Moikka!
"Jeesuksen mimessä ja veressä" mihin perustuu tämä vanhoillisten synnin päästö?
Vain siten on autuas?
Jännä olis tietää näin VL-uskovaisena asia...Miksi muilla ei tietääkseni oo samaa?
"Jeesuksen mimessä ja veressä" mihin perustuu tämä vanhoillisten synnin päästö?
Vain siten on autuas?
Jännä olis tietää näin VL-uskovaisena asia...Miksi muilla ei tietääkseni oo samaa?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Veressä piehtarointi ja taivaallisen kaapelitelevision välityksellä helvetissä käristyvien syntisten tuskanhuutojen seuraaminen antaa uskovaiselle uskomattoman (sori) nautinnon. Siinä ei tarvita seksiä enää, kun voi tuota kärsimystä seurata. Jeesuksen nimessä vasemmalla kädellä heilutetaan mustaa kirjaa, joten oikealla kädellä voi itseään samalla hiplata.
Vapaakirkossakin käytetään tuota "Jeesuksen nimessä ja veressä" ilmaisua, kun tahdotaan sanoa, että kuulijan synnit on Jeesus Kristus verellään sovittanut. Vapaakirkossa huomio kiinnittyy tuolloin kuulijalla Jeesukseen Kristukseen, eikä sen lausujaan tai lausuman pätevyyteen, sillä kuulija on siinä tilanteessa vain yksin Jeesuksen Kristuksen, ainoan Välimiehen, Hyvän Paimenen edessä ja voi sanoa: "Kiitos Jeesus, kun olet sovittanut syntini ja pelastanut minut! Ota minut syliisi!" Ei tarvitse siinä lähteä ajattelemaan, onko julistaja pätevä, julistus pätevä, sillä syntien Sovittaja ja syntien Anteeksiantamus itse on siinä antamassa synnit anteeksi.
Jotain omin sanoin tässä hetkessä, kun ei ole historioita käsillä. Julistaja ihminen ei voi sellaista julistaa omissa nimissään, koska julistus perustuu Kristuksen Jeesuksen ansioon. Raamatussa löytyy sisällöltään teksti, jonka mukaan ilman veren vuodatusta ei ole yhtään syntien anteeksiantoa. Jeesusksen Kristuksen sovintoveri on se, jonka Isä Jumala näkee, kun hän näkee uskovaisen vanhurskaana eli Jumalalle kelpaavana. Tälle on kuva Vanhassa testamentissa (2. Moos. 12). Perheen pää otti urospuolisen, virheettömän karitsan joko lampaista tai vuohista. Sitten hän teurasti sen ja otti sen verta ja siveli pihtipielet ja ovenpäälliset niissä taloissa, joissa sitä karitsaa sitten syötiin. Hän, joka surmasi sinä yönä Egyptin esikoiset, meni niiden talojen ohi, joissa hän näki tuon veren. Se oli ensimmäinen pääsiäinen. Pääsiäinen tarkoittaa menemistä ohi. Siis Jumalan tuomio ei kohdannut noissa taloissa olleita, kun ohikulkija näki tuon veren. Uskovaiset saavat olla Kristuksessa, Kristuksen ruumiissa sen jäseninä, ja Kristuksen vuotaneen sovintoveren osallisuudessa he ovat armon alla, armahdettuja syntisiä vielä täällä ajassa ollessaan.
Tarkasti ottaen "Jeesuksen nimessä ja veressä on synnit anteeksi" tarkoittaa "Jeesuksen nimen ja veren kautta voit uskoa kaikkien syntiesi olevan anteeksiannetut".
Näihin sanoihin tiivistyy evankeliumi Jeesuksen kristuksen sovitustyöstä.
Tähän tiivistykseen löytyy tukea useista Raamatun kohdista. Jeesuksen veressä oleva syntien sovitus:
Room. 5:9 Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta.
Room. 3:25 Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi.
Hepr. 9:14 [...] kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista.
Jeesuksen nimen syntien anteeksiantavaan voimaan viitataan taas:
1. Joh. 2:12 Minä kirjoitan teille, lapseni: synnit on annettu teille anteeksi hänen nimensä tähden.
Ap t. 10:43 "Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi."
