö. Ne eivät ole toisensa pois sulkevia asioita.
ADHD johtuu nimenomaan siitä että serotoniini ja dopaiini eivät ole tasapainossa. Kun taas persoonallisuushäiriö johtuu yleensä tunne-elämän ongelmista.Esim erittäin traumaattisista kokemuksista.
Epäsosiaalisuus ei ole persoonallisuushäiriö. Kuitenkin ADHD usein hoitamattomana (etenkin jos ADHD on paha ja siinä on kaiken päälle aspergerpiirteitä, asperger on autismin lievin muoto, niin hyvin helposti johtaa syrjäytymiseen).
Mutta näiden ei tarvitse johtaa siihen. ADHD voi johtaa masennukseen, jopa itsemurhaan, huumeongelmiin, ongelmiin lain kanssa, vastuuttomaan käytökseen (esim. väkivaltaiseen käyttäytymiseen). Etenkin ADHD-lapsilla väkivaltainen käytös voi olla ensimmäinen merkki mahdollisesta adhd:sta. Kyse ei ole siitä, että lapsi haluaisi tehdä pahaan, mutta kun ADHD-lapsi saa ns. raivokohtauksen lapsi ei kykene hillitsemään tunteitaan. Aikuisella iällä väkivaltaisuus karsiutuu suurimmalla osalla lähes täysin pois.
Mutta kuten sanottu ADHD, etenkin jos se on paha, johtaa hyvin helposti epäsosiaalisuuteen, mutta tälloin ei puhuta persoonallisuushäiriöstä. Vaan ihminen eristäytyy muista, koska ei pärjää ihmisten seurassa. Vielä jos liittyy aspergerpiirteitä on kommunikointi ihmisten kanssa erityisen vaikeaa.
Itse kärsin ADHD:ni takia lapsuudessa epäsosiaalisuudesta, mutta nyt aikuisena olen oppinut jotenkin kuten tulemaan toimeen ihmisten kanssa vaikka aina onnistun ärsyttämään joitakin ihmisiä. Nykyään minulla on perhe, laaja ystäväpiiri ja muutenkin elämä sujuu oikein hyvin, mutta tunnen myös ihmisiä joilla ei ole sujunut.
Kaikki riippuu siitä kuinka kykenee omaa ADHD:taan käsittelemään. Sen ei tarvitse johtaa epäsosiaalisuuteen, mutta silloin tärkeää yrittää ajatella miksi joku toinen toimii niinkuin toimii. Ja myös yrittää ymmärtää itseään ja ennenkaikkea harjoitella ITSEHILLINTÄÄ!!
ADHD:ta ei voi parantaa, mutta sen oireita voi hillitä. Stimulanteilla oireet voi jopa poistaa kokonaan.
Minulla on vasta aikuis-iällä todettu viikkojen tutkimusten jälkeen AD/HD. Jo -80 luvulla epäiltiin MBD,tä. Minulla on lääkitys, kovin. Stimulantti lääkitys ei ole nappi mutta tyhjää parempi. Minulla ei ole mitään aspergereitä, mutta diagnostisoitu asosiaalinen persoonallisuuden häiriö ja impulssikontrollin puute. Nykyisin tuo on kai epäsosiaalinen persoonallisuuden häiriö.
Kun suutun niin silloin kans suutun. Määrättyyn pisteeseen asti pystyn hillitesemään itseni ja kun tuo piste on ohitettu, se on sitten raivari. Itsehillinnän harjoittelu on vain se, että kun vielä voi niin lopettaa. Jos jatkaa niin ei enää voi. Minulle on useampi erikoislääkäri sanonut; "Sinä olet hyvin älykäs", mutta kun en voi lääkkeistä huolimatta keskittyä. Ulkoiset tekijät häiritsevät.
Minulla ei ole motoriikka häiriötä eikä mitään autismia. Onnistun tuhoamaan tahtomatta kaikki ihmissuhteet. Tämänkin kirjoituksen virheet korjasin moneen kertaan.
ADD/ADHD:n oireita voi lievittää ruokavaliolla: pois sokeri ja viljatuotteet, lisää lihaa ja kalaa. Liha blokkaa tryptofaania -> vähemmän serotoniinia ja vastaavasti enemmän dopamiinia.
Joo tuota lääkärit eivät kerro sitä siksi, koska se ei pidä paikkaansa. Se toimii toisilla, mutta ei kaikilla. Toiselle toimii toinen ja toiselle toinen. On totta, että adhd-oireita voi lievittää ruokavaliolla, mutta oireyhtymän alle on niin laajasti merkitty kaikkea, että kaikkea ei todellakaan voida hoitaa yhdellä tietyllä reseptillä!
Mutta jos sinulla on diagnosoitu asosiaalinen persoonallisuushäiriö, niin eikö tästä nyt johdu kuitenkin aika helposti, että se johtuu selkeästi ADHD:stasi? Samoin kuin impulssikontrollin puute? Joten nämähän eivät silloin ole irrallisia ongelmia eivätkä etenkään toisiaan pois sulkevia vaan päällekäin meneviä diagnooseja? Jolloin ADHD on aiheuttanut tuon asosiaalisuuden sekä impulssikontrollinen puute on ADHD-piirre?
