Luvattoman paljon

ihanpelottaa

katoaa vanhoja muistisairaita ihmisiä! Nytkin Kajaanissa. Eikö heistä mitenkään pidetä huolta? Tämäkin muistisairas asui kotona ja ilmeisesti kotihoidosta käytiin siellä, koska heillä oli tiedossa aika milloin oli lähtenyt. Eikö nyt voisi laittaa jonkin jutun, että hälyttää kun menee ovesta ulos? Vaan eipä tuo kovin ihme ole, palvelutaloistakin katoaa vanhuksia. Ja palvelutalossa kai pitäisi olla jokin päivystysjuttu.
Toivottavasti minun muistini pelaa loppuun asti, ainakin jotenkuten.
Tässä takavuosina äitini naapurissa asui muistisairas ihminen. Häneltä oli otettu hellasta sulake pois, kun kai oli joskus jäänyt päälle. Kyllä vanhuksille pitäisi olla enemmän hoitajia ja peräänkatsojia. Vaan kukaan ei välitä! Toivovat ilmeisesti kun vanhus katoaa, että ei enää löydykään.

25

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sinulla on täysi vapaus palkata niin monta hoitajaa kuin haluat.
      Sossu kertoo sinulle ketkä hoitajaa tarvitsevat.
      Alahan suorittaa.

      H.

    • siilimuori

      Nuoriakin katoaa, tämän tästä. Eikö heistä pidetä huolta. Pitäisikö olla jotkut kulunvalvontalaitteet. Tai mami joka perään katsoo.

      • 1eero

        Koiriinkn on asennettavissa paikan, jopa kamera niin miksei meille vanhoile, lapsille tai aviopuolisoille :)


      • 1eero

        ps.korjaan paikannin.


      • siilimuori
        1eero kirjoitti:

        ps.korjaan paikannin.

        Onhan puolisoon mahdollisuus asettaa paikannin, nimittäin puhelimeen saa asennettua sellaisen sovelluksen josta voi seurata missä se puoliso mennä vipottaa, tai ainakin puhelimensa >:). Vaatii vaan puolison suostumuksen siihen. Aatella, riittäiskös kiinnostus :).


      • siilimuori
        siilimuori kirjoitti:

        Onhan puolisoon mahdollisuus asettaa paikannin, nimittäin puhelimeen saa asennettua sellaisen sovelluksen josta voi seurata missä se puoliso mennä vipottaa, tai ainakin puhelimensa >:). Vaatii vaan puolison suostumuksen siihen. Aatella, riittäiskös kiinnostus :).

        Niin ja noista valvontalaitteista. Minä kävin tässä pari vuotta takaperin asuntomessuilla. Siellä oli yhdessä asunnossa sellainen valvontalaite et se ilmoitti sovittuun paikkaan et jos ihminen nousi vuoteesta ylös ja lähti liikkeelle. Sitä esittelijää nauratti kun minä sanoin omalle teinille, et tuommonen pitää hälle sinkkukämppään laittaa, yhteys äitiin et voi valvoa et milloin teini nousee ylös sängystä tai on siellä luvattoman kauan ;).


      • k-kk
        siilimuori kirjoitti:

        Onhan puolisoon mahdollisuus asettaa paikannin, nimittäin puhelimeen saa asennettua sellaisen sovelluksen josta voi seurata missä se puoliso mennä vipottaa, tai ainakin puhelimensa >:). Vaatii vaan puolison suostumuksen siihen. Aatella, riittäiskös kiinnostus :).

        Olen viel toistaiseksi täyspäisen kirjoissa mut otin ihan itte sen paikannuksen puhelimeeni.
        Vaimo voi seurata missä kohtaa fillari kulkee vai makaako ukko maantien ojassa,ei tarvii huolehtia.


      • siilimuori
        k-kk kirjoitti:

        Olen viel toistaiseksi täyspäisen kirjoissa mut otin ihan itte sen paikannuksen puhelimeeni.
        Vaimo voi seurata missä kohtaa fillari kulkee vai makaako ukko maantien ojassa,ei tarvii huolehtia.

        Juu, ei varmaan hullumpi keksintö jos siihen tarvetta. Ja jos sitä oikein käytetään.


