Läski suomiakka ja parikymppinen poika.

On se kyllä kauheaa katseltavaa turistikohteissa, kun runsaasti yli satakiloinen valas lyllertää eteenpäin, yrittäen parhaansa mukaan pysyä nuoren suojattinsa mukana, käsi kädessä roikkuen. Poika riepu siinä yrittää itseänsä hieman kyyryynkin vetää, etteivät vain tutut osaisi tunnistaa, tämän ällöttävän seuralaisensa kera kulkevansa. Kaikkea ne nuoret poikaraukat joutuvat suomalaismursujen takia kärsimään, mutta kun leipä on lopussa, niin kestettävä on, näiden hyllyvien läskikasojen lähentely ja jopa samaan hotellihuoneeseen ahtautuminen öisin.
Mahdotonta on tuo ryhävalaiden elämä, muka uusiin kulttuureihin tutustuessaan, kovin mahdotonta!

Tästä suomalaisvalaiden epätoivoisista Gambian matkoistahan on arvostettu professori Untamo Leväperä(isänsä puolelta Gambianus) kirjoittanut aikoinaan loistavan väitöskirjan, jossa totaalisesti osataan todistaa näiden Unelma-Amalioden kosiomatkat kaukomaille täydeksi totuudeksi, niinhän oli Untamon isäkin vaalean, hyllyvän ihrakasan matkaan, rahanpuuttessa ahdistettu.
Onneksi Thaimaassa ei tällaista puutetta rahallisesti esiinnykkään, joten siellä näitä suomalaisia rasvakasamatkaajanaisia ei juurikaan tarvitse katsella. Turkit ja Gambiat ovat heidän omimpia matkailualueitaan, joissa saavat toiveensa toteutettua. Thaimaassa saavat vain ylenkatsetta, kovista yrityksistään huolimatta ja niinpä Thaimaa ei kuulukaan näiden rasvapalleroiden matkakohteisiin, Hua Hiniä lukuunottamatta. Huassahan nämä ladyboyt osaavat ruskealla kielellään vielä heitä palvella.

Hua Hinissä minäkin olen näitä tuhteja suomalaisnaisia nähnyt, muuallapäin Thaimaata heitä ei kait näekkään, ainakaan minä en ole nähnyt, paitsi Suvalla, josta liukenevat nopeasti Hua Hiniin.

Käväisinpä eilen paikallisessa Lidlissä ja mitäpä silmäni havaitsikaan, aivan oikein.
Vanhempi suomalainen ihrapyörykkähän se siinä nuoremman turkkilaisen kanssa oli ostoksilla, hyllyvä rouva määräili, mitä mistäkin paikasta koriin otetaan ja hieman häpeillen nuorukainen tavaroita kärryyn lastaili. Kassallekin satuimme yhtaikaa ja siinäpä oli naurussa pitelemistä, kun turkinpoika tavarat lastattuaan kyseli ihrapyörykältä, mitä nyt. Ihrapyörykkä siihen nopeasti vastasikin hieman mongertaen, kait käskien miestä lastaamaan tavarat pusseihin kassalla ja kovaan ääneen toitotti, päätään ympäri kääntäen: Minä maksan!
Taisivat toki mullakin kassoilla jonottavat kuulla, koska hymy herahti huulilleen, kukaan ei kuitenkaan, kait ihrapyörykän ylhäisestä ilmeestä ja suuresta koosta johtuen uskaltanut ääneen tyrskähtää nauramaan, minunkin oli pakko kääntyä selin häneen ja teeytyä kovan yskänpuuskan saaneeksi, jotta onnistuin salaamaan tuon kamalan, hänen aiheuttamansa naurunpuuskan.
Se oli sitä turkkilaisnuoren onnea suomalaisen vanhemman ihrapyörykän kanssa se!

Myötähäpeää olen minäkin tuntenut aina kun vastaavaan olen törmännyt.

Kyllä on kamalaa katseltavaa etelän lomakohteissa ja Thaimaassa, kun punakat ja ylipainoiset suomimiehet ravaavat katuja edestakaisin ja yleensä aina kännissä ja kaljatölkki kädessä. On sääntö eikä poikkeus, että suomikarjuilla on epäsiistit vaatteet aina yllä: jotkut 20 vuotta vanhat polvihousut ja kulahtanut, väritön T- paita päällä, remmisandaalit, joissa urheilusukat ja vyölaukku. Ihan hävettää heidän puolestaan.

minä elän omaa elämääni ulkomailla eikä minua kiinnosta seurata kenen kanssa kukin kulkee jokainen nauttikoon matkasta niin kuin haluaa jos alkaa kyttäämään muiden tekemisiä niin kannattaa jäädä kotimaahan matkailu avartaa elämän näkemyksiä niistä pitäisi nauttia eikä kyttäyskeikoista

Kauheaa on elämä Suomessa näillä Gambiasta tuoduilla ihravuorten lohduttajilla. Minäkin tuolla torilla kulkiessani näin tällaisen pariskunnan, eikä onni näyttänyt kukoistavan, ei.
Mies siinä oli kait kysellyt hieman ruoan perään ja tämäpä ihravuori näppäsi lähipöydältä käteensä, myynnissä olevan luudan, jolla alkoi hutkia tummaa rakastajaansa täysillä. Siinäpä oli katsomista ja ihmettelemistä, mies polvistui ja kait anteeksi pyyteli, mutta eipä ihravuoreen tehonnut ei! Virkavallanhan siihen oli joku soittanut ja loppui tuo ihravuoren toiminta samantien, hetken jututettuaan ottivat röhköriitan kyytiinsä ja mies jäi torille ihmettelemään suomalaista elämänmenoa.
Niin, miten tämä liittyy Thaimaan matkailuun, liittyypä hyvinkin, eivät kauniit ja hoikat Thairouvat ala keskellä toria miehiään lyömään ja huutelemaan, rakkauden sanoilla täyttävät onnellisen perhesuhteen eikä tällaista normaalia suomalaiselämää kanssaan milloinkaan tapahdu...