TOSIHYVÄ MAALÄMPÖKESKUSTELU TÄÄLLÄ

Ruottalaiset ovat myyneet pumppuja jo 300 000 kpl (suurin), ja Suomalaiset tuhansia. Aika ihmeelliseltä kuulostaa tuo Suomalainen osaaminen ja oppiminen.
Joku Fiskars osaa kyllä tehdä tuotteensa suomalaiseen kotiin, mutta nämä jotkut "pioneerit" kyllä ihmetyttää.

joku vaan kirjoitti:

Ruottalaiset ovat myyneet pumppuja jo 300 000 kpl (suurin), ja Suomalaiset tuhansia. Aika ihmeelliseltä kuulostaa tuo Suomalainen osaaminen ja oppiminen.
Joku Fiskars osaa kyllä tehdä tuotteensa suomalaiseen kotiin, mutta nämä jotkut "pioneerit" kyllä ihmetyttää.

Lue lisää

ootkos koskaan myös pohtinu, miksi Absolut Vodka, Ikea, Volvo, H&M kaltaiset firmat jyrää maailmalla, mutta suomalaiset tuotteet ei... Ruotsalaiset on aina olleet hyviä markkinoimaan!! On laskettu että Ruotsissa aurinkoenergia lämpöpumppu -sovellutuksilla säästetyn energian määrä on 1,5 Olkiluodon ydinvoimalan verran...

Kai tossa lahdella jokin veteenpiirretty viiva on....

Itse sain Hamalilta 500 (viisi sataa) euroa pienemmän hinnan lämpöässän v15:lle kuin paikalliselta edustajalta. Se on melkein 3000 mummoa!!!! Määkin mainostan hamalia ja niiden nettisivuja www.maalampo.net

Kaikkien muidenkin pitäisi mainostaa saamiaan hyviä tarjouksia, se on KULUTTAJAN edun mukaista. Tälläistä positiivista julkisuutta vastaan on vain ne jotka yrittää myydä samaa tavaraa kalliimmalla.

Jusa

p.s mainostamista ilman "katetta" minäkin vastustan...

Itse sain Hamalilta 500 (viisi sataa) euroa pienemmän hinnan lämpöässän v15:lle kuin paikalliselta edustajalta. Se on melkein 3000 mummoa!!!! Määkin mainostan hamalia ja niiden nettisivuja www.maalampo.net

Kaikkien muidenkin pitäisi mainostaa saamiaan hyviä tarjouksia, se on KULUTTAJAN edun mukaista. Tälläistä positiivista julkisuutta vastaan on vain ne jotka yrittää myydä samaa tavaraa kalliimmalla.

Jusa

p.s mainostamista ilman "katetta" minäkin vastustan...

sinusta kirjoitti:

Itse sain Hamalilta 500 (viisi sataa) euroa pienemmän hinnan lämpöässän v15:lle kuin paikalliselta edustajalta. Se on melkein 3000 mummoa!!!! Määkin mainostan hamalia ja niiden nettisivuja www.maalampo.net

Kaikkien muidenkin pitäisi mainostaa saamiaan hyviä tarjouksia, se on KULUTTAJAN edun mukaista. Tälläistä positiivista julkisuutta vastaan on vain ne jotka yrittää myydä samaa tavaraa kalliimmalla.

Jusa

p.s mainostamista ilman "katetta" minäkin vastustan...

Lue lisää

pari 4000-5000 euroa halvempaa kokonaistarjousta kuin Lämpöäassän edustajalta. Ruvetaanko tästä tekemään siitten johtopäätöksiä, siitä mikä on kuluttajan edun mukaista.

kalle kirjoitti:

pari 4000-5000 euroa halvempaa kokonaistarjousta kuin Lämpöäassän edustajalta. Ruvetaanko tästä tekemään siitten johtopäätöksiä, siitä mikä on kuluttajan edun mukaista.

Tiivistelmä TOSI hyvästä maalämpökeskustelusta tammikuulta 2004. (www.suomi24.fi / www.rakentaa.fi)
Maalämpö/ maalämmitys on yleiskäsite. Paras Teille käsite voidaan rakentaa monella tavalla. Halvin, halpa, keskihintainen, kallis, kallein, kokonaistaloudellisin, hetkellisesti, pitkällä juoksulla jne.
Te muodostatte oman käsityksenne ja toimitte sen mukaisesti. Ei ole yhtä ja ainoata oikeata ratkaisua. Te jokainen painotatte asioita eri tavalla. Kaksi Teidän vaatimusta laitteelle ehkä on: Tuottaa Teidän kodin lämmitysenergian- ja Teidän perheenne käyttövesitarpeen. Kaikki päätoimijoiden laitteet hoittaa nämä tarpeet.
Monia eroavaisuukisia laitteista kuitenkin löytyy:
Mitoitus: Täysteho, osateho, optimiteho.
Lämpökaivon syvyys (pitkällä juoksulla hyvä vai halvin) ja putkitus: kahdella, kolmella vai neljällä putkella.
Lämpökaivon halkaisija 4",5" vai kuusituumaa.
Keruuputken paineenkesto 10 bar vai 6,3 bar ja ainevahvuus 3,7 mm vai 2,4 mm.
Keruuputken pituus: minimi vai hyvä Teidän tarpeisiin.
Komponentit:Halvimmat komponentit, parhaat / pitkäkestoiseksi tunnetut tuotemerkit. (esim danfoss, grundfos)
Materiaalit esim. varaaja: Emaloitu / kuparipinnoitettu (ehkä ei kestä Suomessa kovin pitkään; vedenlaatu), musta, ruostumaton ja haponkestävä.
Mitoitus: Täysteho - suuremmat komponentit, pidempi kesto, pienemmät käyttökulut, kovempi ääni, suurempi hankintakustannus, isompi käyttövesikapasiteetti, isommalla- ja tulistusvaraajalla.
Hyvällä käyntijaksolla koko vuoden.
Osateho / Optimiteho - pienemmät komponentit, lyhyempi kesto, pienempi ääni, suuremmat käyttökulut, pienemmät hankintakustannukset, pienempi käyttövesikapasiteetti, yleensä loppu kuumennus suoralla sähköllä.
Tulistus: Lämpöpumpulla myös käyttövesi riittävän kuumaksi, menettämättä oleellisesti hyötysuhdetta ( Poistetaan legionella riski).
Ilman tulistusta: Lämpimän käyttöveden loppukuumennus suorasähköllä. (Poistetaan legionella riski).
Kompressori: Mäntä vai scroll? (monesti samanhintaisia) Muutamia eroavaisuuksia: Mäntä ehkä taajuudeltaan kovempiääninen ihmisen korvalle, enemmän värinää, kuumakaasuputkella hoidettu öljynlämmitys, estäen öljyn vaahtoutumisen . Tunnetaan HYVIN kestävänä.
Scroll: Hiljaisempi taajuudeltaan ihmisen korvalle, vähemmän värinää, vähän liikkuvia osia.
Näyttää kestävän.

Oleellisesti ääneen vaikutta myös mitoitus eli kompressorin koko. Pienempi kompressori on hiljaisempi merkistä / tyypistä riippumatta.

Huomaa! Jääkaappi / pakastin pitää myös ääntä!

Ota sijoituspaikan suunnittelussa huomioon ääni: Lämpöpumpun pitää äänä!

Varaajan koko ja sen vaikutus: Riittävä käyttövesituotto täystehomitoituksella (kompressorilla), ei sähkövastuksella. Varaaja
Suomessa yleensä vähintään 300 litraa.
Osatehomitoitus / optimimitoitus (Tarkoittaa samaa):
Pienen varaajan kapasiteetti nopeasti käytetty loppuun (esim. varaaja 170 litraa osatehomitoituksella, yhdistettynä pieneen kompressoriin, pieneen varaajaan, pieniin vaihtimiin, pieniin pumppuihin,, ilman tulistusta, lyhyellä keruupiirillä / lyhyellä lämpökaivolla, pienellä halkaisijalla / ohutseinämäisellä putkella ja kaivossa kaksi putkea (kolme/neljä).
Takuu: Kaksi vuotta, yleensä komponentti ja työvirheet tulevat esiin siinä ajasa.
Takuu: Viisi vuotta, yleensä valmistajan toimesta myyntiargumentiksi viimeiselle kolmelle vuodelle ostettu vakuutus ja pienempien valmistuskustannuksien mahdollistamana lisättynä tuotteen hintaan. Ehkä varsinainen korjauskustannus menee jokaisen omasta koti- vakuutuksesta ja omavastuun osuuden korvaa kyseinen vakuutus.
Yleensä: VÄHÄ RAHA - VÄHÄ TAVARA (Asiasta tai MERKISTÄ RIIPPUMATTA)
Säästät: Tänään vai jokaisena päivänä myöhemmin.

Oli sitten Teidän Paras ratkaisunne jokin näistä, voinemme Onnitella Teitä Parhaasta päätöksestänneä:

Onnea Teille ja perheellenne

kalle kirjoitti:

pari 4000-5000 euroa halvempaa kokonaistarjousta kuin Lämpöäassän edustajalta. Ruvetaanko tästä tekemään siitten johtopäätöksiä, siitä mikä on kuluttajan edun mukaista.

Minäkin sain ladasta 20 000 euroa paremman tarjouksen kuin mersusta. Mitä tästä voi päätellä? Puhuin pelkästä pumpun hinnasta, en järjestelmän kokonaishinnasta. Sää voit ihan rauhassa ostaa sen ultimatemarketin siriuksen, jos siltä tuntuu ja kairata reikäsi vaikka käsin.

Väännän nyt vielä sinullekkin KALLE rautalangasta: Koska pumppujen myyjät eivät ota mitään kantaa pumpun asentamiseen, vaan myyvät sen kuin säilyketölkin K-kaupan hyllyltä. Niin on AIVAN SAMA, vaikka Helsinkiläinen ostaisi pumppunsa Torniosta. Pumppu tulee kiitolinjalla pihaan ja that´s it.

Kun päädytte ihmiset johonkin pumppumalliin, niin voitte kilpailuttaa eri edustajat aivan "surutta". Talonne LVI-urakoitsija kytkee pumpun kahdessa päivässä, siihen ei muita tarvita. Siksi mainostan HAMALIA että säästin 500 euroa jo valmiiksi "tingatusta" hinnasta ostaessani lämpöässän V15 mallin. Mikäli olet Kalle saanut hyvän kokonaistarjouksen niin firman nimi esiin, vaikkakin epäilen että louskutat vain suutasi.

insinööri? kirjoitti:

Minäkin sain ladasta 20 000 euroa paremman tarjouksen kuin mersusta. Mitä tästä voi päätellä? Puhuin pelkästä pumpun hinnasta, en järjestelmän kokonaishinnasta. Sää voit ihan rauhassa ostaa sen ultimatemarketin siriuksen, jos siltä tuntuu ja kairata reikäsi vaikka käsin.

Väännän nyt vielä sinullekkin KALLE rautalangasta: Koska pumppujen myyjät eivät ota mitään kantaa pumpun asentamiseen, vaan myyvät sen kuin säilyketölkin K-kaupan hyllyltä. Niin on AIVAN SAMA, vaikka Helsinkiläinen ostaisi pumppunsa Torniosta. Pumppu tulee kiitolinjalla pihaan ja that´s it.

Kun päädytte ihmiset johonkin pumppumalliin, niin voitte kilpailuttaa eri edustajat aivan "surutta". Talonne LVI-urakoitsija kytkee pumpun kahdessa päivässä, siihen ei muita tarvita. Siksi mainostan HAMALIA että säästin 500 euroa jo valmiiksi "tingatusta" hinnasta ostaessani lämpöässän V15 mallin. Mikäli olet Kalle saanut hyvän kokonaistarjouksen niin firman nimi esiin, vaikkakin epäilen että louskutat vain suutasi.