Tuossa edellä joku selitti uhriveren vertauskuvainnollisuutta ja tukeutumista Vanhaan Testamenttiin. Lyhyesti ajatus menee näin: Synnin palkka on kuolema. Vanhan Testamentin ajalla ihminen saattoi pelastua kuolemantuomiolta antamalla viattoman sijaisuhrin (=uhrikaritsan). Jeesus on Uuden Testamentin aikana kertakaikkinen sovitusuhri kaikkien ihmisten kaikkien syntien edestä.
Juurikin "Ap t. 10:43 "Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi.""
Kyllä se usko riittää siihen että uskoo synnit anteeksi:) Ei mielestäni tarvi toisen ihmisen sanoa toiselle saat synnit anteeksi "jeesuksen nimessä ja veressä" ... näin maallikkona raamattua tulkitsen...ELI JOKAINEN JOKA USKOO häneen. USKO riittää.
Noinhan sen voi ajatella, kun huomio vain kyseisen jakeen,
unohtaen muun Raamatun opetuksen.
Joo ymmärrän mutta miksi pitää sanoa ne sanat toiselle henkilölle? " Raamatussa löytyy sisällöltään teksti, jonka mukaan ilman veren vuodatusta ei ole yhtään syntien anteeksiantoa. " Se tiedetään että veri on vuotanut ja jne.
Siis jos uskolla omistaa joka hetki että Jeesuksen veri on vuodatettu minun syntieni tähden niin eikö se riitä? Miksi pitää toinen ihminen sanoa? Mihin perustuu?
Joh. 20:23
Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.
###
Toinen ihminen siis tarvitaan paikalle. Mutta sikäli aloituksen pohdinnoissa ja tuossa edellisessä kommenteissa ollaan oikeilla jäljillä, että sovituksen saarnaa ei ole sidottu noihin nimenomaisiin sanoihin "Jeesuksen nimessä ja veressä". Tuo sanonta on otettu käyttään toistasataa vuotta sitten. Siinä on lyhyessä muodossa evankeliumin ydin: meillä on mahdollisuus pelastua Kristuksen sovitustyön ansiosta.
1800-luvun historiasta tiedetään, että nuori ja köyhä Lapin Maria kipuili uskonasioiden kanssa ja etsi sielulleen rauhaa. Tämän rauhan hän löysi keskustelussa pappi Pehr Brandellin kanssa. Brandellkaan ei käyttänyt sanoja "Jeesuksen nimessä ja veressä", mutta hän kertoi Marialle, että ainoa pelastumisemme mahdollisuus on siinä, että uskolla omistamme Kristuksen vanhurskauden ja sovitustyön omaksi vanhurskaudeksemme.
Kun Lapin Maria sitten kuunteli kirkossa Lars Levi Lestadiuksen saarnaa... Maria havaitsi, että tässä on mies, joka etsii sielullensa rauhaa, etsii syntien sovittajaa. Maria meni puhuttelemaan Lars Leviä. Tässäkään tapaamisessa ei käytetty sanoja "Jeesuksen nimessä ja veressä". Mutta tässä tapaamisessa Maria kertoi, miten hän itse oli löytänyt rauhan sielulleen ja omistanut uskolla Kristuksen sovitustyön. Tällöin Lars Levi Lestadiuksellekin avautui valkeus (niin kuin hän itse on sanonut).
Kun vielä Lapin Marian läsnäollessa siinä oli muitakin pappeja paikalla, Lestadius havaitsi, että nuo toiset eivät ymmärtäneet "valkeutta" ollenkaan. Näin se uskon asia on siis eräällä tavalla järjenvastainen. Jumala antaa armonsa kenelle tahtoo. Meidän jokaisen sopisi rukoilla, että Jumala antaisi armonsa meillekin.
Raamatussa on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka sovituksen sana, evankeliumi, siirtyy uskosta uskoon, uskovaisesta ihmisestä toiseen ihmiseen.
on asia melko hyvin sanottu.
"" Raamatussa on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka sovituksen sana, evankeliumi, siirtyy uskosta uskoon, uskovaisesta ihmisestä toiseen ihmiseen. ""
En ole löytänyt vielä yhtäkään kohtaa!
ENSIMMÄINEN ESIMERKKI
Apt. 9:
1. Saul uhkui yhä vihaa ja murhanhimoa Herran opetuslapsia kohtaan.
10 Damaskoksessa oli Ananias-niminen opetuslapsi. Herra puhutteli häntä näyssä: "Ananias!" "Tässä olen, Herra", hän vastasi.
