– ainakaan aina
Psykiatristen sairauksien diagnoosijärjestelmä ICD10 on uudistumassa. Isoin muutos tapahtuu persoonallisuushäiriöiden, kuten narsistisen, epäluuloisen tai epävakaan persoonan määrittelyissä.
Narsismista tuli 2000-luvun keittiöpsykologien ja nettipalstojen suosikkitermi, jolla on helppo kuvailla epämieluisaa pomoa tai pettymyksen aiheuttamutta eksää. Tällä perusteella melkein jokaiselta suomalaiselta löytyisi narsistinen häiriö.
Turun yliopiston psykiatrian professorin Jyrki Korkeilan mukaan yksittäisten konfliktien perusteella tehty analyysi menee useimmiten metsään. Jos on itse tunteikkaan riidan osapuolena vaikkapa työpaikalla tai avioerossa, on jäävi arvioimaan toisen toimintaa. Nimittely on pikemminkin keino yrittää päästä yli pettymyksistä tai surusta.
– Stressaava tilanne työpaikalla tai parisuhteessa voi nostaa jokaisessa esiin epätarkoituksenmukaisia persoonallisuuden piirteitä, kuten ilkeyttä tai hirvittävää raivostumista. Siitä ei pidä tehdä psykopatologisia johtopäätöksiä narsisismista, liiallisesta vaativuudesta, epävakaudesta tai muusta häiriöstä, Korkeila sanoo.
Persoonallisuushäiriöissä on kyse pysyvistä, kaavamaisesti eri tilanteissa toistuvista käyttäytymismalleista, joista aiheutuu kärsimystä itselle ja muille. Ne liittyvät luonteenpiirteisiin, jotka lievinä ovat normaaleja, kuten ujous tai vaativuus, mutta jotka äärimmäisinä haittaavat toimintakykyä.
Narsistiseen häiriöön kuuluu erityisesti empatiakyvyn puute, suurieleinen tai mitätöivä käytös sekä käsitys itsestä ja omista tarpeista muita arvokkaampina.
Taviskin tunnistaa luonnehäiriön
Toisinaan keittiöpsykologin tutka on kuitenkin oikeassa. Lievemmät persoonallisuuden häiriöt saattavat näkyä ainoastaan parisuhteessa, koska tiivis tunneside aktivoi ne. Etäisemmillä ystävillä voi olla henkilöstä aivan toisenlainen käsitys.
– Lähisuhteessa persoonan häiriöt tulevat kirkkaammin esiin. Ihmisellä voi olla jokin taipumus, mutta se ei tule esille muissa kuin intensiivisissa ja tunteita aktivoivissa kontakteissa, Korkeila sanoo.
Vaikea-asteiset persoonallisuushäiriöt hyppäävät kenen tahansa silmille. Jos jyräävä tai häiritsevän pedantti käyttäytyminen jatkuu työpaikalla vuodesta toiseen ja toistuu monenlaisissa tilanteissa, todennäköisesti jokin on vialla.......
http://yle.fi/uutiset/psykiatri_neuvoo_arsyttava_exa_ei_ole_narsisti__ainakaan_aina/7901241
Psykiatristen sairauksien diagnoosijärjestelmä ICD10 on uudistumassa. Isoin muutos tapahtuu persoonallisuushäiriöiden, kuten narsistisen, epäluuloisen tai epävakaan persoonan määrittelyissä.
Narsismista tuli 2000-luvun keittiöpsykologien ja nettipalstojen suosikkitermi, jolla on helppo kuvailla epämieluisaa pomoa tai pettymyksen aiheuttamutta eksää. Tällä perusteella melkein jokaiselta suomalaiselta löytyisi narsistinen häiriö.
Turun yliopiston psykiatrian professorin Jyrki Korkeilan mukaan yksittäisten konfliktien perusteella tehty analyysi menee useimmiten metsään. Jos on itse tunteikkaan riidan osapuolena vaikkapa työpaikalla tai avioerossa, on jäävi arvioimaan toisen toimintaa. Nimittely on pikemminkin keino yrittää päästä yli pettymyksistä tai surusta.
– Stressaava tilanne työpaikalla tai parisuhteessa voi nostaa jokaisessa esiin epätarkoituksenmukaisia persoonallisuuden piirteitä, kuten ilkeyttä tai hirvittävää raivostumista. Siitä ei pidä tehdä psykopatologisia johtopäätöksiä narsisismista, liiallisesta vaativuudesta, epävakaudesta tai muusta häiriöstä, Korkeila sanoo.
Persoonallisuushäiriöissä on kyse pysyvistä, kaavamaisesti eri tilanteissa toistuvista käyttäytymismalleista, joista aiheutuu kärsimystä itselle ja muille. Ne liittyvät luonteenpiirteisiin, jotka lievinä ovat normaaleja, kuten ujous tai vaativuus, mutta jotka äärimmäisinä haittaavat toimintakykyä.
Narsistiseen häiriöön kuuluu erityisesti empatiakyvyn puute, suurieleinen tai mitätöivä käytös sekä käsitys itsestä ja omista tarpeista muita arvokkaampina.
Taviskin tunnistaa luonnehäiriön
Toisinaan keittiöpsykologin tutka on kuitenkin oikeassa. Lievemmät persoonallisuuden häiriöt saattavat näkyä ainoastaan parisuhteessa, koska tiivis tunneside aktivoi ne. Etäisemmillä ystävillä voi olla henkilöstä aivan toisenlainen käsitys.
– Lähisuhteessa persoonan häiriöt tulevat kirkkaammin esiin. Ihmisellä voi olla jokin taipumus, mutta se ei tule esille muissa kuin intensiivisissa ja tunteita aktivoivissa kontakteissa, Korkeila sanoo.
Vaikea-asteiset persoonallisuushäiriöt hyppäävät kenen tahansa silmille. Jos jyräävä tai häiritsevän pedantti käyttäytyminen jatkuu työpaikalla vuodesta toiseen ja toistuu monenlaisissa tilanteissa, todennäköisesti jokin on vialla.......
http://yle.fi/uutiset/psykiatri_neuvoo_arsyttava_exa_ei_ole_narsisti__ainakaan_aina/7901241
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mikä on ärsyttävä ja mikä menee jo yli?