Päijät-Hämeen maakunta käsittää Hämeen maakunnan itäosan. Sitä ympäröivät UUSIMAA etelässä, KANTA-HÄME lännessä, PIRKANMAA luoteessa, KESKI-SUOMI pohjoisessa, ETELÄ-SAVO koillisessa ja KYMENLAAKSO idässä.
Eduskuntavaalin voittaja on keskustapuolue, joka on ajanut MAAKUNTAMALLIAAN rakenneuudistuksissa, joita Suomi tarvitsee. HEINOLAN SEUTUKUNTA yhdistyi vuoden 2010 alusta LAHDEN SEUTUKUNTAAN, joten maakunnassa on vain yksi seutukunta.
Vaalissa Päijät-Häme sai Kanta-Hämettä enemmän kansanedustajia eduskuntaan. Heinolasta ei saatu yhtään omaa ehdokasta läpi, toisin kuin esim. Hollolasta, josta peräti kolme kansanedustajaa on uudessa eduskunnassa.
Hollolaiset kansanedustajat ovat Juha Rehula, keskusta 6427 ääntä (Hollolasta ääniä 1537),
Anne Louhelainen, PS, 6729 ääntä (Hollolsta ääniä 1179) ja Jari Ronkainen, PS, 4423 ääntä (Hollolasta ääniä 1048).
Lahdesta kansanedustajia on neljä. Mika Kari, SDP, 6870 ääntä, (joista Lahdesta 4669),
Rami Lehto, PS, 6701 ääntä, (joista Lahdesta 4.382), Ville Skinnari 5740 ääntä, (joista Lahdesta 3023) ja Ilkka Viljanen, Kok, (joista Lahdesta 2.620 ääntä).
Orimattilasta kansanedustajaksi pääsi Kalle Jokinen, kok, 5725 äänimäärällään. Epäilemättä muutin kuin orimattilaiset ovat Jokista äänestäneet, esim. lahtelaiset.
Heinolasta ei eduskuntaan valittu ketään. Hyvin vaatimattomiksi jäivät kolmen heinolaisen ehdokkaan äänimäärät:
- Juuso Seppälä, kok, 1922 ääntä, - Kirsi-Maarit Lehtimäki, sdp, 1917 ääntä ja Kirsi Timonen, kd, 1123 ääntä. Seppälä sai lahtelaisten ääniä 177, Lehtimäki 194 ja Timonen 89.
Oman kuntansa äänillä ei pienistä tai keskisuurista kunnista eduskuntaan pääse. Ääniä on haravoitava omasta maakunnasta ja mielellään kauempaakin. On tehtävä yhteistyötä omassa äänestysalueessa yli puoluerajojen ja yli kuntarajojen. Jostain syystä Heinolan ehdokkaat eivät ole olleet suosittuja omassa kaupungissakaan, eikä varsinkaan seutukunnassa. Orimattila ei ole suuren suuren kunta, mutta heillä on oma kansanedustajansa 5.725 äänisaaliilla. Hollolaisten kolmen kansanedustajan äänimäärät ovat myös suuria, kahdella yli kuusituhatta ääntä ja kolmannellakin lähes neljä ja puolituhatta ääntä. Eipä ole vaikea veikata, että moni heinolalainenkin on äänestänyt Hollolan keskustalaista Juha Rehulaa.
Eripuraisessa Heinolassa ei yhteistyötä ole löytynyt kunnallispolitiikassa, mikä heijastunee myös valtiollisissa vaaleissa. Heinola tunnetaan maakunnassa kahtiajaettuna kaupunkina, jossa kohdellaan kaltoin paitsi kaupunginjohtajiaan myös tavallisia kuntalaisia. Heinolan imago kahtiajaettuna kaupunkina ei ole kohentunut, eikä heinolalaisten ehdokkaiden asemaa maakunnassa ole parantanut se, että ehdokkaat ovat heinolan valtuuston jäseniä ja kunnallispoliitikkoja, kun epäluottamuksesta vaalikaudella on erotettu kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus ja ex kaupunginjohtajan erottamista puidaan korkeimmassa oikeudessa.
Eduskuntavaalin voittaja on keskustapuolue, joka on ajanut MAAKUNTAMALLIAAN rakenneuudistuksissa, joita Suomi tarvitsee. HEINOLAN SEUTUKUNTA yhdistyi vuoden 2010 alusta LAHDEN SEUTUKUNTAAN, joten maakunnassa on vain yksi seutukunta.
Vaalissa Päijät-Häme sai Kanta-Hämettä enemmän kansanedustajia eduskuntaan. Heinolasta ei saatu yhtään omaa ehdokasta läpi, toisin kuin esim. Hollolasta, josta peräti kolme kansanedustajaa on uudessa eduskunnassa.
Hollolaiset kansanedustajat ovat Juha Rehula, keskusta 6427 ääntä (Hollolasta ääniä 1537),
Anne Louhelainen, PS, 6729 ääntä (Hollolsta ääniä 1179) ja Jari Ronkainen, PS, 4423 ääntä (Hollolasta ääniä 1048).