Lue lisää

Hamali sai myytyä sulle 30 vuotta vanhaa tekniikkaa olevan pumpun. Siinä syy 500 euron alennukseesi!!
Lähetä Saksille Joulukortti ja kiitokset.

Maalämpö on hyvä kirjoitti:

Tiivistelmä TOSI hyvästä maalämpökeskustelusta tammikuulta 2004. (www.suomi24.fi / www.rakentaa.fi)
Maalämpö/ maalämmitys on yleiskäsite. Paras Teille käsite voidaan rakentaa monella tavalla. Halvin, halpa, keskihintainen, kallis, kallein, kokonaistaloudellisin, hetkellisesti, pitkällä juoksulla jne.
Te muodostatte oman käsityksenne ja toimitte sen mukaisesti. Ei ole yhtä ja ainoata oikeata ratkaisua. Te jokainen painotatte asioita eri tavalla. Kaksi Teidän vaatimusta laitteelle ehkä on: Tuottaa Teidän kodin lämmitysenergian- ja Teidän perheenne käyttövesitarpeen. Kaikki päätoimijoiden laitteet hoittaa nämä tarpeet.
Monia eroavaisuukisia laitteista kuitenkin löytyy:
Mitoitus: Täysteho, osateho, optimiteho.
Lämpökaivon syvyys (pitkällä juoksulla hyvä vai halvin) ja putkitus: kahdella, kolmella vai neljällä putkella.
Lämpökaivon halkaisija 4",5" vai kuusituumaa.
Keruuputken paineenkesto 10 bar vai 6,3 bar ja ainevahvuus 3,7 mm vai 2,4 mm.
Keruuputken pituus: minimi vai hyvä Teidän tarpeisiin.
Komponentit:Halvimmat komponentit, parhaat / pitkäkestoiseksi tunnetut tuotemerkit. (esim danfoss, grundfos)
Materiaalit esim. varaaja: Emaloitu / kuparipinnoitettu (ehkä ei kestä Suomessa kovin pitkään; vedenlaatu), musta, ruostumaton ja haponkestävä.
Mitoitus: Täysteho - suuremmat komponentit, pidempi kesto, pienemmät käyttökulut, kovempi ääni, suurempi hankintakustannus, isompi käyttövesikapasiteetti, isommalla- ja tulistusvaraajalla.
Hyvällä käyntijaksolla koko vuoden.
Osateho / Optimiteho - pienemmät komponentit, lyhyempi kesto, pienempi ääni, suuremmat käyttökulut, pienemmät hankintakustannukset, pienempi käyttövesikapasiteetti, yleensä loppu kuumennus suoralla sähköllä.
Tulistus: Lämpöpumpulla myös käyttövesi riittävän kuumaksi, menettämättä oleellisesti hyötysuhdetta ( Poistetaan legionella riski).
Ilman tulistusta: Lämpimän käyttöveden loppukuumennus suorasähköllä. (Poistetaan legionella riski).
Kompressori: Mäntä vai scroll? (monesti samanhintaisia) Muutamia eroavaisuuksia: Mäntä ehkä taajuudeltaan kovempiääninen ihmisen korvalle, enemmän värinää, kuumakaasuputkella hoidettu öljynlämmitys, estäen öljyn vaahtoutumisen . Tunnetaan HYVIN kestävänä.
Scroll: Hiljaisempi taajuudeltaan ihmisen korvalle, vähemmän värinää, vähän liikkuvia osia.
Näyttää kestävän.

Oleellisesti ääneen vaikutta myös mitoitus eli kompressorin koko. Pienempi kompressori on hiljaisempi merkistä / tyypistä riippumatta.

Huomaa! Jääkaappi / pakastin pitää myös ääntä!

Ota sijoituspaikan suunnittelussa huomioon ääni: Lämpöpumpun pitää äänä!

Varaajan koko ja sen vaikutus: Riittävä käyttövesituotto täystehomitoituksella (kompressorilla), ei sähkövastuksella. Varaaja
Suomessa yleensä vähintään 300 litraa.
Osatehomitoitus / optimimitoitus (Tarkoittaa samaa):
Pienen varaajan kapasiteetti nopeasti käytetty loppuun (esim. varaaja 170 litraa osatehomitoituksella, yhdistettynä pieneen kompressoriin, pieneen varaajaan, pieniin vaihtimiin, pieniin pumppuihin,, ilman tulistusta, lyhyellä keruupiirillä / lyhyellä lämpökaivolla, pienellä halkaisijalla / ohutseinämäisellä putkella ja kaivossa kaksi putkea (kolme/neljä).
Takuu: Kaksi vuotta, yleensä komponentti ja työvirheet tulevat esiin siinä ajasa.
Takuu: Viisi vuotta, yleensä valmistajan toimesta myyntiargumentiksi viimeiselle kolmelle vuodelle ostettu vakuutus ja pienempien valmistuskustannuksien mahdollistamana lisättynä tuotteen hintaan. Ehkä varsinainen korjauskustannus menee jokaisen omasta koti- vakuutuksesta ja omavastuun osuuden korvaa kyseinen vakuutus.
Yleensä: VÄHÄ RAHA - VÄHÄ TAVARA (Asiasta tai MERKISTÄ RIIPPUMATTA)
Säästät: Tänään vai jokaisena päivänä myöhemmin.

Oli sitten Teidän Paras ratkaisunne jokin näistä, voinemme Onnitella Teitä Parhaasta päätöksestänneä:

Onnea Teille ja perheellenne

Lue lisää

Kun lukee edellisen kirjoituksen, ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas Lämpö-Ässä voi todellakin vajota markkinoinnissaan.
Kirjoitus on tarkoitettu ainoastaan mollaamaan IVT, Carrier, Thermia ja Nibe sekä nostamaan lähes taivaalliseen asemaan Lämpö-Ässä.
Jos todellakin tekee lämpöpumppua hankkiessaan tarkat laskelmat, huomaa, että se lisäinvestointi, minkä Lämpö-Ässän hankkiminen vaatii, merkitsee n.5 vuoden sähkölaskun rahallista määrää Lämpö-Ässän tappioksi!

Lasketaan siis isompi pumppu, syvempi lämpökaivo, kolmas putki lämpökaivoon, siihen ylimääräinen liuos, kallis yhdyskappale putkien alapäähän, ylimääräiset putkiliittimet kolmannelle putkelle, parempi äänieristys lämpöpumpun asennuspaikan ympärille, joskus jopa oma tekninen tila pumpulle sen kovan äänen takia ym.

Tätä ei Hamali eivätkä muutkaan myyntimiehet kerro ostajalle, haukutaan kyllä "ruattalaisia" leluiksi, vaikka niitä on tehty ja myyty satoja tuhansia kappaleita.

Eli kun ostat IVT, Carrier, Thermia tai Nibe lämpöpumpun ja jos vaihtoehtona on Lämpö-Ässä, totuus on, että säästätte näin 5 vuoden sähkölaskun. Sanoisin, hyvä investointi.

Muuten se IVT:n ja Carrierin viiden vuoden takuu, ei ole mikään "kotivakuutusjuttu", vaan ihan oikea takuu, mistä vastaa lämpöpumpun valmistaja!

Jo riittää kirjoitti:

Kun lukee edellisen kirjoituksen, ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas Lämpö-Ässä voi todellakin vajota markkinoinnissaan.
Kirjoitus on tarkoitettu ainoastaan mollaamaan IVT, Carrier, Thermia ja Nibe sekä nostamaan lähes taivaalliseen asemaan Lämpö-Ässä.
Jos todellakin tekee lämpöpumppua hankkiessaan tarkat laskelmat, huomaa, että se lisäinvestointi, minkä Lämpö-Ässän hankkiminen vaatii, merkitsee n.5 vuoden sähkölaskun rahallista määrää Lämpö-Ässän tappioksi!

Lasketaan siis isompi pumppu, syvempi lämpökaivo, kolmas putki lämpökaivoon, siihen ylimääräinen liuos, kallis yhdyskappale putkien alapäähän, ylimääräiset putkiliittimet kolmannelle putkelle, parempi äänieristys lämpöpumpun asennuspaikan ympärille, joskus jopa oma tekninen tila pumpulle sen kovan äänen takia ym.

Tätä ei Hamali eivätkä muutkaan myyntimiehet kerro ostajalle, haukutaan kyllä "ruattalaisia" leluiksi, vaikka niitä on tehty ja myyty satoja tuhansia kappaleita.

Eli kun ostat IVT, Carrier, Thermia tai Nibe lämpöpumpun ja jos vaihtoehtona on Lämpö-Ässä, totuus on, että säästätte näin 5 vuoden sähkölaskun. Sanoisin, hyvä investointi.

Muuten se IVT:n ja Carrierin viiden vuoden takuu, ei ole mikään "kotivakuutusjuttu", vaan ihan oikea takuu, mistä vastaa lämpöpumpun valmistaja!

Lue lisää

"Jos todellakin tekee lämpöpumppua hankkiessaan tarkat laskelmat, huomaa, että se lisäinvestointi, minkä Lämpö-Ässän hankkiminen vaatii, merkitsee n.5 vuoden sähkölaskun rahallista määrää Lämpö-Ässän tappioksi!"

No teeppä nyt sitten ne "TARKAT LASKELMAT", joilla säästän 5 vuoden lämmityskulut. Lämpöässän sisältö

Lämpöässä V10, 200m kaivo, Hinta 8400 6800 sis. litkut, liittimet ja putket. Rinnetalo 260 neliöö lämmintä, 700m3. Talo on uusi. 3 suihkua, poreamme, ilmastoinnin jälkilämmitys vedellä.

Laskeppas nyt sitten notta mistä se VIIDEN vuoden säästö on mahdollista saada? Odotan TARKKOJA LASKELMIA vesi kielellä!

Jartsa

Osviitta siihen kuinka paljon talo kuluttaa saat esim tuolta:

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/matiaksellekoti/

TÄNNE kirjoitti:

"Jos todellakin tekee lämpöpumppua hankkiessaan tarkat laskelmat, huomaa, että se lisäinvestointi, minkä Lämpö-Ässän hankkiminen vaatii, merkitsee n.5 vuoden sähkölaskun rahallista määrää Lämpö-Ässän tappioksi!"

No teeppä nyt sitten ne "TARKAT LASKELMAT", joilla säästän 5 vuoden lämmityskulut. Lämpöässän sisältö

Lämpöässä V10, 200m kaivo, Hinta 8400 6800 sis. litkut, liittimet ja putket. Rinnetalo 260 neliöö lämmintä, 700m3. Talo on uusi. 3 suihkua, poreamme, ilmastoinnin jälkilämmitys vedellä.

Laskeppas nyt sitten notta mistä se VIIDEN vuoden säästö on mahdollista saada? Odotan TARKKOJA LASKELMIA vesi kielellä!

Jartsa

Osviitta siihen kuinka paljon talo kuluttaa saat esim tuolta:

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/matiaksellekoti/

Lue lisää

Rahdin ja Ouman 203 säätimen, jossa siis kaksi piiriä (kosteille tiloille erillispiiri.

Odotelaan Ruåtsalaisten laskuja :-)

insinööri? kirjoitti:

Minäkin sain ladasta 20 000 euroa paremman tarjouksen kuin mersusta. Mitä tästä voi päätellä? Puhuin pelkästä pumpun hinnasta, en järjestelmän kokonaishinnasta. Sää voit ihan rauhassa ostaa sen ultimatemarketin siriuksen, jos siltä tuntuu ja kairata reikäsi vaikka käsin.

