..kun et vastannut enää viestiin? En kehtaa kysyäkään, kun en tiedä haluatko enää olla yhteydessä. Kirjoitinko jotain, miksi hiljenit? Vai onko sulla jotain huolta, jota et mulle halua taaskaan kertoa? Viimeksi kun nähtiin, niin ymmärsin, että haluat vielä tavata. Onko mieli muuttunut? Mietin kyllä elämäntilannettasi ja sitä, miten mun kans olet. Siinä on ristiriita. Hitto, kun tietäisin, mitä minua kohtaan oikeasti tunnet!!! Mitään et suostu sanomaan, mutta miten sinun olemisessa minun kans on välittämisen tuntu? Ja ihan niin kuin pussatessa tuntuis vähän ikävä? Ja kyllä ymmärrän edelleen enkä halua olla vieläkään yhtään vaikee. Mutta eikö olis helpompi olla, jos molemmat tiedettäisiin, mitä toisiamme kohtaan tunnetaan ja missä muutenkin mennään? Mulle se ois ainakin helpompaa. Kyllä haluun tietää, jos tykkäät minusta enemmän kuin pitäis. Senkin jos et, niin ei tarvitsis luulla. Eikä tarviis miettiä, että kehtaanko viestin laittaa vaiko enkö vai ärsyttääkö se sinua vai tuntuuko kivalta. Jännä, miten ollaan voitu puhua kaikesta muusta, tosi isoistakin asioista paitsi tästä, joka leijuu ilmassa kuitenkin. Vai luulenko senkin? Ihan kuin oisin joku teinityttö, mutten ole. Aikuinen nainen tuntee itsensä hyvin pieneksi ja välillä vähän pelokkaaksikin isojen asioitten äärellä.
Kyllä, mietin sinua edelleen joka ikinen päivä. Paljon. Sitä, mitä sulle oikeesti kuuluu ja miten siellä voit? Onko asiat jo paremmin vai ennallaan edelleen? Sinusta on tullut mulle tosi tärkeä ja on ihana asia, että sinunlainen on sittenkin olemassa. En kadu mitään, en odota mitään. Haluisin vaan, että sulla on kaikki hyvin siellä, se sulle jo tässä vaiheessa elämää kuuluis. Ja jos ei olekaan, niin toivon, että saisit jostain voimia repäistä itsesi irti niin, että saisit katsella maailmaa niin kuin itse tahdot. Oon saanut sulta paljon, kiitos sinä.
Kyllä, mietin sinua edelleen joka ikinen päivä. Paljon. Sitä, mitä sulle oikeesti kuuluu ja miten siellä voit? Onko asiat jo paremmin vai ennallaan edelleen? Sinusta on tullut mulle tosi tärkeä ja on ihana asia, että sinunlainen on sittenkin olemassa. En kadu mitään, en odota mitään. Haluisin vaan, että sulla on kaikki hyvin siellä, se sulle jo tässä vaiheessa elämää kuuluis. Ja jos ei olekaan, niin toivon, että saisit jostain voimia repäistä itsesi irti niin, että saisit katsella maailmaa niin kuin itse tahdot. Oon saanut sulta paljon, kiitos sinä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aivan samoja asioita olen viime aikoina pohtinut omassa seurustelusuhteessani. Sellainen on ikävää, kun ei osata puhua toisilleen tai kun yritän puhua asioista niiden oikeilla nimillä, niin kumppani mykistyy täysin ja menee pitkän aikaa ennen kuin ollaan jälleen yhteyksissä. Itse olen avoin ihminen ja siksi minun on niin vaikea ymmärtää häntä ja hänen käytöstään. On se ikävää arvailla ja päätellä itse asioita sen pelkän hiljaisuuden kautta ja ehkä tehdä vääriäkin päätöksiä tilanteesta ja koko suhteesta ylipäätään.
Mistäpäin tämä viesti?