Hauska keskustelu taiteesta lukekaa ihmeessä!

Kun nyt tuli puheeksi! Tapasin Petteri Hiienkosken juuri äsken Narinkkatorilla, KD:llä on vaalimökki aivan Perussuomalaisten vaaliteltan vieressä ja juttelimme hetken. Hiienkoski on taide ja kulttuuriasioissa harvinaisen järkevä poliitikko ja olemme monessa asiassa samaa mieltä. Mitä olen myöskin jutellut useiden muiden puolueiden vaaliehdokkaiden kanssa tämän kuluneen muutaman viikon aikana, kun kaikilla puolueilla on Narinkkatorilla omat vaalitilaisuutensa joissa ehdokkaat pyörivät, niin on tullut harvinaisen selväksi että kulttuuri ja taidealoille suunnitellaan muutoksia ja vieläpä siihen suuntaan johin itsekin muuttaisin taide ja kulttuurialoja.

Nämä muutokset tukevat olemaan edistyksellisiä ja tulevat tuomaan taide ja kulttuurialoille enemmän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta taiteilijoille. Juuri niitä asioita joita taiteilijajärjestömme vastustavat, koska virallisten piiriien lastentason sotkutaiteilijat eivät kestä vapaata kilpailua ja sitä että taiteilijoilla olisi samanarvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan. He eivät kestä tätä siksi koska tietävät häviävänsä avoimen ja vapaan kilpailun ja siksi ajavat itselleen etuoikeuksia.

Nämä uudistukset ovat myrkkyä niille lukemattomille osaamatttomille ja lahjattomille taidealojen toimijoille, joiden teokset eivät käy kaupaksi vapailla markkinoilla ja uskonkin että seuraavien vuosien aikana useat virallisen taidekentän toimijat vaihtavat alaa ja lopettavat taiteen tekemisen, koska siihen ei löydy enää rahoitusta. Kun julkinen rahoitus loppuu ja yksityisillä markkinoilla ei saa taidettaan myytyä, ei siinä taiteilija kauaa voi taidettaan tehdä.

Meille huippulahjakkaille ja huippuosaajille tämä tuo taas lisää markkinoita ja työtä, ja onkin hyvä että muutokset ovat tulossa ja voisivat tulla mahdollisimman nopeasti, jotta taide ja kulttuurialat tervehtyisivät siitä osaamattomuuden ja lahjattomuuuden sairaudesta joka on vuosikymmeniä vain pahentunut.

Helekutti kun saikin taas nauraa! Tämä oli kerrassaan hieno linkitys näiden ankeitten vääntöjen keskelle!!!
Kun ihminen on "fiiliksiensä" vallassa niin tällaistahan se jälki tuppaa olemaan. :D
Kiitos tästä piristyksestä!!!!!

Apurahaa olisi kivaa jatkaa, mutta osana taiteilijakäytäntöä. Ajattelen työtekokenttää, johon taide kuuluu, kahtena leirinä. Aktiiviset, jotka menestyvät ja passiiviset, jotka tarvitsevat erityistä lähestymistä.

Itse apuraha kuuluisi menestyjien leiriin.
Ehdottomasi erilaiset helpotukset taiteilijoiden tuloihin, ovat hyvä asia ja kansalaispalkka. Sitä voi ajatella vaikka erityisenä taiteilijapalkkana.

Jos poliitikko sanoo ymmärtävänsä taiteilijaa, niin vaikea on uskoa väitettä.

Huonosti menestyvät, ne jotka eivät pärjää kovassa kilpailussa, koska eivät ole suunniteltuja siihen, ovat Horoskooppi tähti karttaan kirjattuja. Horoskooppi oli Euroopassa yleisessä käytössä kunnes tiede murskasi sen 1800 luvulla. Nyt horoskooppi palaa taas.

Politiikka on pitkäjänteistä ja sekin tähtimerkeistä määräytyvää.

Menestyjä ja häviäjä skaala määräytyy lisäksi muista syistä - rotu, ikä, sukupuoli, yhteiskunnallinen status,

Suomella voi olla vaikeaa siksi, että on vähän kansainvälistä kiertoa. Asian voi kiteyttää: "Itäkeskus on ainoa kaupunki". Virkettä tajuaa vasta kun on asunut Pohjois-Suomessa. Ruotsiin väkeä on historiassa saapunut anglosaksasta, Venäjälle Siberiasta ja Euroopasta, mutta Suomi on aikalailla alkuperäiskansa edelleen. Voi olla vaikeaa edetä tempossa. Ihmisille syntyy sairauksia - kova kiri, vaikka suomalainen on kuuluisa SISU:sta.