Väännän nyt vielä sinullekkin KALLE rautalangasta: Koska pumppujen myyjät eivät ota mitään kantaa pumpun asentamiseen, vaan myyvät sen kuin säilyketölkin K-kaupan hyllyltä. Niin on AIVAN SAMA, vaikka Helsinkiläinen ostaisi pumppunsa Torniosta. Pumppu tulee kiitolinjalla pihaan ja that´s it.

Kun päädytte ihmiset johonkin pumppumalliin, niin voitte kilpailuttaa eri edustajat aivan "surutta". Talonne LVI-urakoitsija kytkee pumpun kahdessa päivässä, siihen ei muita tarvita. Siksi mainostan HAMALIA että säästin 500 euroa jo valmiiksi "tingatusta" hinnasta ostaessani lämpöässän V15 mallin. Mikäli olet Kalle saanut hyvän kokonaistarjouksen niin firman nimi esiin, vaikkakin epäilen että louskutat vain suutasi.

Lue lisää

Saatu seuraavat tarjoukset asennuksineen ja porauksineen:
1) Lämpöässä 22500 euroa
2) Thermia 17800 euroa
3) Nibe 17000 euroa
4) Geopro 20900 euroa
5) Bentone CTH 18500 euroa
6) Ekowell 18500 euroa
7) IVT 23250 euroa
Kyseessä olivat tehoiltaan ja porakaivoiltaan varsin vertailukelpoiset tarjoukset. Talo on suuri ja tarvitsee ison pumpun ja porakaivon.

Miksi olisin valinnut Lämpöässän? Senkö takia, kun sen mainoksissa korostetaan lapsellisesti suurakkosin täystehoa? Siksikö, että Lämpöässä on valittavista vaihtoehdoista pienimpien valmistajien joukossa? Siksi, että sen lähintä edustajaa ei kiinnostanut jättää tarjousta kuin kahden viikon kuluttua?

Kalle kirjoitti:

Saatu seuraavat tarjoukset asennuksineen ja porauksineen:
1) Lämpöässä 22500 euroa
2) Thermia 17800 euroa
3) Nibe 17000 euroa
4) Geopro 20900 euroa
5) Bentone CTH 18500 euroa
6) Ekowell 18500 euroa
7) IVT 23250 euroa
Kyseessä olivat tehoiltaan ja porakaivoiltaan varsin vertailukelpoiset tarjoukset. Talo on suuri ja tarvitsee ison pumpun ja porakaivon.

Miksi olisin valinnut Lämpöässän? Senkö takia, kun sen mainoksissa korostetaan lapsellisesti suurakkosin täystehoa? Siksikö, että Lämpöässä on valittavista vaihtoehdoista pienimpien valmistajien joukossa? Siksi, että sen lähintä edustajaa ei kiinnostanut jättää tarjousta kuin kahden viikon kuluttua?

Lue lisää

Lisäätkö?:
Talosi koko m2/m3
kaupunki/kunta
Pudota tarjouksista lattialämmityksen osuus pois. Tai merkitse se sulkeisiin. Laita esille kunkin pumpun malli, reiän syvyys.

Saataisiin näin vähän laatua tähän keskusteluun.

Marko

Kalle kirjoitti:

Saatu seuraavat tarjoukset asennuksineen ja porauksineen:
1) Lämpöässä 22500 euroa
2) Thermia 17800 euroa
3) Nibe 17000 euroa
4) Geopro 20900 euroa
5) Bentone CTH 18500 euroa
6) Ekowell 18500 euroa
7) IVT 23250 euroa
Kyseessä olivat tehoiltaan ja porakaivoiltaan varsin vertailukelpoiset tarjoukset. Talo on suuri ja tarvitsee ison pumpun ja porakaivon.

Miksi olisin valinnut Lämpöässän? Senkö takia, kun sen mainoksissa korostetaan lapsellisesti suurakkosin täystehoa? Siksikö, että Lämpöässä on valittavista vaihtoehdoista pienimpien valmistajien joukossa? Siksi, että sen lähintä edustajaa ei kiinnostanut jättää tarjousta kuin kahden viikon kuluttua?

Lue lisää

Lämpö-Ässän ja Niben hinnanero kattaakin 10 vuoden sähkönkulutuksen!!!!!
Eipä ole ihme, että Lämpö-Ässän pitää käyttää jos jonkinlaisia markkinointikikkoja, jopa keskustelufoorumeita, saadakseen käsityönä tehtyjä, ilmeisesti liian kalliita tuotteita kaupaksi.

TÄNNE kirjoitti:

"Jos todellakin tekee lämpöpumppua hankkiessaan tarkat laskelmat, huomaa, että se lisäinvestointi, minkä Lämpö-Ässän hankkiminen vaatii, merkitsee n.5 vuoden sähkölaskun rahallista määrää Lämpö-Ässän tappioksi!"

No teeppä nyt sitten ne "TARKAT LASKELMAT", joilla säästän 5 vuoden lämmityskulut. Lämpöässän sisältö

Lämpöässä V10, 200m kaivo, Hinta 8400 6800 sis. litkut, liittimet ja putket. Rinnetalo 260 neliöö lämmintä, 700m3. Talo on uusi. 3 suihkua, poreamme, ilmastoinnin jälkilämmitys vedellä.

Laskeppas nyt sitten notta mistä se VIIDEN vuoden säästö on mahdollista saada? Odotan TARKKOJA LASKELMIA vesi kielellä!

Jartsa

Osviitta siihen kuinka paljon talo kuluttaa saat esim tuolta:

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/matiaksellekoti/

Lue lisää

Aunepään keskustelufoorumi maalämmöstä on surkeaa luettavaa.
Lähes 100 jäsentä, suurin osa ei kirjoita mitään ja nekin jotka kirjoittavat, lähes 100% heistä ei tiedä maalämmöstä yhtään mitään!!
Foorumille kirjoittaa yksi tai kaksi sellaista henkilöä, joilla tuntuu olevan todellista tietoa ja käytännön kokemusta maalämpöpumpuista ja lämpökaivoista ym. alaan liittyvästä.
Lisäksi foorumin laskuria on "virkistetty", koska se ilmoittaa, että siellä käy yli 500 lukijaa/vrk.
Kuitenkin kun seurasin pääsivua, oli tuntikausia, että jäseniä oli 1 ja vieraita 1-2 ja illalla tuntikausia aikoja, että olin paikalla yksin.
Ajattelin liittyä mukaan foorumiin, mutta luovuin, koska siellä ei aikaansaada mielekkäitä keskusteluita.

laita vielä kirjoitti:

Lisäätkö?:
Talosi koko m2/m3
kaupunki/kunta
Pudota tarjouksista lattialämmityksen osuus pois. Tai merkitse se sulkeisiin. Laita esille kunkin pumpun malli, reiän syvyys.

Saataisiin näin vähän laatua tähän keskusteluun.

Marko

Lue lisää

Saneerattava talo 360 m2 / 1000 m3, Etelä-Häme. Iso öljynkulutus, n. 9000 litraa vuodessa.
Patterikiertoinen lämmitys, tarjoukset sisältävät koko ML-asennuksen ja porauksen avaimet käteen -periaatteella. Kaikkien tarjottujen pumppujen kokoluokka ja poranreikien pituus erittäin lähellä toisiaan.

Ei Lämpö-Ässä fani kirjoitti:

Aunepään keskustelufoorumi maalämmöstä on surkeaa luettavaa.
Lähes 100 jäsentä, suurin osa ei kirjoita mitään ja nekin jotka kirjoittavat, lähes 100% heistä ei tiedä maalämmöstä yhtään mitään!!
Foorumille kirjoittaa yksi tai kaksi sellaista henkilöä, joilla tuntuu olevan todellista tietoa ja käytännön kokemusta maalämpöpumpuista ja lämpökaivoista ym. alaan liittyvästä.
Lisäksi foorumin laskuria on "virkistetty", koska se ilmoittaa, että siellä käy yli 500 lukijaa/vrk.
Kuitenkin kun seurasin pääsivua, oli tuntikausia, että jäseniä oli 1 ja vieraita 1-2 ja illalla tuntikausia aikoja, että olin paikalla yksin.
Ajattelin liittyä mukaan foorumiin, mutta luovuin, koska siellä ei aikaansaada mielekkäitä keskusteluita.

Lue lisää

mikset auta foorumia eteenpäin? Useimmilla foorumeilla suuri osa jäsenistä on hiljaa, sehän on selvää. Ei kaikilla ole kaikista asioista mielipiedettä. Saadaanko Suomi24-keskusteluissa aikaan muuta kuin änkkäämistä? Tuollaisessa foorumissa voi puolen vuoden päästä olla jo paljon mielekästä keskustelua.
Jos tiedät niin paljon, niin foorumia seuraavat ilahtuvat puheenvuoroistasi, sehän on selvää.

Matin veli kirjoitti:

mikset auta foorumia eteenpäin? Useimmilla foorumeilla suuri osa jäsenistä on hiljaa, sehän on selvää. Ei kaikilla ole kaikista asioista mielipiedettä. Saadaanko Suomi24-keskusteluissa aikaan muuta kuin änkkäämistä? Tuollaisessa foorumissa voi puolen vuoden päästä olla jo paljon mielekästä keskustelua.
Jos tiedät niin paljon, niin foorumia seuraavat ilahtuvat puheenvuoroistasi, sehän on selvää.

Lue lisää

Keskustelen ensin niiden parin siellä kirjoittelevan "ammattilaisen" kanssa ja harkitsen sitten asiaa uudelleen.

Kalle kirjoitti:

Saneerattava talo 360 m2 / 1000 m3, Etelä-Häme. Iso öljynkulutus, n. 9000 litraa vuodessa.
Patterikiertoinen lämmitys, tarjoukset sisältävät koko ML-asennuksen ja porauksen avaimet käteen -periaatteella. Kaikkien tarjottujen pumppujen kokoluokka ja poranreikien pituus erittäin lähellä toisiaan.

Lue lisää

Esimerkiksi thermiaa näkyy myyvän mm. porakaivofirmat, eli varmasti takaa kilpailukykyisen tarjouksen.

Toinen suuri tekinjä lienee pumpum todellinen teho. (Thermian 12.6kw paketti minulle sisälsi kompuran jonka lämmöntuottoteho oli 4.6kw.
Lämpöässän laitteessa olisi 12kw tuottava kompura, pakkohan sen on maksaa enemmän.)

Sitä ihmettelen että miten IVT:n osatehopumppu (???) oli kaikkein kallein.

Toisaalta, pitkällisten vertailujen jälkeen luottamukseni ja kunnioitukseni on vahvistunut muutamaan merkkiin... toinen on suomalaisiin ja IVT:n.

On täällä ollut muidenkin pumppuvalmistajien myyjiä ja henkilökuntaa.

Nuo aikaisemmat keskustelut joskus lukeneena muistelen että keskustelu oli asiallista ja pitkälti faktoihin pohjautuvaa.

Harva maalämpökauppias osaa perustella oman laitteensa erinomaisuuden jos asiaa tunteva tulee kyselemään. Hamali vaikuttaa keskimääräistä huomattavasti asiantuntevammalta.

Maallikko rakentaja ja remontoija haluaa tietoa oman tärkeän päätöksenteontueksi eri katsontasuunnista katsottuna.

Eiko tosiaan Teillä "osateho" kauppiailla ole muuta annettavaa tiedonhakijoille kuin pomppia tasapökkää ja toistaa sitä samaa fraasia että Ruotsissa on valmistettu jo osin valtion tukipolitiikan ja muiden k.o valtion positiivisten päätösten avulla 300.000 lämpöpumppua.