11 Herra sanoi: "Mene Suorallekadulle ja kysy Juudaksen talosta Saulia, jota kutsutaan Tarsolaiseksi. Hän rukoilee,
17 Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä."
18 Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin.
TOINEN ESIMERKKI
Apt. 8:
Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran
26 Herran enkeli puhui Filippokselle: "Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio."
27 Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla [Ps. 68:32; Sef. 3:10]
28 ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.
29 Henki sanoi Filippokselle: "Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä."
32 Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä: -- Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.
35 Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.
36 Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" [
37 Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."
###
Sinä, nimimerkki "gghhjkl" et ole yrittänytkään lukea Raamattua puhumattakaan että olisit halunnut oppia sieltä jotakin - - - ja vielä vähemmän olet tullut Jumalan valtakunnan seuroihin. Tällekin palstalle olet tullut vain vittttuilemaan.
Jooo, huoh. Tunnustan pakanuuteni. Olin siinä käsityksessä, että minä kyllä ymmärrän ja että tässä ei raamatuita tarvitA.
Hyvät esimerkit....Siis VL-oppi on totisesti ihmeellisen "väärä?" tai miten on?
Sehän on prikulleen raamatullisessa linjassa.
Mutta lause "Jeesuksen nimessä ja veressä on synnit anteeksi"
Ylläolevat raamatun paikat ei mielestäni mitenkään selkeästi sano, että tulisi toiselle ihmiselle ääneen sanoa nuo sanat...
Jos se asia on noin miksi pitää "vertauksilla" puhua....( "siveli pihtipielet ja ovenpäälliset niissä taloissa, joissa sitä karitsaa sitten syötiin", "Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä" )
Miksi ei riitä esim sanoa ääneen ": "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika" ja saisi synnit anteeksi?
Tämä on aika jännä kysymys kokonaisuudessaan :)
"" että tässä ei raamatuita tarvitA. ""
Näin ovat puhujaveljet opettaneet!
nimimerkin "näin_se_menee" puheenvuorossa on jo sanottu ja juurta jaksaen selvitetty, että voima ei suinkaan ole noissa sanoissa (eikä sanamuodossa) "Jeesuksen nimessä ja veressä". Pyhä Henki on siis voimallinen vaikuttamaan ilman tätä sanamuotoakin. Tästä kaikki uskovaisetkin ovat yhtä mieltä. Jeesus on sanonut: "Missä kaksi taikka kolme on koolla minun nimeeni, siellä minä olen heidän keskellänsä."
Jes. 52:7 Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: "Sinun Jumalasi on kuningas!" [Nah. 1:15; Room. 10:15 | Ps. 96:10].
Jes. 52:12 Mutta nyt teidän ei tarvitse lähteä hätäillen, ei pakopaikkaa etsien, sillä teidän edellänne kulkee Herra, Israelin Jumala seuraa suojananne. [2. Moos. 13:21; 5. Moos. 16:3; Jes. 58:8].
Jes. 52:13 -- Katso, minun palvelijani menestyy: hänestä tulee korkea, ylhäinen ja suuri. [Ap. t. 2:33; Fil. 2:9]
Jes. 52:14 Ja kuitenkin monet järkyttyivät hänet nähdessään -- tuskin häntä enää ihmiseksi tunsi, niin kammottavasti hänet oli runneltu. [Ps. 22:7; Jes. 53:2,3]
Jes. 52:15 Mutta hän saattaa vielä ihmetyksiin kansat, hänet nähdessään kuninkaat mykistyvät, sillä sen, mitä heille ei koskaan kerrottu, sen he saavat nähdä, mistä he eivät ikinä ole kuulleet, sen he saavat nyt kokea. [Jes. 65:1; Room. 15:21]
Jes. 53:1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
Yllä jakeessa Jes. 52:7 oleva lainaus ("") on Jeesuksen ajan kielelle (aramea) käännettynä ja tulkittuna tekstinä mennyt suunnilleen näin: "Jumalan valtakunta on lähestynyt." Evankeliumeista muistamme Jeesuksen saarnan Jumalan valtakunnasta. Kun ihminen ottaa Jeesuksen Kristuksen vastaan omana Vapahtajanaan, Kristus tulee silloin hänen kuninkaakseen. Silloin ihmiselle tulee valtakunnan vaihdos sielunvihollisen valtakunnasta Jumalan ainoan Pojan valtakuntaan. Kauempana edellä oli kuvaus ensimmäisestä pääsiäisestä Egyptissä, jonka epäjumalanpalveluksesta ja orjuudesta Jumala vapahti Israelin kansan Mooseksen johdolla. Siihen viittaa jae Jes. 52:12 edellä. Jakeet Jes. 52:13-15 kertovat Herran kärsivästä palvelijasta, joka on nähty ennakoimassa Kristuksen kärsimystä. Paavalin kirjeet vihjaavat kuvakielellä vaan eivät sano suoran lainauksen avulla, että Paavalin opetuksessa Jeesuksesta Kristuksesta on taustalla mm. Jesajan Herran kärsivä palvelija.