    • Maailmasta - elämästä on tullut monimutkaista ja niissä maissa joissa se vielä on simppelimpää olosuhteet vuodet ympäriinsä lämpöisiä ym. kylä, suku, perhe on se sosiaaliturva.
      Meillä kaikki ovat yksilöitä ja haluavat toteuttaa itseään, kunnes vanhuus tulee, muisti riittää vessaan menon pyyntiin ja ruuan odotukseen. Ehkä muutakin kun ovi ei olekkaan lukossa.

    • ö-Öö

      Kyllä ne sirut pikkuhiljaa tulevat käyttöön, isonveljen pitää valvoa. Elukoihinhan niitä jo nyt asennellaan, aivan hyvin vois asentaa loispummeihinkin.

      En tiedä onko höppänöitten kadottelu varsinaisesti mitenkään suhteellisesti lisääntynyt, Pitää muistaa, niitä paljon enemmän, kuin aiemmin. Eikä niistä metsiin eksyneistä mummeleista tieto kulkenut, kuin lähiporukoissa, nyt ne on iltapäivälehtien otsikoissa.

      =DW=

      • siilimuori

        "Höppänöiden" yksinasuminen on vissiin viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Menee kauemmin ennen kuin joku hoksaa et höppänä on kadoksissa.


    • SuojattuNimimerkki
    • Onhan se kotihoito lisääntynyt huimasti, ei ole ketään valvomassa ympäri vuorokauden. Mutta toinen ongelma on myös, ettei kaikki vanhukset tajua olevansa avun tarpeessa. Ja kun itse ei hakeudu hoitoon, omainen ei voi tehdä sitä sun puolesta.
      Oma äitini kuului siihen ryhmään, ja näen sitä ystäväpiirin vanhemmissa jatkuvasti. Lääkäriin ei mennä kuin pakon edessä, ja kun siellä ollaan ei kerrota kaikkea tai vähätellään. Ehkä juuri tämä ikäpolvi joka nyt "katoaa" on sellainen joka on tottunut pärjäämään omillaan viimeiseen pisaraan. On lähinnä häpeä ottaa vastaan apua, ja sossu on kirosana, "en ole mikään yhteiskunnan elätti, prkl!". Eikä vanhuksille edes tarjota tietoa siitä mitä apua olisi saatavana.
      Lisänä vielä se muistisairaus (tai jokin muu) jota ei omasta mielestään sairasta.

      • eppu2

        Näinhän se menee, koska iän lisääntyminen ei vähennä, eikä lopeta itsemääräämisoikeutta.
        Sitä omaisetkaan eivät aina tajua, että jos asiakas kieltäytyy esim. suihkusta, ei hoitaja voi käydä käsiksi ja väkisin viedä. eikä kenelläkään ole aikaa puolta tuntia houkutella.
        Sitten vain haukutaan huonosta hoidosta.
        Jos kotona yksin asuva vanhus lähtee ulos, eikä sairautensa vuoksi osaakaan takaisin, heti lehdet revittelee otsikoita ja etsii syyllisiä.


      • vanhuksenosa

        "Kaikki vanhukset eivät tajua olevansa avun tarpeessa" . Totta ja se ilmiö lisääntyy samassa suhteessa kuin lisääntyvät muistisairaudetkin.
        Jotkut vanhukset pitävät kynsin hampain kiinni siitä, ettei ainakaan vanhainkotiin, se on juurtunut mieleen vuosikymmenien takaa. Vanhus on kuitenkin muistisairaana riski itselleen ja muille asukkaille, jos asuu kerros/rivitalossa.
        Omaisten pitää olla tarkkana ja huomata muutokset ja ottaa yhteys oman paikkakunnan kotipalveluista vastaavaan tahoon. Useampi vanhus tarvitsee palvelutalon asumismuodokseen, eikä sovellu normaaliasumiseen, ei edes sillä, että kotiavusta käyvät muutaman kerran vuorokaudessa. Yhä useampi vanhus kokee turvattomuutta, saa pelkotiloja, kun asuu yksin ja alkaa soitella naapureille ( häiriöksi asti) ja olla vailla sitä sun tätä. Tästä on monella kokemuksia.


      • eppu2 kirjoitti:

        Näinhän se menee, koska iän lisääntyminen ei vähennä, eikä lopeta itsemääräämisoikeutta.
        Sitä omaisetkaan eivät aina tajua, että jos asiakas kieltäytyy esim. suihkusta, ei hoitaja voi käydä käsiksi ja väkisin viedä. eikä kenelläkään ole aikaa puolta tuntia houkutella.
        Sitten vain haukutaan huonosta hoidosta.
        Jos kotona yksin asuva vanhus lähtee ulos, eikä sairautensa vuoksi osaakaan takaisin, heti lehdet revittelee otsikoita ja etsii syyllisiä.