Lämpöpumppuja on myös jääkaappi, pakastin, ilmastointi autossa ja kaupan kylmälaitteet, eli ei mitään uutta huipputeknologiaa.

Kun Te samat "kauppiaat" notkutte näillä palstoilla kuukaudesta ja vuodesta toiseen Teidän niillä samoilla väitteillä. Näyttää olevan Teille suuri järkytys jos joku päätöstä tekevä ajattelee Teidän "spämmien" vastaisesti; omasta näkösuunnastaan.

Te kunnioitetut osateho kauppiaat, antakaan nyt jotain oikeata tietoa päätöksenteon tueksi.
Miksi Me ostaisimme Teidän tuotteen?

Ps. Näiden KITINÄ JA ITKU ei ehkä lopu.

Jäämme mielenkiinnjolla odottamaan Teidän "osatehokauppiaiden" palopuheita.

Nämä jo tiedämme:
-Osin Ruotsin valtion tuella valmistettu 300.000 lämpöpumppua. (Valtioiden erilainen energiapolitiikka)
-Viiden vuoden (ehkä osin vakuutus) "takuu".
-Halpa hinta (Pienet valmistuskustannukset)
-Kevyt kantaa (Pienet komponentit, minimoitu toimituslaajuus)
-Hiljainen (Sähkövastus ei myöskaan pidä ääntä)
-Mitoitus: Kaikki minimillä, halpa hinta
-Markkinointi: Jokainen voi päätellä (Paljon hälyä tyhjästä, ehkä hyvä provisio)

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Teidän "asiallista" keskustelua.

raksaaja kirjoitti:

Esimerkiksi thermiaa näkyy myyvän mm. porakaivofirmat, eli varmasti takaa kilpailukykyisen tarjouksen.

Toinen suuri tekinjä lienee pumpum todellinen teho. (Thermian 12.6kw paketti minulle sisälsi kompuran jonka lämmöntuottoteho oli 4.6kw.
Lämpöässän laitteessa olisi 12kw tuottava kompura, pakkohan sen on maksaa enemmän.)

Sitä ihmettelen että miten IVT:n osatehopumppu (???) oli kaikkein kallein.

Toisaalta, pitkällisten vertailujen jälkeen luottamukseni ja kunnioitukseni on vahvistunut muutamaan merkkiin... toinen on suomalaisiin ja IVT:n.

Lue lisää

Jolloin 12,6 kw:in lämpöpummpu paketti koostuu:
Sähkövastuksella 8:n kilowattia
Lämpöpumpun kompressorilla 4,6 kilowattia.

Haloo!!!!!

Olet ostamassa autoa ja myyjä väittää sinulle riittävän polkupyörän.

Vertaa myös kalleimmalla hinnalla tarjottupaketti, ettei siinä ole myyjän kerroin vain kohdallaan.

TIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI!! kirjoitti:

Maallikko rakentaja ja remontoija haluaa tietoa oman tärkeän päätöksenteontueksi eri katsontasuunnista katsottuna.

Eiko tosiaan Teillä "osateho" kauppiailla ole muuta annettavaa tiedonhakijoille kuin pomppia tasapökkää ja toistaa sitä samaa fraasia että Ruotsissa on valmistettu jo osin valtion tukipolitiikan ja muiden k.o valtion positiivisten päätösten avulla 300.000 lämpöpumppua.

Lämpöpumppuja on myös jääkaappi, pakastin, ilmastointi autossa ja kaupan kylmälaitteet, eli ei mitään uutta huipputeknologiaa.

Kun Te samat "kauppiaat" notkutte näillä palstoilla kuukaudesta ja vuodesta toiseen Teidän niillä samoilla väitteillä. Näyttää olevan Teille suuri järkytys jos joku päätöstä tekevä ajattelee Teidän "spämmien" vastaisesti; omasta näkösuunnastaan.

Te kunnioitetut osateho kauppiaat, antakaan nyt jotain oikeata tietoa päätöksenteon tueksi.
Miksi Me ostaisimme Teidän tuotteen?

Ps. Näiden KITINÄ JA ITKU ei ehkä lopu.

Jäämme mielenkiinnjolla odottamaan Teidän "osatehokauppiaiden" palopuheita.

Nämä jo tiedämme:
-Osin Ruotsin valtion tuella valmistettu 300.000 lämpöpumppua. (Valtioiden erilainen energiapolitiikka)
-Viiden vuoden (ehkä osin vakuutus) "takuu".
-Halpa hinta (Pienet valmistuskustannukset)
-Kevyt kantaa (Pienet komponentit, minimoitu toimituslaajuus)
-Hiljainen (Sähkövastus ei myöskaan pidä ääntä)
-Mitoitus: Kaikki minimillä, halpa hinta
-Markkinointi: Jokainen voi päätellä (Paljon hälyä tyhjästä, ehkä hyvä provisio)

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Teidän "asiallista" keskustelua.

Lue lisää

En varmaan myy yhtäkään lämpöpumppua, vaikka olen ollut "alalla" yli 30 vuotta.

Pahinta tässä onkin se, että nimenomaan maallikoita "kustaan silmään", aina kun se onnistuu ainakin Lämpö-Ässän myyjien taholta.

Miksi mollata ruotsalaiset kilpailijat, antamalla jatkuvasti tietoisesti vääriä tietoja, kuten mm. ed. kirjoituksessa.

Tosiasia oli, että Ruotsin valtio tuki aikanaan lämpöpumppujen hankkineita talouksia, hieno asia.
Totuus: ei tue enää.

Tosi oli, että IVT:n ja Carrierin 5 vuoden takuu oli ensin sidottu kotivakuutukseen.
Totuus: ei ole enää, vaan lämpöpumpun valmistaja vastaa itse takuusta 5 vuotta.

Tosi on, että ruotsalaiset lämpöpumput ovat halvempia kuin suomalaiset.
Totuus: syynä ei ole pienet valmistuskustannukset, vaan suuri valmistusmäärä ja teollinen tuotanto, ei käsityö, kuten Suomessa.

Tosiasia: ruotsalaiset lämpöpumput ovat pienempiä kuin suomalaiset.
Totuus: mm. Lämpö-Ässä panostaa kovasti juuri ruotsalaismallisen l-pumpun tuotantoon.

Tosiasia: melutasossa Lämpö-Ässän suurin ongelma on juuri käsityöstä johtuva l-pumppujen erilaisuus. toinen voi olla täysin äänetön, toinen pitää niin kovaa meteliä, ettei talossa saa nukuttua, kun Lämpö-Ässä käy.
On yksilöitä, mitä ei koskaan ole saatu korjauksista huolimatta(rakennevika) äänettömiksi.
Totuus: ruotsalaiset l-pumput ovat tunnetusti äänettömiä ja ne voidaan asentaa jopa apukeittiöön, mikä Lämpö-Ässän kohdalla on mahdottomuus melun takia.

Tosiasia: jokaisella l-pumpun valmistajalla on tänä päivänä oma, toimiva mitoitusohjelma.
Totuus: myös ruotsalaisten l-pumppujen valmistajien mitoitusohjelmat on päivitetty Suomen olosuhteita vastaaviksi, väittää taas Lämpö-Ässän miehet mitä tahansa.

Markkinointi on jokaisen tuotteen vaikein osa-alue.
Hyvä myyntimies ei hauku toisen tuotetta, vaan kehuu omaansa, tämä pitäisi myös "pohjaalaisten" alkaa tajuamaan, sillä Suomi on muutakin kuin Lapua.

Syystä ihmettelet!!!!!!!! kirjoitti:

Jolloin 12,6 kw:in lämpöpummpu paketti koostuu:
Sähkövastuksella 8:n kilowattia
Lämpöpumpun kompressorilla 4,6 kilowattia.

Haloo!!!!!

Olet ostamassa autoa ja myyjä väittää sinulle riittävän polkupyörän.

Vertaa myös kalleimmalla hinnalla tarjottupaketti, ettei siinä ole myyjän kerroin vain kohdallaan.

Lue lisää

Se polkupyörä, kyllä automyyjä tietää.

jo riittää kirjoitti:

Lämpö-Ässän ja Niben hinnanero kattaakin 10 vuoden sähkönkulutuksen!!!!!
Eipä ole ihme, että Lämpö-Ässän pitää käyttää jos jonkinlaisia markkinointikikkoja, jopa keskustelufoorumeita, saadakseen käsityönä tehtyjä, ilmeisesti liian kalliita tuotteita kaupaksi.

Lue lisää

Ja on syytäkin, jos kilpailijan tuotteella on tuollainen etu omaan nähden.
Onnea vaan Niben kauppiaille, katteet on kohdallaan ja kauppa käy, Hamalin porukka kiristelee ikeniään.

di. kirjoitti:

En varmaan myy yhtäkään lämpöpumppua, vaikka olen ollut "alalla" yli 30 vuotta.

Pahinta tässä onkin se, että nimenomaan maallikoita "kustaan silmään", aina kun se onnistuu ainakin Lämpö-Ässän myyjien taholta.

Miksi mollata ruotsalaiset kilpailijat, antamalla jatkuvasti tietoisesti vääriä tietoja, kuten mm. ed. kirjoituksessa.

Tosiasia oli, että Ruotsin valtio tuki aikanaan lämpöpumppujen hankkineita talouksia, hieno asia.
Totuus: ei tue enää.

Tosi oli, että IVT:n ja Carrierin 5 vuoden takuu oli ensin sidottu kotivakuutukseen.
Totuus: ei ole enää, vaan lämpöpumpun valmistaja vastaa itse takuusta 5 vuotta.

Tosi on, että ruotsalaiset lämpöpumput ovat halvempia kuin suomalaiset.
Totuus: syynä ei ole pienet valmistuskustannukset, vaan suuri valmistusmäärä ja teollinen tuotanto, ei käsityö, kuten Suomessa.

Tosiasia: ruotsalaiset lämpöpumput ovat pienempiä kuin suomalaiset.
Totuus: mm. Lämpö-Ässä panostaa kovasti juuri ruotsalaismallisen l-pumpun tuotantoon.

Tosiasia: melutasossa Lämpö-Ässän suurin ongelma on juuri käsityöstä johtuva l-pumppujen erilaisuus. toinen voi olla täysin äänetön, toinen pitää niin kovaa meteliä, ettei talossa saa nukuttua, kun Lämpö-Ässä käy.
On yksilöitä, mitä ei koskaan ole saatu korjauksista huolimatta(rakennevika) äänettömiksi.
Totuus: ruotsalaiset l-pumput ovat tunnetusti äänettömiä ja ne voidaan asentaa jopa apukeittiöön, mikä Lämpö-Ässän kohdalla on mahdottomuus melun takia.

Tosiasia: jokaisella l-pumpun valmistajalla on tänä päivänä oma, toimiva mitoitusohjelma.
Totuus: myös ruotsalaisten l-pumppujen valmistajien mitoitusohjelmat on päivitetty Suomen olosuhteita vastaaviksi, väittää taas Lämpö-Ässän miehet mitä tahansa.

Markkinointi on jokaisen tuotteen vaikein osa-alue.
Hyvä myyntimies ei hauku toisen tuotetta, vaan kehuu omaansa, tämä pitäisi myös "pohjaalaisten" alkaa tajuamaan, sillä Suomi on muutakin kuin Lapua.

Lue lisää

Säälikää nyt tätä oikeaa diplomiinsinööriä, on ollut alalla jo 30 vuotta, eikä ole yhtäkään lämpöpumppua saanut myytyä. Hän tekee omaa työtään todella pitkäjänteisesti.
Onko Sinulle koskaan tullut mieleen uudelleen koulutus. Ehdottaisin Sinulle sitä harkittavaksi.

