Mitä kirjoitat parhaillaan?

Voi jeesus sentään, alkaa jo tulla tavaksi nämä kaksinkertaiset aloitukset! Suokaa anteeksi, luulin ettei se ensimmäinen viesti lähtenyt.....
Kärsivällisyyttä :-(

Pari viikkoa sitten laitoin kirjaprojektin lepäilemään ja rupesin kokeilemaan blogikirjoittamista. Se on aika erilaista kuin romaanin vääntäminen. Saa hassutella ja tekstit syntyvät spontaanisti ilman suurempaa itsesensuuria. Blogin ulkoasun sain myös aika hyvin toimimaan, joten käykää vilkaisemassa:

https://sankomies.wordpress.com/

Inhorealistinen fantasiatarina on hioutunut valmiiksi pään sisällä. Aivan hillitön hinku saada se myös paperille, mutta kun olisi sitä aikaa! Työt ja iso perhe pitää huolen, etten paljon ehdi koneella istumaan.

Jännäriä ja kuunnelmaa.

Mulla on valmiina useita käsikirjoituksia päässä. Seuraavaksi kirjoitan kirjan syrjäytymisestä ja luonnoksia vihkoihin.

Kirjoitan kolmatta käsikirjoitustani. Koska kaksi aikaisempaa olivat perinteisen kaavan mukaisesti täyttä fantasiaa, kirjoitan nyt realistista draamaa. Tai oikeastaan kyseessä on teksti, joka on sekoitus austenintyylistä vastavoimapolitiikkaa ja Liisa Ihmemaassa -kirjan tarkoituksellista järjettömyyttä höystettynä Linnunradan Käsikirja Liftareille -kirjan sekavuudella.

Siis aika erikoinen pakkaus. Niin ja kyseessä on perinteinen suomalainen lapsiperhe, ja tarina pikemminkin kuvaus erään vuoden tapahtumista kuin mikään selvä tarina joka keskittyy johonkin selkeään pääjuoneen. En tiedä.

Olen kehittänyt pitkän juonen kirjaani(pakko tehdä siis kirjasarja...)PIdän itse valtavasti tukevasta rungosta. Olen nyt kehittämässä monien sivuhenkilöiden persoonallisuutta käyttäen apuna psykologiaa sekä heidän erillaisia suhteitaan ja tarinoitaan. Pidän henkilökohtaisesti monirakenteisista romaaneista ja suurista aukoista, juonenkäänteistä..jne.. Aikaa kirjoittamiseen toki löytyy, mutta pyrin tekemään hieman inhorealistisen fantasiakirjan, joka poikkeaa kliseistä, joten suunnittelen vielä juonen kulkua pieniäkin kohtia myöden. Motivaationi alkoi psykologian tunnilta, jolloin halusin luoda persoonallisia henkilöitä tarinaani, mutta nyt sanoisin että paras motivaation lähde on luonto! Sieltähän se sibeliuskin sai sävellyksiin ideansa :)

Pitkä käsikirjoitus valmistui hiljattain. Nyt sitä haudon ja mietin seuraavaa. Kun en ole päivätyössä, voi antaa mielikuvituksen lentää. Viimeksi pyöräytinkin kokoon pornonovellin. Hyvän kiihotustarinan kirjoittaminen ei ole aivan helppoa, huomasin, mutta todella hauskaa se oli.

Kirjoitan useampaa tarinaa yhtäaikaisesti. Kolmea tällä hetkellä ja vielä yksi pitäisi aloittaa entisten lisäksi. En suosittele kenellekään tällaista lähestymistapaa kirjoittamiseen. Aikaakaan ei ole riittävästi kun kuljen päivisin töissä ja viikonlopuille on aina muuta tekemistä. Ajatus karkaa kirjoitus kertojen välillä liiaksi. Mutta pisimmällä oleva teksti kertoo mm. Pelosta. Kertoo se sitten paljon muustakin.

Työstän scifi- tai fantasiakäsikirjoitusta. En ole ihan varma, kumpaan genreen se kuuluu. Kässäri on kirjoitetu kolme kertaa alusta loppuun, ja nyt teen tarvittavia muutoksia kustannustoimittajan ohjeiden mukaan. Eli käytännössä kaikki pitää tehdä taas uusiksi.