        Just näin. Sitä itsemääräämisoikeutta pitäisi säätää vähäsen. Nyt ainut tapa saada vastahakoiselle potilaalle hoitoa on että hän aiheuttaa hengenvaaraa muille tai itselleen. Kun on niin suuresta riskistä kyse, se yleensä huomataan vasta jälkikädessä. Se raja saada pakkohoitoa pitäisi olla että on terveydelle riski. Mutta tämä on lainsäädäntö kysymys, ja peräti vissiin EU tasolla. Vaikea paikka lähteä muuttamaan.
        Lisäksi kaikki kunnat säästävät.


      • vanhuksenosa kirjoitti:

        "Kaikki vanhukset eivät tajua olevansa avun tarpeessa" . Totta ja se ilmiö lisääntyy samassa suhteessa kuin lisääntyvät muistisairaudetkin.
        Jotkut vanhukset pitävät kynsin hampain kiinni siitä, ettei ainakaan vanhainkotiin, se on juurtunut mieleen vuosikymmenien takaa. Vanhus on kuitenkin muistisairaana riski itselleen ja muille asukkaille, jos asuu kerros/rivitalossa.
        Omaisten pitää olla tarkkana ja huomata muutokset ja ottaa yhteys oman paikkakunnan kotipalveluista vastaavaan tahoon. Useampi vanhus tarvitsee palvelutalon asumismuodokseen, eikä sovellu normaaliasumiseen, ei edes sillä, että kotiavusta käyvät muutaman kerran vuorokaudessa. Yhä useampi vanhus kokee turvattomuutta, saa pelkotiloja, kun asuu yksin ja alkaa soitella naapureille ( häiriöksi asti) ja olla vailla sitä sun tätä. Tästä on monella kokemuksia.

        Omaiset ovat näissä asioissa aika hampaattomia, ei oikein löydy välineitä millä voit toista pakottaa lääkäriin edes. Meillä ainakin oli niin, että kun otin puheeksi kotihoidon tai ulkopuolisen siivouksen, en saanut taas käydä kylässä muutamaan viikkon. Ovi ei vaan auennut. Pitää mennä niin pitkälle että vanhus sairastuu vakavasti, saa häädön, tai aiheuttaa vaaratilanteen ulkopuoliselle. Niissäkin tapauksissa saat olla kuule tarkkana että itse ilmiannat haverin kuntaan. Jos itse hoidat ja paikkaat vähin äänin, vanhusta kunnioittaen, kaikki on kunnossa eikä mitään koskaan tapahtunut. Ja kun jotain niin isoa sattuu ettei kotikonstin voida korjata, sitten taas kysellään että miksi ei enää pidetä omaisista huolta.
        Minultakin on muutama kerta tivattu, että miksen tehnyt mitään.


    • Mammalla oli asunnon ovessa sellainen laite joka piippasi kadun toisella puolella olevassa valvontapisteessä jos ovi avattiin kl. 21:00 jälkeen. Sieltä sitten tultiin joko katsomaan että mikä on homman nimi tai soitettiin puhelimella että onko mamma lähdössä ulos kävelylle vai tuliko vieraita. Hyvin se toimi, mamma pääsi eksyksiin vain päiväsaikaan ja se aina sitten löydettiin, joko poliisin toimesta tai sitten joku yksityinen pysäytti ja jos ei tuntenut ja mamma ei muistanut missä asuu, vietiin ensiapuun. Pienellä paikkakunnalla ihan hyvä systeemi.

      • ö-Öö

        Oleellinen oli "pieni paikkakunta".

        Sellaisissa tosiaan melkein kaikki tuntevat toisiinsa ja naapurikyttäämiseen voi luottaa. Agraaliyhteiskunnassa oli usein isotkin perheet, monta sukupolvea samassa huushollissa.

        Täysin eri asia, kuin nykyaikana kaupungissa, kerrostalossa. Suomen ennätys kai Maunulan muumio. Joku oli kuollut kotiinsa, se hokattiin vasta kuuden vuoden jälkeen huoltomiehen toimesta. Laskut jne menivät automaattilaskutuksena ja eläke juoksi koko ajan. Kukaan ei vaan hokannut, että se oli kuollut ajat sitten. Vastaavankaltaisia tapauksia paljon muitakin. Enpä tiedä, maassa huutava pula pienistä kaupunkiasunnoista, kannattaneeko niissä varastoida ruumiita, typerältä tuntuu.