Lahdesta kansanedustajia on neljä. Mika Kari, SDP, 6870 ääntä, (joista Lahdesta 4669),
Rami Lehto, PS, 6701 ääntä, (joista Lahdesta 4.382), Ville Skinnari 5740 ääntä, (joista Lahdesta 3023) ja Ilkka Viljanen, Kok, (joista Lahdesta 2.620 ääntä).
Orimattilasta kansanedustajaksi pääsi Kalle Jokinen, kok, 5725 äänimäärällään. Epäilemättä muutin kuin orimattilaiset ovat Jokista äänestäneet, esim. lahtelaiset.
Heinolasta ei eduskuntaan valittu ketään. Hyvin vaatimattomiksi jäivät kolmen heinolaisen ehdokkaan äänimäärät:
- Juuso Seppälä, kok, 1922 ääntä, - Kirsi-Maarit Lehtimäki, sdp, 1917 ääntä ja Kirsi Timonen, kd, 1123 ääntä. Seppälä sai lahtelaisten ääniä 177, Lehtimäki 194 ja Timonen 89.
Oman kuntansa äänillä ei pienistä tai keskisuurista kunnista eduskuntaan pääse. Ääniä on haravoitava omasta maakunnasta ja mielellään kauempaakin. On tehtävä yhteistyötä omassa äänestysalueessa yli puoluerajojen ja yli kuntarajojen. Jostain syystä Heinolan ehdokkaat eivät ole olleet suosittuja omassa kaupungissakaan, eikä varsinkaan seutukunnassa. Orimattila ei ole suuren suuren kunta, mutta heillä on oma kansanedustajansa 5.725 äänisaaliilla. Hollolaisten kolmen kansanedustajan äänimäärät ovat myös suuria, kahdella yli kuusituhatta ääntä ja kolmannellakin lähes neljä ja puolituhatta ääntä. Eipä ole vaikea veikata, että moni heinolalainenkin on äänestänyt Hollolan keskustalaista Juha Rehulaa.
Eripuraisessa Heinolassa ei yhteistyötä ole löytynyt kunnallispolitiikassa, mikä heijastunee myös valtiollisissa vaaleissa. Heinola tunnetaan maakunnassa kahtiajaettuna kaupunkina, jossa kohdellaan kaltoin paitsi kaupunginjohtajiaan myös tavallisia kuntalaisia. Heinolan imago kahtiajaettuna kaupunkina ei ole kohentunut, eikä heinolalaisten ehdokkaiden asemaa maakunnassa ole parantanut se, että ehdokkaat ovat heinolan valtuuston jäseniä ja kunnallispoliitikkoja, kun epäluottamuksesta vaalikaudella on erotettu kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus ja ex kaupunginjohtajan erottamista puidaan korkeimmassa oikeudessa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eikos Ilkka Viljanen jäänyt valitsematta, vaikka manoskampanja oli suuri?
Heinolan image,on just semmonen kuin on kyläkin
Juuri näin.hyvä kello kauas kuuluu,huono viellä kauemmas..
Kuoleva kyläpahanen.
Mihinkäs ne hyvät ehdokkaat hävisivät.
Heinolan äänestysprosentti 65,4 (2011 66,3). Heinolassa SDP menetti ääniä viime eduskuntavaaliin verrattuna -8,8 %. Kokoomuksen äänimäärä Heinolassa nousi +4,7 %, PS:n +1,8 %, keskustan +1,0 %. Vasemmisto hävisi Heinolassa 2,2 %, demareiden tapaan. Kristilliset saivat +3,8 % lisää ääniä. SKP hävisi 0,4 %...
Kuka tietää, mistä johtuu Heinolan demareiden alamäki vaaleissa, kun miinusta tuli peräti 8,8 %? Mitä mieltä Heinolan demarit itse ovat, kun tiedetään että esim. kokoomus sai Heinolassa 4,7 % äänimäärän lisäyksen. Kävikö virta demareista kokoomukseen?
Lehtimäen äänisaalis kärsi paikallispolitiikan tason vuoksi.
Heinolan sdp ei ole kovassa huudossa ja voi vetää johtopäätöksen,
että perälauta vuotaa ääniä kuin seula.
Nyt olisikin ryhmällä peiliin katsomisen paikka!
Heinolassa demarit ovat kunnostautuneet etunenässä esimerkiksi
kaupunginjohtajaepisodissa, joka hoidettiin niin huonosti, että kovin
paljon huonommin se ei olisi onnistunutkaan.
Lisäksi riitaisa maine ei tee äänestäjälle vaikeaksi tehdä päätöstä
antaa äänensä muualle.
Mikäli kehitys jatkuu vastaavanlaisena, jollaisena se tulee jatkumaan
paikallisesti ellei ihmettä tapahdu, tulee sdp kokemaan Heinolassa
rökäletappion seuraavissa kunnallisvaaleissa - ansaitusti.
Vanhan läänirajan länsipuolella muistetaan vielä Heinolan venkoilu maakunnalle yhteisissä asioissa...