Motivaatio on hyvä. Kässäri on noteerattu ja olen saanut suunnan, johon sitä viedä. Mahdollisuudet kustannussopimukseen ovat käsittääkseni hyvät ja kustannustoimittajan kanssa pohdiskellessa sain uusia hyviä ideoita. Kässäri on monelta osalta nyt parempi kuin ennen ja tykkään kirjoittaa sitä :)

Keväällä ei ollut aikaa kirjoittaa, joten omistan nyt kesän sille.

Haluaisin aloittaa, mutta englanniksi :)

scifi novellia. päätin heti alkuun mihin pituuteen tässä novellissa tähtään ja huomasin että se lisää yllättävästi haastetta kirjoittamiseen kun pitää päättää mikä on olennaista ja mitä kohtia pitää paisuttaa.

Kirjoitan futuristista trilogiaa zombie-kannibaalien yhteiskunnasta, jossa kaikki syövät toisiaan vailla minkäänlaista tietoisuutta.

Kirjoitan eräänlaista jatkoa edelliselle kirjalleni. Kirja sijoittuu yli sata vuotta myöhempään aikaan. Maapalloa on kohdannut tuho ja vain pari miljoonaa ihmistä on jäljellä. Kirjassa ihmiset ovat menettäneet kosketuksen menneen maailman tiukkoihin käytösnormeihin ja uudet yhteisöt syntyvät sen mukaan millaisia jäänteitä raunioista löytyy. Syntyy cyberpunk ja steampunk tyylisiä kyliä. Ihmiset pukeutuvat vapaammin. Victoriangootti, lolita ja steampunk tyyliset asusteet valtaavat kadut. Alpeista ylöspäin kaikki on ikijäätä. Suurin osa selvinneistä elää koreassa, taiwanissa ja japanissa.kirja on jatkoa tuolle.
https://play.google.com/store/books/details/Sami_Skog_Ensimmäinen_maailma?id=jZPACQAAQBAJ

Kirjoitan romanttista viihdettä - ja ehkä historiallista romaania. Jälkimmäiseen projektiin antoi tietysti sysäyksen Otavan kilpailu. Kaivoin esiin kovalevyltä ikivanhan käsikirjoituksen, johon yritän puhaltaa henkeä, jos ehdin. Luultavasti en ehdi, koska kisan DL on jo vuoden lopussa ja leijonanosa kirjoitusajasta menee leipätyöhön eli viihdekirjoittamiseen. Työpäiväkirjan tapainen blogini löytyy täältä: www.palavarakkaus.wordpress.com

Kovaa väkivaltapornoa. pystyn kirjoittamaan vain mielettömässä kännissä

Kovassa kännissä ei kukaan pysty kirjoittamaan mitään

Kirjoittaminen on paha tapa. Kynsien pureskelusta ei ole pitkä matka kynien puremiseen.

Kirjoitan yhtä, suunnittelen toista. Ensimmäisessä juoni on valmis ja tekstiäkin kymmeniä sivuja, mutta töiden päälle kirjoittaminen on vähän liian työlästä ja hidasta. Lisäksi jälkimmäisen romaanin ihmiset ja tapahtumat pyörivät päässä jatkuvasti. Se on sikäli hyvä merkki, että samoin oli esikoisteokseni kanssa.

Viimeisimmän romaanini ilmestymisestä on aikaa jo vuosia. Sen jälkeen olen toimittanut muutaman opuksen, mutta kyllä sielu palaa alati kirjoittamaan taas sitä ihan omaa. Tapahtumapaikat, henkilöt ja juonen sopukat alkavat olla valmiina, mutta elämä ei anna aikaa kirjoittaa. Sähköpostiin tipahtelee kirjeitä lukijoilta "pidin kirjastasi" -tyylisesti, mikä lisää luomattomuuden tuskaa entisestään. Kustannustoimittaja soittaa enää kerran vuodessa kysyäkseen tilannetta.

Noh, syntyy sitten kun on syntyäkseen.