Ja jos on ADHD ei voi täysin sanoa ettei olisi aspergeriä, kuten varmasti tiedät. ADHD:hen liittyy hyvin usein aspergerpiirteitä (mutta ei itse aspergeriä) eli juuri tuo asosiaalisuus, joka varmasti johtuu impulssikontrollin puutteesta? Ihmissuhteet tuottavat jatkuvasti pettymyksiä -> ei sitten harrasteta ihmissuhteita.
Eli jos olet vakaasti sitä mieltä, että sinulla ei ole aspergeriä, mutta etkö kuitenkin älykkäänä ihmisenä itseki näe, että asosiaalisuus on todennäköisimmin kehittynyt nimenomaan ADHD:n vuoksi (tietenkin voin olla väärässä, mutta omasta mielestäni tämä on täysin loogista).
ADHD on syntymästi lähtien, eikö totta? Tällöin se myös tarkoittaa että se on mukana jo ihan pienenä kun harjoitellaan sosiaalista käyttäytymistä? Jo tässä iässä kun ei ADHD:n (impulssiivisuus) takia onnistu näissä, ei ihmissuhdetaitoja oikeastaan koskaan kehity. Joten tästä seuraa epäsosiaalisuus? Eihän silloin ole kyse irrallisesta persoonallisuushäiriöstä vaan täysin ADHD:sta johtuvasta seurauksesta. Jos jo lapsena saa omia tarpeitaan vastaavaa terapiaa niin varmasti esim. epäsosiaalisuus-ongelmat ovat huomattavasti pienemmät.
Muuten, ADHD-ihmisen paras seurustelukumppani on toinen ADHD, itse olen tämän ainakin huomannut :)
Oletko muuten kokeillut muuta kuin stimulanttilääkitystä? Varmasti jos dexdrine ei auta niin ongelmasi on todella suuri, mutta varmasti on olemassa muitakin keinoja lääkityksen lisäksi (ei sen korvaukseksi)?
Oma ADHD:n siinä mielessä lievähkö, että kykenen keskittymään ajoittain ja esim. minulla ei ole kovin suuria ongelmia kirjoitusvirheiden kanssa (vaikkakin niitä tämäkin kirjoitus vilisee). Omat ongelmani ovat pikemmin sellaisia, että asiani unohtuvat, tavarani piilottavat itsensä, kadulla kävelystä pitää tehdä extremeä ja jatkuva adrenaliinin tarve (saan ns. adhdkohtauksia kun adrenaliinitaso on laskenut liian alas), myös nukkuminen on vaikeaa (nyt menossa toinen vuorokausi valveilla)
Psykiatrian erikoislääkäri sanoi, että minulla ei ole aspergerin oireyhtymää.
Kirjoitit muuten hyvin ja loogisesti tuon asiasisällön. Kyllä pystyn ajoittain keskittymään mutta se on sitten impulsiivistä ja niin intensiivistä, että raivostun jos silloin kun touhuan sitä häiritään.
Kumpa tapaiskin kohtalotoverin. Onhan noita mutta niillä on laitostausta niin se asosiaalisuus tekee asiat *miltä musta tuntuu* pohjalle. Molemmin puolista epävakaata.
Onko jollakin kokemuksia liikunnnan vaikutuksesta? Tuosta ruokavaliosta sen verran että joskus kokeilin lähestulkoon maanisesti sen vaikutuksia, kiinnosti nimittäin, tulin vain tulokseen että vanha kunnon ruokapyramidi on ihan oivallinen. Sen sijaan kevyen liikunnan lisääminen elämään auttaa. Mutta vaikutukset tulivat pikkuhiljaa. Tai voi se olla ihan sitäkin että on jokin lähes säännöllinen asia joka tuottaa mielihyvää, ajatus pysyy hyvin kasassa liikunnan aikana, varsinkin kävely ja pyöräily tuntuvat hyviltä.
Toimii. Kaikki ulkoilu on hyväksi. Kannattaa ulkoilla säännöllisesti, voimien mukaan vaikka kävelee joka päivä, n. 20-60 min.
Katsokaa vaan, niin kävelemisestä tulee 'villitys' kun sen hyödyllinen vaikutus tuodaan kunnolla esille. Auttaa ja tukee myös hyvin selkärankaa ja niitä lihaksia joihin ei jumppaamalla pääse käsiksi.
Mieli virkistyy ihan varmasti.
Suosittelen!
Tulee mieleen Tapsa Rautavaaran lausahdus
silloisen lavakauden ajoilta:
"Suo anteeksi, mutta kyllä minä sakkini tunnen"
Nykyään ADHD:n luetaan Autismikirjoon.
Itse olen Asperger.
Ne näkyvät aivokuvantamisessa samalla alueella.
Keskittymiskyvyn vaillinaisuus tekee esim.
tästä kirjoittamisesta hyvin vaikeaa...
ajatus ei pysy koossa.
Kirjoitus tärvääntyy.
Raivokohtaus on valmis.
Näitä neurobiologisia sairauksia monine
variaatioineen ei kansan keskuudessa vielä
paljoakaan tunneta.
"Kaapista" ulostulo helpottaa.
Kun tiesin Aspergersyndroomastani, kerroin
siitä nimelläni paikkakunnan sanomalehdessä.
Kun ilmiöllä on nimi, turha mystisointi
vähenee.
Ei ole totta mitä kerrot. Minulla on AD/HD mutta ei mitään aspergeriä tai autismia.
Meitäkin on hiihtäjiä joka kelille. Ei kaikki ole samasta muotista.