On olleet tosi raskaita. Fyysisesti :D mutta myös henkisesti. Olen helpottunut siitä ajatuksesta, että epätietoisuus ja tietynlainen tilanteessa roikkuminen päättyy. Jatkuu tai ei.
Pari viimeistä kuukautta
kunhanpuran
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"roikkuminen päättyy" "Jatkuu tai ei"
Mikä päättyy, mikä jatkuu tai ei jatku?
No aion kysyä suoraan Irl. Toinen vastaa kyllä ei en tiedä. Jos ei ole kyllä, voin jatkaa omaa elämääni ja laittaa siihen suuntaan haaveilut romukoppaan eli haaveilut päättyy. Jatkuu sitten jossain muodossa jos on kyllä, eikä haaveiluna.
Tuo on viisasta puhetta.Suoraan vaan selväksi asiat, ni on vapautunut olo.
https://youtu.be/KXj9Ash3INQ
Mutkat suoriksi ja vauhdilla on mulla ratkaisu toisinaan :) sori. Rauhallisemman kaavan mukaan menemme, lupaan olla töräyttelemättä irl, tulen vastaan pienin askelin, jos se silleen aukeis asia...
Tykkään tykkään tiedät kyllä;)!
Öö no jos vähän vihjaat että kuka tykkää - viestini miehelle menee...ja kyllä sitä jotain tykkäystä minun ja hänen välillä taitaa olla :)
Mies olen;)
:D paras vihje juu...vaihtoehdot rajattu noin miljoonaan. Mut ei täs sen enempää, kunhan mietin ja asiat kirkastui ja helpotus sentään - joskus totesin täällä, että irl puolella pienestä sanasta suuri ymmärrys ja kokonaiskuvan näkeminen, taitaa se olla edelleen voimassa. Täälläkin. Ja nyt muihin puuhiin.
Siis
Etunimissämme on yhtä monta kirjainta. ja yhtä monta erilaista kirjainta :)
Ketä kaipaat? En ole ap, mutta voisin olla...
mutta ei yhtään samaa kirjainta-. Sekin vielä! :)
Sukunimen alkukirjain on toisen etunimen alkukirjain vain n. 30 vaihtoehtoa. Mun päässä asiat seljenneet eipä muuta jatkakaa te arvuuttelua.
Kyllä on taas arvausleikit menossa, kannattaa kysyä ja keskustella asiat suoraan kuin ne on, niin helpottaa huomattavasti. Itsekin ihmettelen seurustelukumppanini mykkyyttä, kaikista parasta olisi keskustella asiat halki, vai mikä siinä on niin vaikeaa ettei voi olla toista kohtaan vain rehellinen?
Fiksuja mietteitä aloittajalta. Jotenkin osaan samaistua. On ollut erittäin haastavaa tunnetasolla, kun on niin ikävä, että sattuu, ja sellainen fiilis, että mikään ei kiinnosta, koska millään ei ole mitään merkitystä. En siis ole ollut masentunut, ja kaikki olen hoitanut niin kuin ennenkin (tosin robottina), mutta kuitenkin. Olen kyllä nauranutkin, mutta en sydämestä, koska ei kiinnosta:D Kun se tärkein puuttuu eli rararakkaus.