        =DW=


      • ö-Öö kirjoitti:

        Oleellinen oli "pieni paikkakunta".

        Sellaisissa tosiaan melkein kaikki tuntevat toisiinsa ja naapurikyttäämiseen voi luottaa. Agraaliyhteiskunnassa oli usein isotkin perheet, monta sukupolvea samassa huushollissa.

        Täysin eri asia, kuin nykyaikana kaupungissa, kerrostalossa. Suomen ennätys kai Maunulan muumio. Joku oli kuollut kotiinsa, se hokattiin vasta kuuden vuoden jälkeen huoltomiehen toimesta. Laskut jne menivät automaattilaskutuksena ja eläke juoksi koko ajan. Kukaan ei vaan hokannut, että se oli kuollut ajat sitten. Vastaavankaltaisia tapauksia paljon muitakin. Enpä tiedä, maassa huutava pula pienistä kaupunkiasunnoista, kannattaneeko niissä varastoida ruumiita, typerältä tuntuu.

        =DW=

        Tuo "pieni paikkakunta" voi toimia vastaankin. Hoidettava voi olla sitä mieltä että häntäpä ei vahdita kun hän ei ole sairas, ja ihmiset saa heti tietää pikku-kylässä.
        Sairastaminen on monen mielestä häpeällistä.
        Tulee muuten kalliiksi tuollainen ruumiiden varastoiminen, menee kämppä uusiksi kokonaan bakteereiden takia.


      • eppu2
        hmp.f kirjoitti:

        Tuo "pieni paikkakunta" voi toimia vastaankin. Hoidettava voi olla sitä mieltä että häntäpä ei vahdita kun hän ei ole sairas, ja ihmiset saa heti tietää pikku-kylässä.
        Sairastaminen on monen mielestä häpeällistä.
        Tulee muuten kalliiksi tuollainen ruumiiden varastoiminen, menee kämppä uusiksi kokonaan bakteereiden takia.

        Jotkut vain katkaisevat välinsä kaikkiin ja haluavat olla omissa oloissaan. Toisinaan juuri silloin, kun huomaavat muistin heikkenevän tulee tuo mainitsemasi häpeä.
        Eräs sukulaiseni oli viikon yksiössään kuolleena.
        Samassa kaupungissa asui lähiomaisia, mutta pappa oli häijynlainen luonteeltaan. Olisivat auttaneet, mutta pappa vain sanoi, että tänne ette tule.
        Jääräpäisen dementin huoltaminen vaatii henkistä kanttia.


      • eppu2 kirjoitti:

        Jotkut vain katkaisevat välinsä kaikkiin ja haluavat olla omissa oloissaan. Toisinaan juuri silloin, kun huomaavat muistin heikkenevän tulee tuo mainitsemasi häpeä.
        Eräs sukulaiseni oli viikon yksiössään kuolleena.
        Samassa kaupungissa asui lähiomaisia, mutta pappa oli häijynlainen luonteeltaan. Olisivat auttaneet, mutta pappa vain sanoi, että tänne ette tule.
        Jääräpäisen dementin huoltaminen vaatii henkistä kanttia.

        Joo, äitini oli 3-4 pv kuolleena ennen kuin löydettiin. Vielä siinä vaiheessa kun usutin sinne isännöitsijän ja poliisit, ajattelin että kohta muori soittaa vihaisena kuin ampiainen kun kännykästä on loppunut akku ja laturi on hukassa. Otin jo asennon: hän-on-mun-vaikea-teinini-kun-omat-ovat-niin-helpot kun polisiista soitettiin että hänet oli löydetty.
        Tuohon muistisairauteen liittyy muuten usein myös jonkinlaista pahansisuisuutta. Jotkut tulevat todella ilkeiksi. Äitini taas oli paranoidinen. Ei hän luottanut keneenkään, kaikki halusivat hänelle pahaa. Ainoa tapa tienata se luottamus jotta edes jollain tasolla sai olla yhteydessä, oli pitää näpit erossa hänen elämästään, mitään ei saanut edes ehdottaa.