Jae Jes. 53:1 osoittaa, että ilosanoman julistamisessa on nimenomaan kyse suullisesta, äänellisestä saarnasta.
Lisäksi Paavalilla jae Room. 10:16 Mutta ei he ole kaikki evankeliumille kuuliaiset; sillä Jesaias sanoo: Herra, kuka uskoo meidän saarnamme? [Jes. 53:1; Joh. 12:38]
Room. 10:17 Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.
Näin tulee esille kuulemisen tärkeys evankeliumin vastaanottamisessa. Kuuleminen on lähellä kuuliaisuutta kuten tuo jae Room. 10:16 osoittaa. Oikeastaan edellä esiintynyt sana sanoma on käännösta heprean sanasta, joka tarkoittaa nimenomaan KUULTUA SANOMAA.
Tässä toivottavasti on nyt raamatullisia perusteita kuulemisen tärkeydestä. Tietysti kuuro voi "kuuliaisesti kuulla" uskon korvilla viittomakielistä tulkkausta.
"" Tässä toivottavasti on nyt raamatullisia perusteita kuulemisen tärkeydestä. ""
Kuulemisen tärkeyttä ei poista se, että ei kuule "fyysisesti eikä biologisesti" korvilla, vaan kuulee ja uskoo Jumalan sanaan sydämellä, jonne Pyhä Henki puhuu. Täten kuuleminen voi tapahtua myös lukemisen kautta, koska Pyhä Henki puhuttelee ihmistä sydämeen, puhummehan aina "sydämen uskosta", sillä se on jotain aivan muuta kuin "pintauskovaisuus".
Tätä meillä vanhoillisilla ei haluta korostaa, koska se olisi osaltaan heikentämässä eksklusiivista seurakuntaoppiamme ja vähentäisi äänellisen synninpäästön valtaa.
Tuossa on juuri sitä hurmahenkien opetusta, jota Luther ei hyväksynyt. Hän tunsi hyvin Vanhan testamentin, sillä hän oli Vanhan testamentin eksegeetti nykykielellä sanoen eli taisi hyvin heprean kielen. Nimenomaan evankeliumin julistajalla tarvitsee olla Pyhä Henki, joka ei tule ilman aikojaan Raamattua lukiessa Raamatun mukaan.
Seuraavassa on kaksi peräkkäistä jaetta, joista jälkimmäistä oli yllä lainattu, mutta sen edellä oleva puuttui.
Joh. 22 Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.
23 Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi." [Matt. 16:19 ]
Siis tarvitaan julistaja, jolla on Pyhä Henki. Kylläpä sielunvihollinen on kavala veijari, että se tunkee tänne maailman hurmahenkien harhaoppeja.
Oletko sitä mieltä, että Raamattu ei ole Jumalan sanaa ja siten sisällä Pyhää Henkeä?
Pyhä Henki "avaa" sanan, oli se sitten luettua tai kuultua. Tätä eivät vanhoilliset ymmärrä ja syyn tähän jo ilmaisi nim."hhjjmmkl" kirjoittamalla: "koska se olisi osaltaan heikentämässä eksklusiivista seurakuntaoppiamme ja vähentäisi äänellisen synninpäästön valtaa."
Sitten kohta Raamatusta, joka todistaa ton, kiitos!
Taisi se kamariherrakin olla lukenut Raamatun, mutta siiehn tarvittiin Filippus sitä selittämään ja julistamaan synteinanteeksianto
Tarkotan siis luettua...
Mielenkiintoinen itselleni on juuri tuo raamattu luettuna...Se monesti avaa enempi kuin kuultuna. Missä se on raamatussa sanottu toisaalta että pitää kuulla syntienanteeksianto ja toisaalta lukemalla ei voi saada pyhän hengen voimasta puhdasta "omaatuntoa" mielenkiintoista...