Japanissa, ymmärsin, kulttuuriarvoon on panostettu tiedostetusti. Suomesta puuttuu tietty elintaso, jotta taide voisi hyvin. Eli muut alat esimerkiksi sosiaalistruktuuri ovat aika jäljessä maailmasta. Se heijastuu siten, että taide on kirosana. Taiteella ei elää, koska taiteella ei ole arvoa ja markkinoita.

Taide on myös voimavara. Taide on henkistä. Henkinen kulttuuri on ihmisen elinehto. Henkistä kulttuuria pitää tehdä. Se ei tulee tyhjästä. Poliitikko ei ymmärrä sitä. Turisti tulee Suomeen ja ihmettelee Rauhaa. Toistaiseksi tämä on Suomen kilpailuvaltti - tyhjyys mailman hälyn vastapainoksi. Suomessa on asiat "hyvin" ja jokainen centti on laskettu ennakkoon, joten jos taide ei elätä ketään, niin se on huippupoliitikon arviota siitä, mitä on taiteen tarve nykyaikana maailmanbusineksena. Eli taiteella ei ole tarvetta vaan turismillä. Lisää luntaa ja puita siis. Olkaa suomalaiset hiljaisia ja eristäytyneitä, eläkää työttömyyskorvauksella ja juokaa itseänne hengestä, maalatkaa abstraktia...

Tarve syntyy myös kansan alarivistä, jos mennään miinukselle, että kuolee. Jos yläportaissa ei ole ymmärrystä eikä kehitysideoita, niin me kärsitään.

Passiiviset taiteilijat ovat tarpeellisia taiteilijoita esim. yksinhuoltaja äiti, jonka täytyy hoitaa taloutta ja tehdä taidetta. Tämä on yksi taiteen tekemisen näköala. Äiti tekee taidetta, joka kertoo perheestä ja pehmeistä arvoista.

Aktiivinen menestyvä taiteilija tekee taidetta vaikka maailman politiikasta ja aihe sopii korkeatason ostajille, joilta voi pyytää korkeampaa hintaa. Aktiivinen taiteilija menestyy, mutta äiti menehtyy. Siksi pitää olla taiteilijapalkkaa, jotta äiti saisi olla kotona, hoitaa lastaan ja samassa tehdä taidetta asioista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Palkan pitää riittää vuokran maksuun, ruokaan, taidevälineiden ostoon, galleria vuokramaksuihin, logistiikkaan ja lasten tarpeisiin ja työtilavuokraan tai sellaisen rakentamiseen kotinurkkaan.

Mikään taide ole "oikeutettua" jos se kertoo vain politiikasta. Taide on kuin elämä. Se on laaja skaalaista, jossa pitää käsitellä kaikki teemaat. Siihen tarvitaan KAIKKI taiteilijat menestyjät ja häviäjät.

Tätä lukua voi ilmaista numerolla 12, sillä vuodessa on 12 kuukautta ja sitten ihmisluonne tyyppiä. Maailmaa siis ei ole hyvä eikä paha. Maailmaa on siten, miten se on. Oikeutettuna itsessään. Jokaisessa on jotakin pehmeää arvoista ja kovaa. Yhteiskunnan pitää tukea ajoissa ja riittävästi pehmeitä arvoja ja kovia yhtälailla omalla tavalla "oikeutetusti" ja reilusti.

Jos taiteilija kuolee köyhyyteen, tarpeettomuuteen, näköalattomuuteen, päihteisiin, siihen, että sosiaalitoimisto nöyryyttää häntä, että perhe tuhoutuu, velkavirasto vie kaiken, poliisi lyö, vankila invalidisoi, lääkäri tappaa, niin väärässä ovat aktiivisen poliittisen eliitin päätökset, koskien pehmeitä arvoja, puhumattakaan siitä, että miksi kodilla ei ole yhtään arvoa!? Yksinäisyys on verrattavissa mielipuolisuuteen, joka Suomessa on reilulla asteella.

Missä Suomessa ovat kodin arvot? Taiteilija ei ole insinööri. Taiteilija pitää rakkaudesta, hengestä, välittämisestä, inhimmillisyydestä. Taiteilija ei pidä kylmäkiskoisuudesta ja välinpitämättömyydestä. Siksi taiteilija on ERITTÄIN HYVÄ LASTENSA KOTIKASVATTAJA. Mutta poliitikko varastaa lapsia, eikä anna taiteiijalle tehdä hänen oman alansa töitä!!! Vaan pakottaa muualle!!! Poliitikko ei hoida lapsia, koska on kiireinen, eikä ole pehmeisiin kotiarvoihin sopivaa, mutta taiteilija luonnostaan on. Poliitikko tykkää järjestä mutta taiteilija tykkää rakkaudesta.