Oliko nämä edelliset ajatukset niitä, joilla ajattelit kaupan käyvän?

No, ainakin on yritystä. Onnea Sinulle!

OLIKO MUITA "OSATEHOMYYJIÄ"?

Ostakaa säälistä kirjoitti:

Säälikää nyt tätä oikeaa diplomiinsinööriä, on ollut alalla jo 30 vuotta, eikä ole yhtäkään lämpöpumppua saanut myytyä. Hän tekee omaa työtään todella pitkäjänteisesti.
Onko Sinulle koskaan tullut mieleen uudelleen koulutus. Ehdottaisin Sinulle sitä harkittavaksi.

Oliko nämä edelliset ajatukset niitä, joilla ajattelit kaupan käyvän?

No, ainakin on yritystä. Onnea Sinulle!

OLIKO MUITA "OSATEHOMYYJIÄ"?

Lue lisää

"alalla" tarkoittaa nimenomaan ko. alaa, muttei myyntityötä, ystävä hyvä.

Se mitä kirjoitin, johtui sinusta ja monista muista taukeista, jotka eivät ymmärrä markkinoinnista sitä, mitä jokaisen myyntimiehen nimenomaan pitäisi tajuta.

Edellinen kirjoituksesi osoittaa, että sinun kykysi toimia myyntityössä ovat hyvin kyseenalaiset.

Ensin tuputtaa perättömiä tietoja ihmisille ja kun joku fiksumpi ne oikoo ja osoittaa vääriksi, sitten vetää herneen nenäänsä.

Itsellesi uudelleenkoulutus voisi olla paikallaan, ainakin käytöstavat.

Siis di.( evp. TTKK)

jo riittää kirjoitti:

Lämpö-Ässän ja Niben hinnanero kattaakin 10 vuoden sähkönkulutuksen!!!!!
Eipä ole ihme, että Lämpö-Ässän pitää käyttää jos jonkinlaisia markkinointikikkoja, jopa keskustelufoorumeita, saadakseen käsityönä tehtyjä, ilmeisesti liian kalliita tuotteita kaupaksi.

Lue lisää

Viisi tai kymmenen ovat eri suuruisia lukuja. Voisin kivittää heti paremmaksi esimerkikisi kolmekymmentä tai jopa kolmekymmentäyksi.


Menikö liian suuriksi luvuiksi, Me kyllä ymmärrämme Sinua ja olemme pahoillamme.

Osaako joku Teistä suurempia lukuja.
(Tarkoitan lähinnä näitä ns. osatehomiehiä)

di. kirjoitti:

"alalla" tarkoittaa nimenomaan ko. alaa, muttei myyntityötä, ystävä hyvä.

Se mitä kirjoitin, johtui sinusta ja monista muista taukeista, jotka eivät ymmärrä markkinoinnista sitä, mitä jokaisen myyntimiehen nimenomaan pitäisi tajuta.

Edellinen kirjoituksesi osoittaa, että sinun kykysi toimia myyntityössä ovat hyvin kyseenalaiset.

Ensin tuputtaa perättömiä tietoja ihmisille ja kun joku fiksumpi ne oikoo ja osoittaa vääriksi, sitten vetää herneen nenäänsä.

Itsellesi uudelleenkoulutus voisi olla paikallaan, ainakin käytöstavat.

Siis di.( evp. TTKK)

Lue lisää

Olen aina avoin oppimaan uusia asioita esim. Teiltä Di evp TTKK ammattilaiselta.
Markkinointiin erityisesti imuroin näitä Teidän oppianne.
Vähäisesti harkittuani: En, En millään tavalla halua toimia Teidän oppien mukaisesti.

Olen pahoillani, mieluummin olen ilman markkinointia, kuin Teidän oppien mukaisesti lähtisin markkinoimaan.

Ei di evp TTKK kirjoitti:

Olen aina avoin oppimaan uusia asioita esim. Teiltä Di evp TTKK ammattilaiselta.
Markkinointiin erityisesti imuroin näitä Teidän oppianne.
Vähäisesti harkittuani: En, En millään tavalla halua toimia Teidän oppien mukaisesti.

Olen pahoillani, mieluummin olen ilman markkinointia, kuin Teidän oppien mukaisesti lähtisin markkinoimaan.

Lue lisää

Lämpöpumpputietoa Sinulla lienee, mutta markkinointi? Olen joskus kuunnellut niitä, joilla on tietoa markkinoinnista. Niihin ei ole kuulunut toisten mollaaminen tai haukkuminen.
Mutta....
jokainen taaplaa tyylillään. Mielikuva tuotteista ja yrityksestä syntyy viestinnästä ja toimintatavasta joten hyvää jatkoa vaan

xxx kirjoitti:

Lämpöpumpputietoa Sinulla lienee, mutta markkinointi? Olen joskus kuunnellut niitä, joilla on tietoa markkinoinnista. Niihin ei ole kuulunut toisten mollaaminen tai haukkuminen.
Mutta....
jokainen taaplaa tyylillään. Mielikuva tuotteista ja yrityksestä syntyy viestinnästä ja toimintatavasta joten hyvää jatkoa vaan

Lue lisää

KIITOS! Olen niin imarreltu viestistäsi. Haluaisin myös oppia edes pienenosan Sinun markkinointikyvyistäsi.
Jos Sinä vielä joskus kuulet sitä markkinointia, olisin kovin otettu jos Sinä voisit edes pienvinkin antaa myös Minulle. Missä sitä voi kokea, tai jopa ostaa kotiin pussi- tai kilokaupalla.
Terveisin nimimerkillä:
Ostan markkinointia, hintakaan ei esteenä ja omat paperipussit on hankittu kuljetusta varten.

Imarreltu kirjoitti:

KIITOS! Olen niin imarreltu viestistäsi. Haluaisin myös oppia edes pienenosan Sinun markkinointikyvyistäsi.
Jos Sinä vielä joskus kuulet sitä markkinointia, olisin kovin otettu jos Sinä voisit edes pienvinkin antaa myös Minulle. Missä sitä voi kokea, tai jopa ostaa kotiin pussi- tai kilokaupalla.
Terveisin nimimerkillä:
Ostan markkinointia, hintakaan ei esteenä ja omat paperipussit on hankittu kuljetusta varten.

Lue lisää

Näinhän sitä myydään pussikaupalla. Luepa viestisi uudelleen ja se mihin vastasit. Siinäpä se asian ydin. Tähän viestiin lienee turha vastata.

Kalle kirjoitti:

Saatu seuraavat tarjoukset asennuksineen ja porauksineen:
1) Lämpöässä 22500 euroa
2) Thermia 17800 euroa
3) Nibe 17000 euroa
4) Geopro 20900 euroa
5) Bentone CTH 18500 euroa
6) Ekowell 18500 euroa
7) IVT 23250 euroa
Kyseessä olivat tehoiltaan ja porakaivoiltaan varsin vertailukelpoiset tarjoukset. Talo on suuri ja tarvitsee ison pumpun ja porakaivon.

Miksi olisin valinnut Lämpöässän? Senkö takia, kun sen mainoksissa korostetaan lapsellisesti suurakkosin täystehoa? Siksikö, että Lämpöässä on valittavista vaihtoehdoista pienimpien valmistajien joukossa? Siksi, että sen lähintä edustajaa ei kiinnostanut jättää tarjousta kuin kahden viikon kuluttua?

Lue lisää

Kalle: Olen Sinun kanssasi samaa mieltä siitä että euroerot on LIIAN SUURET.
Putsaa muutamat asiat pois, ota pelkkä lämpöpumpun nettohinta.
Lämpöässän ohjehinnan löydät osoitteesta www.maalampo.net osiosta hinnasto ja vähennät niistä hinnoista -12 %:ia pääset nettohintoihin .
Kun lämpöpumppu on nettohintainen voit laskea porakaivon minimoiden kustannuksia samanhintaisena sekä lattialämmityksen ja lämpöpumpun asennuksen samanhintaisena pääset kustannuseroihin. Merkistä riippumatta.

Kustannuserot muodostuu lähes pelkästään siitä kuinka Ne tarjoajat haluavat hoitaa Teidän kodin lämmityksen ja käyttöveden tuoton.
Halvalla hinnalla, pienillä mitoituksilla monissa kohdissa vai hyvin pitkällä juoksulla.
Erot ei varmasti ole kovin suuria näin laskien.

Vielä kun vaadit saman tehoiset lämpöpumput (ja samalta kylmäkäyrältä) samalle viivalle varaajan koon / käyttövesikapasiteetin kanssa, tulistukella vai ilman tulistusta.

Tämän jälkeen hintaerot ovat minimaalisia, laitteen merkistä ja valmistusmaasta riippumatta.

Tämän jälkeen lähdet vertaamaan automatiikkaa ja sen tuomia mahdollisuuksia.
Tämän jälkeen muodustuu Teille käsitys kokonaistaloudellisuudesta.

ON HYVÄ MIELI, KUN EI OLE PAHA MIELI.

Muuta vertailua kirjoitti:

Kalle: Olen Sinun kanssasi samaa mieltä siitä että euroerot on LIIAN SUURET.
Putsaa muutamat asiat pois, ota pelkkä lämpöpumpun nettohinta.
Lämpöässän ohjehinnan löydät osoitteesta www.maalampo.net osiosta hinnasto ja vähennät niistä hinnoista -12 %:ia pääset nettohintoihin .
Kun lämpöpumppu on nettohintainen voit laskea porakaivon minimoiden kustannuksia samanhintaisena sekä lattialämmityksen ja lämpöpumpun asennuksen samanhintaisena pääset kustannuseroihin. Merkistä riippumatta.

Kustannuserot muodostuu lähes pelkästään siitä kuinka Ne tarjoajat haluavat hoitaa Teidän kodin lämmityksen ja käyttöveden tuoton.
Halvalla hinnalla, pienillä mitoituksilla monissa kohdissa vai hyvin pitkällä juoksulla.
Erot ei varmasti ole kovin suuria näin laskien.

Vielä kun vaadit saman tehoiset lämpöpumput (ja samalta kylmäkäyrältä) samalle viivalle varaajan koon / käyttövesikapasiteetin kanssa, tulistukella vai ilman tulistusta.

Tämän jälkeen hintaerot ovat minimaalisia, laitteen merkistä ja valmistusmaasta riippumatta.

Tämän jälkeen lähdet vertaamaan automatiikkaa ja sen tuomia mahdollisuuksia.
Tämän jälkeen muodustuu Teille käsitys kokonaistaloudellisuudesta.

ON HYVÄ MIELI, KUN EI OLE PAHA MIELI.

Lue lisää

Eihän asiakkaan tarvi tehdä sinun esittämääsi vertailua, jos hän pyytää kaikilta toimittajilta kokonaistarjousta ja ne myös saa.

Tarjouksen tehneet ovat tehneet itselleen "karhunpalveluksen", jos ovat laskeneet saavansa kaupan itselleen pelkän tarjouksen tehtyään, eli hinnoitelleet itse itsensä ulos kilpailusta, ei asiakas.

Jos kahden lämpöpumpputarjouksen välinen suurin hintaero on 6250 euroa ja ruotsalainen on 5500 euroa halvempi Lämpö-ässää, pitää Lämpö-ässsän tarjouksen tehneen henkilön katsoa peiliin ja miettiä,1.onko oikealla alalla, 2. onko katteet aivan paikalla, 3. mitä pitää tulevaisuudessa tehdä, jos sitä vielä on.

Uskon, että ko. tapauksessa Niben ja Thermian kavereilla on HYVÄ MIELI, heillä on katteet paikallaan ja osaavat laskea tarjoukset oikein.