Kerrankin hyvä keskustelu täällä suomi24
Turhaanko Jeesus sanoi: "niinkuin isä lähetti minut, minä lähetän teidät... Joiden synnit te anteeksi..."?
Sanoiko "kukin etsiköön oman tavan löytääkseen minut"?
Tästähän voi väitellä vaikka kuinka kauan.
Julius64:lle
Lutherin kohdalla olen ymmärtänyt niin, että Luther sai kuulla äänellisen evankeliumin esimieheltään, mistä edellinen on kirjoittanutkin nykypäivinä luettavaksi. Sen sijaan uskon ymmärrys hänelle avautui vähitellen Raamatun äärellä sen jälkeen kuten esimerkiksi vanhurskauttamisoppi. Sen jälkeen, kun Luther oli saanut ottaa evankeliumin uskolla vastaan ja siten rauhan sielulleen, hän Raamattua lukiessaan alkoi ymmärtää sen aivan uudella tavalla Pyhän Hengen lahjana.
Taitaa "julius64" kirjoittaa oikein, kun oikein mietin, niin kukapa muu sen sanan avaisi. Puhujat puhuvat ja kuuntelijat kuuntelevat, niinkuin Pietarikin aikoinaan puhui 3000:lle. Pyhä Henki avasi kuulijoitten sydämet ja kirkasti heille Jeesuksen Kristuksen. Ei kukaan puhuja voi sitä tehdä!
""ENSIMMÄINEN ESIMERKKI
Apt. 9:
1. Saul uhkui yhä vihaa ja murhanhimoa Herran opetuslapsia kohtaan.
10 Damaskoksessa oli Ananias-niminen opetuslapsi. Herra puhutteli häntä näyssä: "Ananias!" "Tässä olen, Herra", hän vastasi.
11 Herra sanoi: "Mene Suorallekadulle ja kysy Juudaksen talosta Saulia, jota kutsutaan Tarsolaiseksi. Hän rukoilee,
17 Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä."
18 Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin.
TOINEN ESIMERKKI
Apt. 8:
Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran
26 Herran enkeli puhui Filippokselle: "Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio."
27 Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla [Ps. 68:32; Sef. 3:10]
28 ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.
29 Henki sanoi Filippokselle: "Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä."
32 Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä: -- Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.
35 Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.
36 Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" [
37 Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."
Voisiko joku vanhoillinen minulle kertoa, mistä näistä esimerkeistä löytyy julistettu äänellinen synninpäästö vai onko se IHAN HATUSTA VEDETTY VETO?
###
Voisiko joku vanhoillinen minulle kertoa, mistä näistä esimerkeistä löytyy julistettu äänellinen synninpäästö vai onko se IHAN HATUSTA VEDETTY VETO?
###
Tässähän nämä:
ENSIMMÄISEKSI: 17 Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä."
JA TOISEKSI: 35 Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.
###
Sinä, nimimerkki "sallamaarit22" voit saivarrella tämän asian kanssa maailman tappiin ja hamaan helvettiin asti, jos et kerran haluakaan ymmärtää, että sanamuoto ei ole tärkeä - tärkeää on vain se, että läsnä on uskovainen ihminen, joka kirkastaa lähimmäiselleen Kristusta. Lue vain tämä ketju ja esimerkiksi nimimerkin "näin_se_menee" kommentti ja muitakin asiaa valaisevia kommentteja ketjussa on. Ei se siitä avaudu, jos ei kysyjällä ole etsivää - vaan vikova ja vitttuileva - mieli. JUmala antaa armonsa kenelle tahtoo. Ja paaduttaa kenet tahtoo.
"" mutta siiehn tarvittiin Filippus sitä selittämään ja julistamaan synteinanteeksianto """
Apua!!! En löydä siitä kohdasta, että Filippus antoi synninpäästön !! Pitäisikö vain arvata???
"karikiiltonen" näe, että
##35 Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.###
Mitä muuta se on kuin synninpäästö?
Tuommoiset karikiitollisen tapaiset vitttuilijat tulevat tänne vain saivartelemaan. Ei semmoisilla ole etsivää mieltä. Ei semmoisilla liene edes toivoa...