      • ö-Öö
        hmp.f kirjoitti:

        Joo, äitini oli 3-4 pv kuolleena ennen kuin löydettiin. Vielä siinä vaiheessa kun usutin sinne isännöitsijän ja poliisit, ajattelin että kohta muori soittaa vihaisena kuin ampiainen kun kännykästä on loppunut akku ja laturi on hukassa. Otin jo asennon: hän-on-mun-vaikea-teinini-kun-omat-ovat-niin-helpot kun polisiista soitettiin että hänet oli löydetty.
        Tuohon muistisairauteen liittyy muuten usein myös jonkinlaista pahansisuisuutta. Jotkut tulevat todella ilkeiksi. Äitini taas oli paranoidinen. Ei hän luottanut keneenkään, kaikki halusivat hänelle pahaa. Ainoa tapa tienata se luottamus jotta edes jollain tasolla sai olla yhteydessä, oli pitää näpit erossa hänen elämästään, mitään ei saanut edes ehdottaa.

        Taitaa ilkeys johtua vitutuksesta.

        Mulla kutina, pahantuulisuus ja ilkeys tulee sivutuotteena, kun ihminen hokaa muuttuvansa vihanekseksi. Aika monta esimerkkiä tulee mieleen, kun ihan asiallinen ja kiltinoloinen immeinen muuttuu aivan kummalliseksi, vaikka noin päälle päin vaikuttaakin olevan entisellään. Tietenkin monet vetää hirveettä määrät huumeita, että polttimo menee pelkistä lääkkeistäkin jo sekaisin.

        Tässä kohti pitäis tosiaan miettiä eutanasiaa vakavasti. "Kuolis pois", toi aika yleinen lausahtus monilla- Ite toivon, eitansia sallitaan suomessa siihen mennessä, kun ite alkaa olemaan kelvoton vaipoissa makaava loispummi vaipoissaan, polttimo himmeenä laitoksessa. Tai sitten pitää alkaa säästämään sukanvarteen, että pystyy matkustamaan ulkomaille kuolemaan. Kyllä kunnon kuolema on arvokkaampi, kuin ihmisarvoa loukkaava pitkäkin kituminen, aina.

        =DW=


      • eppu2
        hmp.f kirjoitti:

        Joo, äitini oli 3-4 pv kuolleena ennen kuin löydettiin. Vielä siinä vaiheessa kun usutin sinne isännöitsijän ja poliisit, ajattelin että kohta muori soittaa vihaisena kuin ampiainen kun kännykästä on loppunut akku ja laturi on hukassa. Otin jo asennon: hän-on-mun-vaikea-teinini-kun-omat-ovat-niin-helpot kun polisiista soitettiin että hänet oli löydetty.
        Tuohon muistisairauteen liittyy muuten usein myös jonkinlaista pahansisuisuutta. Jotkut tulevat todella ilkeiksi. Äitini taas oli paranoidinen. Ei hän luottanut keneenkään, kaikki halusivat hänelle pahaa. Ainoa tapa tienata se luottamus jotta edes jollain tasolla sai olla yhteydessä, oli pitää näpit erossa hänen elämästään, mitään ei saanut edes ehdottaa.

        Tuon muistisairauden kanssa on niin, että kun kontrolli katoaa, usein sellaiset luonteenpiirteet ja tunteet, joita on elämässään tarvinnut tukahduttaa nousevat esiin.
        Muistan eräänkin opettajan 30 vuoden takaa, jokainen tietää millainen siveyden esikuva piti tuohon aikaan opettajan olla.
        Sairaus avasi tukahdetut tuntemukset ja ihan itsekseen manaili ja välillä huusi muille, käyttäen rivoa kieltä.
        Myös avun vastaanottamisen vaikeus on hyvin tyypillistä vanhemmille sukupolville.
        Sen ikäänkuin katsottiin alentavan ihmisarvoa.


    • WhoCaresWins

      Itellä käyny kans paljon sellasta että hyvät ihmiset kuolee ympäriltä, ilmeisesti vääränlaiset lääkkeet... sitten myös monet pumppaa itteensä hullusti vitamiineja, etenkin E-vitamiinit lienee vaarallisia sydämmelle... mut joo, kun ei kukaan kaipaa, elämä on pienestä kiinni.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      300
      3315
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      235
      1798
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      91
      1335
    4. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1293
    5. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      79
      1193
    6. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1178
    7. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      53
      1113
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      994
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      46
      926
    10. Etkö ymmärrä että olen turhautunut

      kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?
      Ikävä
      65
      874
    Aihe