Kuten entinen kauppias sattuvasti sanoi, "onnistunut kaupanteko perustuu pieneen petokseen, mutta niin pieneen, ettei asiakas sitä huomaa".

Kalle kirjoitti:

Saneerattava talo 360 m2 / 1000 m3, Etelä-Häme. Iso öljynkulutus, n. 9000 litraa vuodessa.
Patterikiertoinen lämmitys, tarjoukset sisältävät koko ML-asennuksen ja porauksen avaimet käteen -periaatteella. Kaikkien tarjottujen pumppujen kokoluokka ja poranreikien pituus erittäin lähellä toisiaan.

Lue lisää

Laita nyt ihmeessä vielä ne pumppujen mallit näkyviin. Loppuu tämä show :-)

Jussi kirjoitti:

Eihän asiakkaan tarvi tehdä sinun esittämääsi vertailua, jos hän pyytää kaikilta toimittajilta kokonaistarjousta ja ne myös saa.

Tarjouksen tehneet ovat tehneet itselleen "karhunpalveluksen", jos ovat laskeneet saavansa kaupan itselleen pelkän tarjouksen tehtyään, eli hinnoitelleet itse itsensä ulos kilpailusta, ei asiakas.

Jos kahden lämpöpumpputarjouksen välinen suurin hintaero on 6250 euroa ja ruotsalainen on 5500 euroa halvempi Lämpö-ässää, pitää Lämpö-ässsän tarjouksen tehneen henkilön katsoa peiliin ja miettiä,1.onko oikealla alalla, 2. onko katteet aivan paikalla, 3. mitä pitää tulevaisuudessa tehdä, jos sitä vielä on.

Uskon, että ko. tapauksessa Niben ja Thermian kavereilla on HYVÄ MIELI, heillä on katteet paikallaan ja osaavat laskea tarjoukset oikein.

Kuten entinen kauppias sattuvasti sanoi, "onnistunut kaupanteko perustuu pieneen petokseen, mutta niin pieneen, ettei asiakas sitä huomaa".

Lue lisää

Taisi viimeinen kirjoitus olla niitti lapualaisten arkkuun? syytä olikin, niin uhmakkaasti poijjaat täälläkin esiintyivät, mutta toinen sanonta:rehellisyys maan perii, sopii myös Lämpö-Ässän myyjille.

juttua sivusta seurannut kirjoitti:

Taisi viimeinen kirjoitus olla niitti lapualaisten arkkuun? syytä olikin, niin uhmakkaasti poijjaat täälläkin esiintyivät, mutta toinen sanonta:rehellisyys maan perii, sopii myös Lämpö-Ässän myyjille.

Lue lisää

Kattokaapa pellet nyt vähän noita talon lähtötietoja 360m2/1000m2 9000l öljyä. Nibeltä ei löydy varaajalla olevaa pumppua joka piisaisi tuohon.
Kalle talar svenska ja on ruåtsalaisten kätyri. Tarjotut pumppu mallit esiin tai julistan LAPUAN VOITTAJAKSI.

http://www.haato.fi/fi/produkter/mvp/F1210b.htm

Mikähän on pumpun koko jolla katetaan 9000l öljynkulutus patterilämmityksellä? 20kw?

**VASTAISKU** kirjoitti:

Kattokaapa pellet nyt vähän noita talon lähtötietoja 360m2/1000m2 9000l öljyä. Nibeltä ei löydy varaajalla olevaa pumppua joka piisaisi tuohon.
Kalle talar svenska ja on ruåtsalaisten kätyri. Tarjotut pumppu mallit esiin tai julistan LAPUAN VOITTAJAKSI.

http://www.haato.fi/fi/produkter/mvp/F1210b.htm

Mikähän on pumpun koko jolla katetaan 9000l öljynkulutus patterilämmityksellä? 20kw?

Lue lisää

Nibe 1110-15 9 kW:n lisävastus riittäisi, vai mitä? Kysyjän käyttämä kieli on aika lailla samaa kuin Hamalin nettisivuilla. Ei kai vaan kysyjä ole J. Saksi?

Kalle kirjoitti:

Nibe 1110-15 9 kW:n lisävastus riittäisi, vai mitä? Kysyjän käyttämä kieli on aika lailla samaa kuin Hamalin nettisivuilla. Ei kai vaan kysyjä ole J. Saksi?

huonoja häviäjiä. Kyllä 5500 euron hintaeron kokonaistarjouksessa, minkä asiakas nimenomaan pyysi, pitäisi panna myös Hamalin ja Saksin miettimään, mikä on mennyt pieleen.
Ei auta jankuttaminen pelkästä yksittäisestä pumpun hinnasta, jossain muussakin on mätää.

Kalle kirjoitti:

Nibe 1110-15 9 kW:n lisävastus riittäisi, vai mitä? Kysyjän käyttämä kieli on aika lailla samaa kuin Hamalin nettisivuilla. Ei kai vaan kysyjä ole J. Saksi?

Lapua johtaa edeleen 10-0, koska tarjottuja pumppumalleja ei ole laitettu esille

Ja paljonko tulee Niben lämminvesivaraajalle hintaa? Täyttä höpöä koko hintavertailu. Kalle laita nyt äkkiä tarjotut pumppumallit esiin.

Nyt näyttää siltä että Lapua johtaa. Ei löydy geprolta riittävän isoa pumppua. Lisäksi heidän nettisivuiltaan ei pysty SH-malleja edes selaamaan, tosi PRO:ta, hah hah!

terv
Nibe mies
joka olisi halunnut maalämmön, eikä suoraa sähkövastusta :-(

10-0 kirjoitti:

Lapua johtaa edeleen 10-0, koska tarjottuja pumppumalleja ei ole laitettu esille

Ja paljonko tulee Niben lämminvesivaraajalle hintaa? Täyttä höpöä koko hintavertailu. Kalle laita nyt äkkiä tarjotut pumppumallit esiin.

Nyt näyttää siltä että Lapua johtaa. Ei löydy geprolta riittävän isoa pumppua. Lisäksi heidän nettisivuiltaan ei pysty SH-malleja edes selaamaan, tosi PRO:ta, hah hah!

terv
Nibe mies
joka olisi halunnut maalämmön, eikä suoraa sähkövastusta :-(

Lue lisää

Tämän kyseisen hintavertailun, siitä ei ole epäilystäkään. Sekä Nibe että Thermia pystyvät toimittamaan tarpeeksi suuren lämpöpumpun tuohon ko. tarpeeseen.Molempiin saa tarvittaessa edulliset varaajat, jotka kyllä mahtuvat tarjoushintaan, vaikka siihen lasketaan lämpökaivoja 2 kpl, liuosputket (vain 2/reikä), liuokset, osat , työt.
Koita ymmärtää, että jos asikkaalle lähetään tarjous lämpöpumpusta, menee mukana myös esitteet, eikä vaan sanota, selatkaa nettisivuja! Tilaa sinäkin kilpailijan esitteet, sehän on ihan tavallinen tapa.

+++ kirjoitti:

Tämän kyseisen hintavertailun, siitä ei ole epäilystäkään. Sekä Nibe että Thermia pystyvät toimittamaan tarpeeksi suuren lämpöpumpun tuohon ko. tarpeeseen.Molempiin saa tarvittaessa edulliset varaajat, jotka kyllä mahtuvat tarjoushintaan, vaikka siihen lasketaan lämpökaivoja 2 kpl, liuosputket (vain 2/reikä), liuokset, osat , työt.
Koita ymmärtää, että jos asikkaalle lähetään tarjous lämpöpumpusta, menee mukana myös esitteet, eikä vaan sanota, selatkaa nettisivuja! Tilaa sinäkin kilpailijan esitteet, sehän on ihan tavallinen tapa.

Lue lisää

Vai pelkästään tyhmä? Kuinka voit verrata seuraavia autoja toisiinsa?

skoda 20000
volkkari 25000
mersu 26000
jne.

Et tiedä mitään muuta kuin merkin ja olet valmis julistamaan halvimman voittajaksi? Itse harkitsen kanssa saneerauspumppua nykyiseen öljy/patterilämmitykseen, mutta tästä viestiketjusta ei ole kyllä mitään iloa esim. mitoitusasioihin.

Väitän että koko hintalista on hihasta repäisty, piste!

**VASTAISKU** kirjoitti:

Kattokaapa pellet nyt vähän noita talon lähtötietoja 360m2/1000m2 9000l öljyä. Nibeltä ei löydy varaajalla olevaa pumppua joka piisaisi tuohon.
Kalle talar svenska ja on ruåtsalaisten kätyri. Tarjotut pumppu mallit esiin tai julistan LAPUAN VOITTAJAKSI.

http://www.haato.fi/fi/produkter/mvp/F1210b.htm

Mikähän on pumpun koko jolla katetaan 9000l öljynkulutus patterilämmityksellä? 20kw?

Lue lisää

Nibe 1310 (20 kWh tuottava) 2:lla kompuralla varustettu laite. Laitteisto rakenneltiin pohjalta 1000 l varaaja, patterilämmitys. Lämmitettävää pintaa 260 m2 ja tilaa 900 m3. Yli 100 v vanha talo. Toimii osatehoisena 1:llä kompressorilla pienellä pakkasella, vähän kovemmalla hyrähtelee toinenkin käyntiin tarvittaessa ja -30 asteessa täysteho 2 kompuran käydessä lähes koko ajan. Varaajassa sähkövastuskin, mutta ei ole vielä tarvittu.
Käyttövesi (300 l erillinen varaaja kylpyhuoneessa) esilämmitetään kierukalla ja priimataan puuttuvat asteet varaajalla, jonka kanssa ollaan tähän asti pärjätty yösähköllä.

Kyllä pumpusta kuin pumpusta pystyy rakentamaan järkevän kokonaisuuden, tämä oli meidän taloomme sopivin.

yksinkertainen? kirjoitti:

Vai pelkästään tyhmä? Kuinka voit verrata seuraavia autoja toisiinsa?

skoda 20000
volkkari 25000
mersu 26000
jne.

Et tiedä mitään muuta kuin merkin ja olet valmis julistamaan halvimman voittajaksi? Itse harkitsen kanssa saneerauspumppua nykyiseen öljy/patterilämmitykseen, mutta tästä viestiketjusta ei ole kyllä mitään iloa esim. mitoitusasioihin.

Väitän että koko hintalista on hihasta repäisty, piste!

Lue lisää

pyydät vain useilta lähiseudun ML-firmoilta tarjoukset ja mitoituksen. Niin voit varmistua, ettei hommaa ole vetäisty hihasta. Varaudu siihen, että joudut peräämään tarjouksia useaan otteeseen, joillekin kaupankäynti ei ole verissä.

Maalämpöasiantuntijat osaavat tehdä mitoituksen, kunhan tietävät tarpeeksi kohteesta. Meille oli iloinen yllätys, että tehontarpeen arvioinnissa ja lämpökaivon mitotuksessa ei ollut eri tarjoajilla suuria eroja.

yksinkertainen? kirjoitti:

Vai pelkästään tyhmä? Kuinka voit verrata seuraavia autoja toisiinsa?

skoda 20000
volkkari 25000
mersu 26000
jne.

Et tiedä mitään muuta kuin merkin ja olet valmis julistamaan halvimman voittajaksi? Itse harkitsen kanssa saneerauspumppua nykyiseen öljy/patterilämmitykseen, mutta tästä viestiketjusta ei ole kyllä mitään iloa esim. mitoitusasioihin.

Väitän että koko hintalista on hihasta repäisty, piste!