Toivoa hänellä on, kun ei edes kiroilekaan niinkuin sinä!
vähemmästäkin tässä hermot menee ku ysittää noille epäuskoisille ÖRKEILLE rautalangasta vääntää evankeliumin mallia
https://www.dropbox.com/s/p5gm4uxioz92r6t/Seppo Leivo.pdf?dl=0
kannattaa tutustua
Synninpäästö käyttöön
Martti E. Miettinen on kirjoittanut muistiin Norjan Lyngenissä asuneelta Erik Johnsenilta. Tämä kuuli sen Juhani Raattamaalta 1894. Hänen mukaansa tapahtuma sijoittui Jelli-vaaraan:
"Raattamaa oli pitämässä lähetyskoulua. Hänen piti juuri lähteä kotiin. Poro oli valjaissa ja seisoi oven edessä. Huone-eseen oli kokoontunut paljon ihmisiä. Osa oli jo elävään uskoon tulleita. Mutta yksi tytär vaikeroi omantunnon vaivassa. Raatta-maa sekä muutkin saarnasivat hänelle uskoa ja evankeliumia, mutta hän ei käsittänyt uskoa ja lohdutusta. Raattamaa pani jo matkavaatteet ylleen ja sanoi hyvästit huoneessa oleville ihmisille sekä meni ovesta ulos, mutta pyörähti kuitenkin huoneeseen sisälle ja kysyi tyttäreltä: Uskotko meidät Jumalan ihmisiksi? Siihen tyttö rohkeasti vastasi: Sen uskon kaikesta sydämestä, että olette Jumalan ihmiset. Taas sanoi Raattamaa: Kyllä sinä sitten uskot, että minkä met Jumalan puolesta sinulle sanomme. Siihen tytär vastasi: Minä uskon. Sitten Raattamaa meni ja pani kätensä hänen päälleen. Kun hän oli julistanut synninpäästön, niin tytär tuli niin iloiseksi, että alkoi kiittää Jumalaa. Sitten Raattamaa lähti ajamaan ja ajatteli koko matkan, onko hän nyt tehnyt oikein. Raattamaa kertoi: kun minä olin tullut kotiin ja riisunut päällys-vaatteet pois, niin otin Testamentin ja aukaisin sen. Aukeni Johanneksen evankeliumin 20. luku, jossa kerrotaan, miten Jeesus puhalsi opetuslasten päälle ja sanoi: Ottakaa Pyhä Henki. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan. Sitten vasta minä näin, että tämä onkin Jeesuksen käsky."
paljon oikeaa asiaa...
Uutta tietoa minulle VL-ihmiselle...
Julistaa evankeliumia= julistaa ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta!
Evankeliumi= Ilosanomaa Kristuksesta
Evankeliumin ydin ei ole julistettu synninpäästö, vaan syntien anteeksisaaminen uskossa Jeesukseen Kristukseen. Synninpäästö kuuluu rippiin.
Rippi on jo uskossa oleville tarkoitettu armoetu, kun jokin tietty asia on jäänyt vaivaamaan ja uhkaa tulla uskomisen esteeksi. Sellaisesta asiasta on lupa puhua ja kuulla evankeliumi luotetulta uskovaiselta saattomieheltä uskon vahvistukseksi.
Toinen asia on epäuskossa olevan parannuksen armon saaminen. Siinä tilanteessa tuleekin olla niin, että synninpäästössä uskovainen julistaa asianomaiselle kaikkien syntien anteeksiantamuksen Kristuksen ansion tähden. Jos tuo epäuskoinen haluaakin jotenkin rajata syntejään, hän ei ole silloin tullut oikein parannuksentekijän paikalle.
"" Kerrankin hyvä keskustelu täällä suomi24 ""
Täällä toinen maalainen mies taivalkoskelta ja olen samaa mieltä, että on mielenkiintoinen keskustelu. Täytyy nyt nim. "karikiiltonen" puolustukseksi sanoa, että ei hänellä ole mielestäni vikoileva ja v-------va mieli, vaan pikemminkin haluaa selvittää asian vähän syvemmältä, ettei vain uskota mihinkään perinteisesti opittuun sanontaan. Täytyy sanoa, että en minäkään näe tuossa Filippuksen julistavan mitään synninpäästöä, vaan kertoo ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta, kuinka Hän antaa syntejä anteeksi ihmiselle, joka katuu ja uskoo Häneen.
Se on uskovien asia, jotka uskovat sen oikein!
Jeesus käski kastettuja opettakaa kastettuja pitämään kaiikki, mitä Jeesus on teille opettanut!