Meitä on kolme sisarusta, kaksi elänyt kasvattina tietämättä oikeista vanhemmistaan mitään.Yksi ollut vanhempien kanssa, saanut juuri ennen isän kuolemaa lahjakirjan vanhempien asunto osakkeesta ja äidin kuoltua 15 vuotta myöhemmin pesä todettu perunkirjoituksissa tyhjäksi, ei ollut rahaa edes hautakuluihin. Onko kahdella muulla perillisellä oikeutta saada tietoja pankkitilistä kun pesänhoitajana on lahjakirjankin saanut sisko, joka tuskin siihen lupaa antaa. Onko ainoa mahdollisuus pesänselvittäjä?
tasavertaisia sisaruksia
rehellisyyttä haluava
111491
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tilitiedot ennen kuolemaa saa vain pesän yksimielisellä päätöksellä. Kuoleman jälkeisistä tapahtumista saa tiedot jokainen pesän osakas yksinkin.
Lahjakirjan aitous kannattaa tarkistaa.
Mitenkähän lahjakirjan aitouden voisi todistaa, lahjakirjassa on vain äidin, isän ,siskon ja kahden ulkopuolisen todistajan nimet,ainakin toinen jo silloin 15vuotta sitten eläkeläinen onko edes olemassa. Lahjakirja on hoitamisesta, joten perustelu kai päällepäin on olemassa. Mitään virallista paperissa ei ole, jota olisi tietysti toivonut esim. tuomari tai muu asioitten kanssa toimiva virkahenkilö, tuntuisi luotettavammalta. Vanhempien halu lahjakirjaan ihmetyttää, koska aikoinaan ainakin äiti ikävöi myös meitä muita. Lakiosuuden vaatiminenkin ilmeisesti tulee liian kalliiksi, kun pitäisi hakea helsingistä, missä asunto on ollut, asunto pieni osake ja hinta arvioitu ilmeisesti mahdollisimman alas ja 15 vuotta sitten.
Lahjakirjan aitoutta ei tarvitse todistaa. Sen sijaan, jos väittää sitä vääräksi, niin se on todistettava. Lahjakirja vaikuttaa aidolta varsinkin, jos lahjakirjasta on maksettu verot aikanaan. Jos lahjakirja olisi tekaistu myöhemmin, niin lahjaverot olisivat varmaan maksamatta. En pitäsi motiivia lahjakirjan tekookaan epäilyttävänä. Lakiosuutta ei tarvitse vaatia, jos ei ole olemassa testamenttia, joka tätä lakioikeutta loukkaisi.
"Lakiosuutta ei tarvitse vaatia, jos ei ole olemassa testamenttia, joka tätä lakioikeutta loukkaisi."
Kysymys on lakiosan täydennyksen vaatimisesta, mikä ei edellytä testamentin olemassa oloa. Pesähän oli lesken kuollessa tyhjä! Kannattaako oikeudenkäyntiin tässä tapauksessa ryhtyä, ja onko siihen edes edellytyksiä, on pohtimisen arvoista.
Kiitos tuhannesti nimimerkille ja nixuliinalle näistä vastauksista. Voimmeko veljeni kanssa siis hakea sitä lakiosan täydennys vaatimusta?Miten ja maksaako se paljon? Siinä lahjakirjassa oli mainittuna, ettei se ole ennakkoperintöä hänelle.
Lakiosan täydennystä on vaadittava lahjan saajalta kanteella vuoden kuluessa (ks. perintökaaren 7 luvun 10 §). Parasta on selvittää asiaa asiantuntijan kanssa esim. paikkakuntanne oikeusaputoimistossa. Siellä varmaan selviää, kannattaako asiassa lähteä käräjöimään. Mitään halpaa huvia se ei ole.
Vielä jos nimimerkki voisit vastata, eikö siinäkään ole lain mukaan mitään väärää, että isän kuoleman jälkeen ei perunkirjoitus kutsua kahdelle bioloogiselle lapselle, jotka olivat kasvattilapsina koskaan tullut? Eiköhän siinä ollut nimeenomaan tarkoitus suojata lahjakirjan saanutta ja tämän järjestänyt ehkä tämä itse, koska kirja oli tehty vain 4 kuukautta ennen isän kuolemaa, jolloin vielä me kaksi muuta olisimme saaneet lähempää tietoa tilanteesta kuin nyt 15 vuotta jälkeen ja jo äidinkin kuoltua.Nythän on mahdoton tietää tosiasioita, muuta kuin uskoa mitä sisko sanoo.
Lakiosan täydennystä on vaadittava viimeistään 10 vuoden kuluessa perittävän (tässä: isän) kuolemasta. Kun isä on kuollut 15 v sitten, kanneoikeus on jo vanhentunut ja asialle ei voi mitään.
Perintökaari
"7 LUKU
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.
Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
3 §
Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliittolain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo.
Pesän varoista ei ole vähennettävä lahjanlupauksena annettua sitoumusta eikä sitä määrää, mikä on suoritettava perittävällä lain mukaan olleen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi vastaisuudessa.
Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.
8 §
Jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta, tai se, joka on saanut 4 §: ssä sanotun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi.
Milloin siltä, joka on velvollinen vastaamaan lakiosan täydennyksestä, on hänen tuottamuksettaan hukkaantunut 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta, on hän vastuussa vain hänelle jääneen omaisuuden arvolla.
Jos 1 momentissa tarkoitettuja vastuuvelvollisia on useita, määräytyy heidän vastuunsa suhteellisesti kunkin vastuumäärän mukaan.
9 §
Jos lakiosan täydennystä vaaditaan siltä, jolla itselläänkin on oikeus lakiosaan, saa hän pitää, mitä hänen lakiosaansa tarvitaan.
10 §
Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta."
Aika on tehnyt tehtävänsä ja koska lahjakirja on todistajineen, niin turhaa on potkia tutkainta vastaan.
Oikeudet ja velvollisuudet pitää hoitaa ajallaan.
Kiitos kuitenkin kaikille selkeistä vastauksista, halusin selventää asioita, joista en mitään tiedä, olette olleet mahtavana apuna.