Isän harrastus tauolla?

itsellä ei ole hajonnut pää, vaikka olen ollut vuosia lasten kanssa kotona, eikä ole ollut yhtään harrastusta koko elämäni aikana. Luulisi, että työ riittää siihen, että pää ei hajoa, kaikilla ei ole edes sitä työtä minne joskus paeta.

Älkää tehkö ainakaan lisää lapsia, jos pää hajoaa ennen kuin lapsi on edes syntynyt.

Meillä mies tekee 12h työpäiviä vuorotyönä, joten olen tottunut siihen yksinoloon muksujen kanssa. Lisäksi hän käy 3-5x viikossa salilla töiden päätteeksi tai ennen töitä, joten on aika paljon pois. Tätä en ole kieltänyt/ rajottanut, vaikka monelta olen saanut kuulla, että miten ihmeessä annat ukkosi mennä vielä 2h ennen töitä salille, kun muutenkin on niin paljon pois. No siks, ku en jaksa kattoa sitä kiukkusta ukkoa, jos se ei pääse purkamaan niitä paineitaan sinne.

Minä en sinuna vielä menisi asioiden edelle, vaan kattosin vauvan syntymän jälkeen miten arki alkaa rullaamaan ja sen mukaan sitten katottas mitä harrastusten kanssa tehdään. Onhan hän vauvan syntymän jälkeen isyyslomalla, että voihan siinä vapaillessa välillä vaikka käydä harrastamassakin ja tulla kotiin, mutta jos se ei sitten tunnukaan hyvälle ratkaisulle, niin tietysti hänen sitten olettaisin jäävän kaveriksesi vauvan kanssa. Mua vaan ärsyttää tapaukset "kun minäkin joudun luopumaan jostain, pitää sinunkin luopua". Ehkä olen vanhanaikainen,..

Mun mielestä on kyllä tyhmää että ette vaadi että isätkin osallistuvat yhtä paljon lasten hoitoon kuin tekin. Ei ihme että tästä politiikassa maristaankin kun ilmeisesti tuommoisia ihmisiä on paljon. Yhtä paljon äidillä on oikeus turhautua kotona kökkimisestä lasten kanssa kuin isälläkin, joten ei isä ole ainut joka saa rampata harrastuksissaan. Lapsi on yhteinen eikä äidin, jonka pitää pyytää isää lapsenvahdiksi.

Ja itse alkuperäiseen kysymylseen.. On todellakin ymmärrettävää että olet mielesi pahoittanut. Täytyy vain toivoa että miehesi osaa laittaa kumminkin vauvan synnyttyä lapsen prioriteettiinsa, sillä sinua hän ei näköjään laita. Harmikseni voin omista kokemuksista kertoa, että isäni ei laittanut meitä etusijalle vaan hyppi mielummin harrastuksissa ja muistan asian vieläkin vaikka erosivat jo kun olin ala-asteella.

Voi olla, että miehesi ei ole vielä ihan sisäistänyt lapsen syntymää ja elämänmuutosta. Siksi pahoita mielesi vasta, kun näet miten asiat oikeasti menevät. Itselläsikin on hieman ruusuinen kuva, kun olet ehdottanut vain parin kuukauden taukoa harrastuksesta. Tietysti helppojakin lapsia on, ja silloin voi onnistua hyvinkin vanhempien vapaa-ajan vietto jo pikkulapsiaikana.

Jos lapsi valvottaa sinua öisin, olet päivisin kahdestaan lapsen kanssa miehen ollessa töissä ja sitten vielä mies harrastaa kaikki illat, niin milloin sinä nukut tai hoidat omia asioitasi tai pakollisia perheen asioita? Lapsi on myös miehen, ja jos mies käy töissä kahdeksan tuntia päivässä ja sinä hoidat lasta ja kotia kiinnisidottuna 24 tuntia päivässä, niin jotenkin se ei kuulosta tasaiselta työnjaolta. Täytyy vielä muistaa, että tavallisen arjen lisäksi tulee kaikenlaiset flunssat ja vatsataudit, jotka sekä lapsi että sinä sairastatte, jolloin luultavasti odotat miestä kotiin kuin kuuta nousevaa.

Ei harrastuksissa ole mitään pahaa, mutta jos lapsen hankkii, niin hänen hoitamisensa on etusijalla. Pakolliset hommat hoidetaan, sitten jos jää aikaa, niin voi hankkia viihdemenoja. Jos sinä et ehdi nukkua saati harrastaa, niin silloin ei ole oikein, että miehesi jatkaa lapsettoman elämänrytmiä. Toisaalta jos miehesi esim. hoitaa lasta viikonloput sinun levätessäsi, niin silloin hän on hyvinkin vapaaillan tarpeessa viikolla. Reilua pitää olla, ja jokaisen pitää saada levätäkin.

Useimmat vanhemmat pitävät lapsestaan ja mielellään viettävät aikaa hänen kanssaan. Lapsi kasvaa äkkiä, sitten joskus vanhemmilla on taas hirveästi aikaa itselleen.

pitää miettiä siltä kannalta, että entäs, jos sinulle vaikka sattuisi jotakin, niin mitenköhän mies pärjää kotona lapsen kanssa, jos pää hajoaa heti kättelyssä. Ja lapsella olisi vaikea jäädä isän kanssa, koska ei näe isää ollenkaan. Isä jää vieraaksi harrastelijaksi, jolle on tärkeämpää juosta harrastuksissa, kuin tehdä asioita lapsensa kanssa.

Rehellisesti; olet kohtuuton

Olet kohtuuton. Kyllä miehelle pitää sallia edes yksi harrastus. Jos se on liikuntaa, niin monen ihmisen psyyke oikeasti alkaa oireilemaan, jos ei pääse liikkumaan, vaikka kovasti haluaisi. Mieluummin harrastaa kuin esim. ryyppää.

MUTTA. Miksi sinäkin et voisi pitää kiinni omista harrastuksistasi? Säilytä sinäkin yksi ja hoitakaa vuorotellen miehen kanssa vauvaa niin, että kun sinä menet, mies hoitaa ja kun mies menee, sinä hoidat. Näin me ollaan miehen kanssa tehty ja molemmat saa mennä kerran viikossa omiin juttuihin ja toinen hoitaa lasta. Tehkää jako tasapuolisesti. Vauvan synnyttyä voit vaikka pumpata maitoa ja mies antaa sitä pullolla vauvalle. Toimi meillä ilman mitään ongelmia.