Sairas yhteiskunta

Tämä.
Ei mainoksia voi lopettaa vaan sen takia että joillain on ongelmia kontrollin kanssa. Vaikka itsekkin sairastan bulimiaa.

Vaikka anoreksiaa ja bulimiaa olisi esiintynyt vuosisatoja ja -tuhansia sitten, se on varmasti ollut vain murto-osa siitä, missä suhteessa nykymaailman kansanmäärään niitä esiintyy. Ihmisellä on varmasti aina esiintynyt ruokaan ja syömiseen liittyviä, psyykkisiä häiriöitä kautta aikain. Monellahan on pakko-oireita ja ruokaan liittyviä fobioita, syömishäiriö ja syömättömyys sekä oksentelu voi liittyä vain yhteen ruoka-aineeseen (esim.moni pelkää/ällöää kalaa ja erilaisia kasviksia). Ehkäpä ei siis voida koskaan tietää tarkalleen, minkä muotoista syömishäiriöt olivat tuhat vuotta sitten, sillä terminologia ja maailmankuva olivat silloin hyvin erilaisia verrattuna nykypäivään. Vai uskotko, että esim keskiajalla on ollut maagisia voimia omaavia noitia ihan vain siksi, koska noitarovioista on todisteita ja kirjoituksia? Ehkäpä siis sen aikaiset ruokaan liittyvät fobiatkin ovat vain kuvattu jossain kirjoituksissa tavalla, joka viittaisi nykypäivänä enemmän anoreksiaan.

Kyse ei siis ole ollut välttis laihuudentavoittelusta ja samanaikaisesta ruuan runsaasta tarjonnasta eli houkutuksista ahmia ja sitten laihduttaa (sitä kun ei ole koskaan aiemmin ihmishistoriassa ole ollut näin hitosti tarjolla näin laajalle määrälle ihmisiä). MUTTA en myöskään kiellä tätä, sillä tosiaan tämä "roomalainen syöminki"- kaava, jossa ruokaa on oksenneltu, jotta sitä voi taas syödä lisää kuvaa juurikin tätä nykypäivän vastaavaa ilmiötä. Ja sieltähän se osittain juontaakin juurensa: eliitille ja vauraammille luodaan tarpeita, joilla voi osoittaa muille olevansa parempi (vain rikkailla varaa ruokaan -> överit ruokajuhlat).

Ruoka vaikuttaa tutkitusti ihmisen aivoihin, mielihyväntuntemuksiin ja psyykkeeseen. Se on ihmisrodulle ominaista kautta historian. Siksi ei olekaan yhdentekevää, että juuri ruoka on se, jolla hallitaan paljon ihmismieltä, sillä se on samalla sekä fysiologinen että psyykkinen tarve. Ruokateollisuudella ja -markkinoilla on siis suuri valta ihmisiin ja arkielämään (ja puhun nyt vain ihmisistä perus kuluttajina, vaikka valtakeskusteluun saisi mahdutettua mukaan vielä ympäristöongelmat, politiikan, globaalit kriisit jne.). Kuten jo mainittua, erilaisia ruokia ja houkutuksia on nyt tarjolla helpoimmin saavutettavissa ja enemmän kuin koskaan aiemmin suhteessa isommalle väestölle (vaikka nykypäivänä maapallolla onkin vielä paljon köyhyyttä ja isompi väkiluku sekä kasvavat tuloerot, keskiluokka on silti suurimmillaan ja köyhyys vähentynyt sekä ruokateollisuus massiivinen).

Aloitusviestissä ei missään kohtaa väitettykään, etteikö anoreksiaa/bulimiaa/ahmimista olisi esiintynyt aiemmin ennen uusliberalistista markkitalousaikaa. Pointti oli se, että näihin syömishäiriöihin syöksyy yhä enemmän ihmisiä - erityisesti hyvinvoivassa, markkinatäyteisessä lännessä. Vaikka joku jaksaisi muistutella syömishäiriöiden vuosisatojen olemassaolosta, ei se silti poista sitä faktaa, että nykypäivänä syömishäiriöt sekä häiriintynyt suhtautuminen kehonkuvaan ja ruokaan ovat riistäytyneet käsistä. Ja se kaikki on selkeästi yltäkylläisyyden ja kulutushysterian tulosta.

dontjudge kirjoitti:

Tämä.
Ei mainoksia voi lopettaa vaan sen takia että joillain on ongelmia kontrollin kanssa. Vaikka itsekkin sairastan bulimiaa.

Kyse ei olekaan pelkästään mainoksista, joihin kiinnität huomiota katumainoksissa tai TV:ssä. Kyse on siitä, että sitä ruokaa on länsimaissa ja kulutusyhteiskunnissa aivan jumalattomasti saatavilla. Joka kadun kulmassa on joku pikarafla ja ruokakaupat ovat hävyttömän täynnä erilaisia tuotteita ja vaihtoehtoja. Lisäksi yleistä keskustelua hallitsevat erilaiset ruokatrendit ja uutuudet. Todellisuudessa ruokakauppojen valikoimasta n.90% on täysin turhaa schaibaa. Kaikki tuotteet samanlaisia, mutta eri merkillä tai yksittäisillä ainesosilla varustettuna. Markkinataloudella on vaikutus ruokakulutukseen myös monilla muilla näkymättömillä rakenteilla, esim. työmarkkinoissa ja talouskilpailussa (täytyy aina kuluttaa enemmän ja siksi keksiä ja tuottaa uusia [lue turhia] tuotteita markkinoille, joilla vaikutetaan työllisyyteen ja vientikilpailuun). Lisäksi hinnoittelulla on katala vaikutus, sillä kaikki terveellinen on kalliimpaa (koska ei pysty massatuottamaan niin tehokkaasti) eikä esim. vihanneksia tarvitse markkinoida samalla tavalla kuin teollisia/prosessoituja ruokia ->epäterveellisiä joihin kaikilla on varaa. Sitten kun köyhät ovat mielihyvähurmassa ja rahanpuutteessa syöneet halpaa roskaa, tulee paha olo ja halutaan tavoitella vallitsevaa ihannevartaloa, jolloin ruokateollisuuden on taas helppo markkinoina laihdutus- ja "terveys"tuotteita. Kyse ei siis ole mainoksista ja suoramarkkinoinnista, vaan markkinoiden vaikutuksesta ihmismieliin jokaisella tasolla yhteiskunnassa.