Lue lisää

Tässä nyt oli kyse Kallen talon maalämpölaitetarjoksista.
Useami myyjä teki samaan kohteeseen tarjouksen samojen annettujen "esitietojen" mukaan.
Niben ja Thermian tekemät, asiakkaan pyytämät kokonaistarjoukset olivat tuhansia euroja halvemmat kuin Lämpö-Ässän myyjän tekemä tarjous.
Lämpö-Ässän myyjä teki:1. karkean hinnoitteluvirheen, 2. laski itselleen tai käyttämilleen alihankkijoille liian suuren katteen, 3. ko. tuote on yksinkertaisesti liian kallis.

Pyydä itse ainakin viideltä-kuudelta eri lämpöpumppumerkkien myyjiltä tarjoukset omaan kohteeseesi, anna kaikille samat lähtötiedot ja pyydä tarjoukset määräpäivään mennessä.
Näin pystyt itse vertailemaan eri lämpöpumppujen välillä olevia teknisiä eroja ym.
Mainitse tarjouspyynnössäsi pyytää myös esitteet kaikista tuotteista mitä tarjoukset pitävät sisällään.
Pienenä vihjeenä, moni porakaivoyrityskin markkinoi lämpöpumppuja samalla kun poraavat lämpökaivoja, pyydä tarjouksia myös niiltä.

+++ kirjoitti:

Tässä nyt oli kyse Kallen talon maalämpölaitetarjoksista.
Useami myyjä teki samaan kohteeseen tarjouksen samojen annettujen "esitietojen" mukaan.
Niben ja Thermian tekemät, asiakkaan pyytämät kokonaistarjoukset olivat tuhansia euroja halvemmat kuin Lämpö-Ässän myyjän tekemä tarjous.
Lämpö-Ässän myyjä teki:1. karkean hinnoitteluvirheen, 2. laski itselleen tai käyttämilleen alihankkijoille liian suuren katteen, 3. ko. tuote on yksinkertaisesti liian kallis.

Pyydä itse ainakin viideltä-kuudelta eri lämpöpumppumerkkien myyjiltä tarjoukset omaan kohteeseesi, anna kaikille samat lähtötiedot ja pyydä tarjoukset määräpäivään mennessä.
Näin pystyt itse vertailemaan eri lämpöpumppujen välillä olevia teknisiä eroja ym.
Mainitse tarjouspyynnössäsi pyytää myös esitteet kaikista tuotteista mitä tarjoukset pitävät sisällään.
Pienenä vihjeenä, moni porakaivoyrityskin markkinoi lämpöpumppuja samalla kun poraavat lämpökaivoja, pyydä tarjouksia myös niiltä.

Lue lisää

Uskottavuus Lämpö Ässän kalleudesta rapisee koko ajan...missä viipyy Kallen taloon tarjottujen pumppujen mallit ja reikien syvyys. Rupeaa tuntumaan että tämä on keksittyä koko juttu.

terv

Minä ja 1000 muuta lukijaa

Jukka kirjoitti:

Nibe 1310 (20 kWh tuottava) 2:lla kompuralla varustettu laite. Laitteisto rakenneltiin pohjalta 1000 l varaaja, patterilämmitys. Lämmitettävää pintaa 260 m2 ja tilaa 900 m3. Yli 100 v vanha talo. Toimii osatehoisena 1:llä kompressorilla pienellä pakkasella, vähän kovemmalla hyrähtelee toinenkin käyntiin tarvittaessa ja -30 asteessa täysteho 2 kompuran käydessä lähes koko ajan. Varaajassa sähkövastuskin, mutta ei ole vielä tarvittu.
Käyttövesi (300 l erillinen varaaja kylpyhuoneessa) esilämmitetään kierukalla ja priimataan puuttuvat asteet varaajalla, jonka kanssa ollaan tähän asti pärjätty yösähköllä.

Kyllä pumpusta kuin pumpusta pystyy rakentamaan järkevän kokonaisuuden, tämä oli meidän taloomme sopivin.

Lue lisää

Paljonko on reiän syvyys (tai putkea pellossa). Paljonko maksoi?

Jussi

raksaaja kirjoitti:

Esimerkiksi thermiaa näkyy myyvän mm. porakaivofirmat, eli varmasti takaa kilpailukykyisen tarjouksen.

Toinen suuri tekinjä lienee pumpum todellinen teho. (Thermian 12.6kw paketti minulle sisälsi kompuran jonka lämmöntuottoteho oli 4.6kw.
Lämpöässän laitteessa olisi 12kw tuottava kompura, pakkohan sen on maksaa enemmän.)

Sitä ihmettelen että miten IVT:n osatehopumppu (???) oli kaikkein kallein.

Toisaalta, pitkällisten vertailujen jälkeen luottamukseni ja kunnioitukseni on vahvistunut muutamaan merkkiin... toinen on suomalaisiin ja IVT:n.

Lue lisää

Thermian uusin esite on edelleen hieman epäselvä vaikka nyt suomeksi onkin:

Thermia Duo 10
nimellisteho, kW:   kompressori 3.6
kompressori lisä**:   6.6/9.6/12.6
**lämpöp.jossa      3/6/9kw lisälämpö

Olen tuosta ymmärtänyt ehkä niin että nimellisteho on 6.6kw silloin kun APUNA on 3kw vastus. Eli kompura tuottaisi VAIN 3.6kW.

Mutta ilmeisesti Nimellisteho sittenkin onkin OTTOTEHO.

(minun piti tuo lukea ainakin viiteen kertaan, perhana)

Ja se Duo 10 tuottaisi siis rapiat 9 kw sillä kompuralla, sittenkin.

Jos nyt ymmärsin oikein, niin eihän tuo ihan paska olekaan. Hitsi sehän voisi olla minulle täysitehoinen osatehoinen eli optimitehoinen !!!!!!

Pitääpä katsoa vielä se tarjous uudestaan... 8-)

+++ kirjoitti:

Tässä nyt oli kyse Kallen talon maalämpölaitetarjoksista.
Useami myyjä teki samaan kohteeseen tarjouksen samojen annettujen "esitietojen" mukaan.
Niben ja Thermian tekemät, asiakkaan pyytämät kokonaistarjoukset olivat tuhansia euroja halvemmat kuin Lämpö-Ässän myyjän tekemä tarjous.
Lämpö-Ässän myyjä teki:1. karkean hinnoitteluvirheen, 2. laski itselleen tai käyttämilleen alihankkijoille liian suuren katteen, 3. ko. tuote on yksinkertaisesti liian kallis.

Pyydä itse ainakin viideltä-kuudelta eri lämpöpumppumerkkien myyjiltä tarjoukset omaan kohteeseesi, anna kaikille samat lähtötiedot ja pyydä tarjoukset määräpäivään mennessä.
Näin pystyt itse vertailemaan eri lämpöpumppujen välillä olevia teknisiä eroja ym.
Mainitse tarjouspyynnössäsi pyytää myös esitteet kaikista tuotteista mitä tarjoukset pitävät sisällään.
Pienenä vihjeenä, moni porakaivoyrityskin markkinoi lämpöpumppuja samalla kun poraavat lämpökaivoja, pyydä tarjouksia myös niiltä.

Lue lisää

Hei miksi pyytää kokonaistarjouksia? Saamasi tarjoukset ovat vertailukelvottomia.
Lähde etenenään näin:
Tutustu eri merkkisiin lämpöpumppuihin messuilla, heidän esitteisiin (vaikka netissä). Käytä tuttuja ja kylänmiehiä arvioimaan Sinun näkemyksiäsi (vaikka täällä keskustelufoorumissa).
Näin saat muodostettua oman käsityksen mitä Sinä haluat oman kotisi lämmöntekolaitteelta.

Sen jälkeen pyydät tarjoukset lämpöpumpuista ja Sinä vertaat saamasi tarjoukset. Huomioitavaa on esimerkiksi: hinta, kompressorin ja vaihtimien koko, varaajan koko ja materiaali, tulistuksella vai ilman, lämmönsäätö automatiikka. Huomio sulakkeiden koko, nehän voi vaikuttaa liittymismaksun suuruuteen ja sähkön vuotuisiin perusmaksuihin (Niihin vaikuttaa myös sähkökiuas, kodinkoneet ym talouden sähkönkulutuskohteet).

Älä suoraan luota mitoituslaskelmiin (vaikka ne myyjän mukaan olisinkin päivitetty Suomen olosuhteisiin), mitoitusta tehdessään myyjillä on valikoista valittavana monia vaihtoehtoja.
Näillä valinnoilla myyjä määritää koneen koon ja
saa mitoitustulosteeksi haluamansa: esim. hinnaltaan halvimman, keskihintaisen tai hinnaltaan kalleimman. Tässä vaiheessa myyjälle tulee arvioitavaksi oman tuotteen kilpailukyky markkinatilanteeseen mukautettuna. Jos on hyvin vähän muita myynti argumenttia olemassa kuin halpa hinta. Tällöin myyjällä on iso kiusaus valita mitoituslaskelma jolla saadaan tuotteelle halpa hinta ja saada todennäisemmin kauppa kotiin. Tällöin ei välitetä piirun vertaa siitä onko se ostajan kannalta paras ratkaisu.

Nämä kaikki merkistä riippumatta.

Esimerkki autonvalinnasta (ei vaihtoautoa):
Mietithän Sinä myös ensin auton merkin, sekä sen jälkeen haluatko henkilömallisen, sportin vai farkun. Valitset myös moottotilavuuden, bensan vai dieselin, turbolla vai ilman.
Kun nämä valinnat Sinä olet tehnyt niin tiedät suurinpiirtein mitä kyseinen auto tulee maksamaan.
Ehkä kysyt tässä vaiheessa nettohinnan.

Tämän jälkeen kysyt vaikka toista automerkkiä.

Valittuasi jonkun automerkin, mallin ja moottorityypin lähdet myyjän kanssa hienosäätämään kauppaa auton värillä, kattoluukulla, lohkolämmittimellä, sisätilan lämmittimellä, kaksilla renkailla ym.

Siitä muodostuu Sinun tarpeittesi ja toiveiden mukainen auto (Ei myyjän, Hän auttaa Sinua omalla ammattitaidollan).
Ehkä se maksaa enemmän kuin halvin kauppakassi.

Talon energiatarve määrää porakaivon syvyyden, ei lämpöpumpun merkki eikä kompressorin koko.
Ilmanvaihto ja lattialämmitys maksaa saman oli sitten valittu osateho tai täysteho ratkaisuksi. Lämpöpumpun asennus on saman hintainen oli se 5 kw, 7,5 kw, 10 kw tai 12,5 kw. (Samalta valmistajalta)
On aika mahdoton arvioida jokin tuote kalliiksi tai halvaksi ottamalla hintaan mukaan siihen kuulumattomia asioita (esim. porakaivo, asennus, lattialämmitys, ilmanvaihto, villennys ym).

Matti kirjoitti:

Hei miksi pyytää kokonaistarjouksia? Saamasi tarjoukset ovat vertailukelvottomia.
Lähde etenenään näin:
Tutustu eri merkkisiin lämpöpumppuihin messuilla, heidän esitteisiin (vaikka netissä). Käytä tuttuja ja kylänmiehiä arvioimaan Sinun näkemyksiäsi (vaikka täällä keskustelufoorumissa).
Näin saat muodostettua oman käsityksen mitä Sinä haluat oman kotisi lämmöntekolaitteelta.

Sen jälkeen pyydät tarjoukset lämpöpumpuista ja Sinä vertaat saamasi tarjoukset. Huomioitavaa on esimerkiksi: hinta, kompressorin ja vaihtimien koko, varaajan koko ja materiaali, tulistuksella vai ilman, lämmönsäätö automatiikka. Huomio sulakkeiden koko, nehän voi vaikuttaa liittymismaksun suuruuteen ja sähkön vuotuisiin perusmaksuihin (Niihin vaikuttaa myös sähkökiuas, kodinkoneet ym talouden sähkönkulutuskohteet).

