yhdessä 5v kihloissa 3v
häät suunniteltu 6/05
paikat,sormus,kirkko,pappi varattu.
morsiammen puku ostettu
vieraslista laadittu.
NYT morsiammella pelko,jos ei sittenkään mun kans naimisiin.
en ymmärrä,riitaa ei ole ollut.
mikä on tällainen pelkotila vai mahd. tekosyy??
suuri on suru sydämessä,suurin haaveeni on kumottu.
häät suunniteltu 6/05
paikat,sormus,kirkko,pappi varattu.
morsiammen puku ostettu
vieraslista laadittu.
NYT morsiammella pelko,jos ei sittenkään mun kans naimisiin.
en ymmärrä,riitaa ei ole ollut.
mikä on tällainen pelkotila vai mahd. tekosyy??
suuri on suru sydämessä,suurin haaveeni on kumottu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Normaaliahan se on että noin iso asia jännittää. Häiden järjestely y.m voi olla stressaavaa ja hermot voivat olla kireällä. Tottakai sitä miettii asioita ja saattaa jopa pelätä. Älä huoli, eiköhän se naisesi kuitenkin halua sinut. Se voi olla ohimenevä pelko. Juttele hänelle ja puhu asiasta.
kiitos .... lohdutuksen sanoista. toivon kipinä elää :)
olen kyllä yrittänyt puhua asiasta, mutta siitäkös riita syntyy kun en anna olla. :(
Toivottavasti tämä auttanee edes hieman....olen menossa noin kolmen kuukauden kuluttua naimisiin.Rakastan miestäni ja todella haluan katsoa hänen kanssaan mitä tuleva tuo tullessaan. Häääpaniikiksikin sitä kai voisi kutsua, mutta kyllä kaikenlaista pyörii päässä! Omalla kohdallani ei todellakaan ole kyse tekosyystä tms. vaan suhtaudun hyvin vakavasti lupaukseeni jonka olen antamassa. kuinka pitävä ja "lopullinen" se on. Tottakai nykypäivänä on helppo erota, mutta koitapa se selitää omalle aatemaailmallesi. On varmasti asioita joita et voi tehdä/kokea kumppanisi kanssa tai saada häneltä ja nyt on ns. viimeinen hetki punnita painaako noi pienet asiat EHKÄ joskus paljon vai hukkuuko ne kaiken alle(mitä te merkitsette toisillenne ja mitä teillä on(en puhu omaisuudesta))Eli itse haluan varmistaa että varmasti pystyn pitämään lupaukseni(itselleni ja miehelleni) loppuun saakka. Ainostaan silloin mietin että rakastanko oikeasti kun annan noiden pikkuasioiden edes mietityttää, mutta sekin on vain itsesyytöstä(kuinka voin edes miettiä moisia)..ei varsinaisesti epäilyä rakkautta kohtaan, vaan että onko mulla "oikeutta" rakastaa.
On varmasti rankkaa kuunneella morsiamesi juttelua, mutta älä vain tuomitse! kuuntele ja ole läsnä. Itselläsi saattaa samat asiat pyöriä mielessä lähempänä hääpäiväänne..silloin asiat todennäköisesti ovat toisinpäin.
että vielä löytyy noin ihanasti ajattelevia ihmisiä . SUURI kiitos sinulle elämän ohjeista. uskon ja luotan että tämä on ohimenevää stressiä. Koville tää kyllä ottaa,mut yritän saada hänet vielä luopuun eroaikeista, pelkään vaan yrittäväni liikaa. ja tietysti pilaan koko jutun.