Älä suoraan luota mitoituslaskelmiin (vaikka ne myyjän mukaan olisinkin päivitetty Suomen olosuhteisiin), mitoitusta tehdessään myyjillä on valikoista valittavana monia vaihtoehtoja.
Näillä valinnoilla myyjä määritää koneen koon ja
saa mitoitustulosteeksi haluamansa: esim. hinnaltaan halvimman, keskihintaisen tai hinnaltaan kalleimman. Tässä vaiheessa myyjälle tulee arvioitavaksi oman tuotteen kilpailukyky markkinatilanteeseen mukautettuna. Jos on hyvin vähän muita myynti argumenttia olemassa kuin halpa hinta. Tällöin myyjällä on iso kiusaus valita mitoituslaskelma jolla saadaan tuotteelle halpa hinta ja saada todennäisemmin kauppa kotiin. Tällöin ei välitetä piirun vertaa siitä onko se ostajan kannalta paras ratkaisu.

Nämä kaikki merkistä riippumatta.

Esimerkki autonvalinnasta (ei vaihtoautoa):
Mietithän Sinä myös ensin auton merkin, sekä sen jälkeen haluatko henkilömallisen, sportin vai farkun. Valitset myös moottotilavuuden, bensan vai dieselin, turbolla vai ilman.
Kun nämä valinnat Sinä olet tehnyt niin tiedät suurinpiirtein mitä kyseinen auto tulee maksamaan.
Ehkä kysyt tässä vaiheessa nettohinnan.

Tämän jälkeen kysyt vaikka toista automerkkiä.

Valittuasi jonkun automerkin, mallin ja moottorityypin lähdet myyjän kanssa hienosäätämään kauppaa auton värillä, kattoluukulla, lohkolämmittimellä, sisätilan lämmittimellä, kaksilla renkailla ym.

Siitä muodostuu Sinun tarpeittesi ja toiveiden mukainen auto (Ei myyjän, Hän auttaa Sinua omalla ammattitaidollan).
Ehkä se maksaa enemmän kuin halvin kauppakassi.

Talon energiatarve määrää porakaivon syvyyden, ei lämpöpumpun merkki eikä kompressorin koko.
Ilmanvaihto ja lattialämmitys maksaa saman oli sitten valittu osateho tai täysteho ratkaisuksi. Lämpöpumpun asennus on saman hintainen oli se 5 kw, 7,5 kw, 10 kw tai 12,5 kw. (Samalta valmistajalta)
On aika mahdoton arvioida jokin tuote kalliiksi tai halvaksi ottamalla hintaan mukaan siihen kuulumattomia asioita (esim. porakaivo, asennus, lattialämmitys, ilmanvaihto, villennys ym).

Lue lisää

Selvität mitä thermia maksaa onnisella. Menet onnisen webshoppiin, laitat hakukenttään thermia, sieltä löytyy jotain 4 mallia. Niillä on jokaisella onnisen numero.

Sitten etsin hinnaston, sen saa myös onnisen sivuilta. Siellä on veroton hinta 0%-alennuksella. Hinnan etsiminen teettää hieman työtä, mutta jos osaat exceliä niin kyllä se hinta sieltä löytyy.

Sitten sovellat siihen alennusprosenttia. Urakoitsijoilla se on -50% ja kaupoilla enemmän.

Sitten etsit urakoitsijan/kaupan, joka haluaa myydä pumpun sinulle. Jostakin löytyy, jolle helppo raha kelpaa. Pyydät tilaamaan pumpun lähimpään onnisen tukkuun ja noudat sieltä ja maksat urakoitsijalle/kaupalle.

Ja jos et halua thermian pumppua, saatuasi tarjouksen voit mennä sen toisen pumppumyyjän puheille, joka kauppaa sulle xyz-pumppua ja sanoa sille ahneelle pa$kiaiselle, että tällaisen thermian pumpun saisit 5000 eurolla, miksi kyseinen pumppumyyjä yrittää nyhtää sinulta 8000-9000 euroa samantehoisesta pumpusta. Sitten kun onneton myyjätunari yrittää selittää jotain ruÅtsalaisten pumppujen huonoudesta, voit kertoa, että se thermia on myyty sinulle vielä kahden välikäden (tukkuri ja se kauppa/urakoitsija) kautta ja tämän toisen pumpun edustaja raijaa pumpun suoraan tehtaalta.

Niissä pumpuissa nimittäin on sitä, katetta.

halpa pumppu kirjoitti:

Selvität mitä thermia maksaa onnisella. Menet onnisen webshoppiin, laitat hakukenttään thermia, sieltä löytyy jotain 4 mallia. Niillä on jokaisella onnisen numero.

Sitten etsin hinnaston, sen saa myös onnisen sivuilta. Siellä on veroton hinta 0%-alennuksella. Hinnan etsiminen teettää hieman työtä, mutta jos osaat exceliä niin kyllä se hinta sieltä löytyy.

Sitten sovellat siihen alennusprosenttia. Urakoitsijoilla se on -50% ja kaupoilla enemmän.

Sitten etsit urakoitsijan/kaupan, joka haluaa myydä pumpun sinulle. Jostakin löytyy, jolle helppo raha kelpaa. Pyydät tilaamaan pumpun lähimpään onnisen tukkuun ja noudat sieltä ja maksat urakoitsijalle/kaupalle.

Ja jos et halua thermian pumppua, saatuasi tarjouksen voit mennä sen toisen pumppumyyjän puheille, joka kauppaa sulle xyz-pumppua ja sanoa sille ahneelle pa$kiaiselle, että tällaisen thermian pumpun saisit 5000 eurolla, miksi kyseinen pumppumyyjä yrittää nyhtää sinulta 8000-9000 euroa samantehoisesta pumpusta. Sitten kun onneton myyjätunari yrittää selittää jotain ruÅtsalaisten pumppujen huonoudesta, voit kertoa, että se thermia on myyty sinulle vielä kahden välikäden (tukkuri ja se kauppa/urakoitsija) kautta ja tämän toisen pumpun edustaja raijaa pumpun suoraan tehtaalta.

Niissä pumpuissa nimittäin on sitä, katetta.

Lue lisää

Näitä ei tarvii huudella täällä julkisesti.
Pidä vaan omana tietona!

halpa pumppu kirjoitti:

Selvität mitä thermia maksaa onnisella. Menet onnisen webshoppiin, laitat hakukenttään thermia, sieltä löytyy jotain 4 mallia. Niillä on jokaisella onnisen numero.

Sitten etsin hinnaston, sen saa myös onnisen sivuilta. Siellä on veroton hinta 0%-alennuksella. Hinnan etsiminen teettää hieman työtä, mutta jos osaat exceliä niin kyllä se hinta sieltä löytyy.

Sitten sovellat siihen alennusprosenttia. Urakoitsijoilla se on -50% ja kaupoilla enemmän.

Sitten etsit urakoitsijan/kaupan, joka haluaa myydä pumpun sinulle. Jostakin löytyy, jolle helppo raha kelpaa. Pyydät tilaamaan pumpun lähimpään onnisen tukkuun ja noudat sieltä ja maksat urakoitsijalle/kaupalle.

Ja jos et halua thermian pumppua, saatuasi tarjouksen voit mennä sen toisen pumppumyyjän puheille, joka kauppaa sulle xyz-pumppua ja sanoa sille ahneelle pa$kiaiselle, että tällaisen thermian pumpun saisit 5000 eurolla, miksi kyseinen pumppumyyjä yrittää nyhtää sinulta 8000-9000 euroa samantehoisesta pumpusta. Sitten kun onneton myyjätunari yrittää selittää jotain ruÅtsalaisten pumppujen huonoudesta, voit kertoa, että se thermia on myyty sinulle vielä kahden välikäden (tukkuri ja se kauppa/urakoitsija) kautta ja tämän toisen pumpun edustaja raijaa pumpun suoraan tehtaalta.

Niissä pumpuissa nimittäin on sitä, katetta.

Lue lisää

Ei asia ole näin tänä päivänä. Lämpöpumppu on erikoistuote, jolla myyntikate erilainen kuin ns. ulosheittotavaralla. Ostan sinulta Thermian lämpöpumpun, kun hommaat sen minulle ovh-hinta, miinus 50%.
Kun kirjoitustasi lukee pidemmälle, huomaa, ettet sinä taida tietää lämpöpumppujen hinnoista yhtään mitään. Nyt se -50% pumppu maksaakin 5000 euroa, eli ovh hinta olisi sinun mukaasi 10 000 euroa!
Kerro nyt meille muille, mikä Thermian lämpöpumppu, joka on tarkoitettu ok-taloon, maksaa 10 000 euroa??

+++ kirjoitti:

Ei asia ole näin tänä päivänä. Lämpöpumppu on erikoistuote, jolla myyntikate erilainen kuin ns. ulosheittotavaralla. Ostan sinulta Thermian lämpöpumpun, kun hommaat sen minulle ovh-hinta, miinus 50%.
Kun kirjoitustasi lukee pidemmälle, huomaa, ettet sinä taida tietää lämpöpumppujen hinnoista yhtään mitään. Nyt se -50% pumppu maksaakin 5000 euroa, eli ovh hinta olisi sinun mukaasi 10 000 euroa!
Kerro nyt meille muille, mikä Thermian lämpöpumppu, joka on tarkoitettu ok-taloon, maksaa 10 000 euroa??

Lue lisää

Thermian Robustit tietenkin. Niitähän on vaikka pressanlinnan tilavuuksiin asti. Yksittäinen kone jopa 45 kW, ja perusmalleja yhdistämällä päästään 360 kilowattiin asti. Ei tule kalsa isompaankaan kämppään sellaisella. Tosin maaputkea on kai sitten hehtaarikaupalla tai lähialueen kalliot porattu reikiä täyteen. Ja naapuri, ne vasta on kateellisia sadan kilometrin säteellä.

+++ kirjoitti:

Ei asia ole näin tänä päivänä. Lämpöpumppu on erikoistuote, jolla myyntikate erilainen kuin ns. ulosheittotavaralla. Ostan sinulta Thermian lämpöpumpun, kun hommaat sen minulle ovh-hinta, miinus 50%.
Kun kirjoitustasi lukee pidemmälle, huomaa, ettet sinä taida tietää lämpöpumppujen hinnoista yhtään mitään. Nyt se -50% pumppu maksaakin 5000 euroa, eli ovh hinta olisi sinun mukaasi 10 000 euroa!
Kerro nyt meille muille, mikä Thermian lämpöpumppu, joka on tarkoitettu ok-taloon, maksaa 10 000 euroa??

Lue lisää

Onhan Ruotsin kuninkaanlinnan lämmitys hoidettu IVT:n "osatehopumpuilla". Ehkä niitä on sitten senverran enemmän, että lämmitys riittää.

TIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI!! kirjoitti:

Maallikko rakentaja ja remontoija haluaa tietoa oman tärkeän päätöksenteontueksi eri katsontasuunnista katsottuna.

Eiko tosiaan Teillä "osateho" kauppiailla ole muuta annettavaa tiedonhakijoille kuin pomppia tasapökkää ja toistaa sitä samaa fraasia että Ruotsissa on valmistettu jo osin valtion tukipolitiikan ja muiden k.o valtion positiivisten päätösten avulla 300.000 lämpöpumppua.

Lämpöpumppuja on myös jääkaappi, pakastin, ilmastointi autossa ja kaupan kylmälaitteet, eli ei mitään uutta huipputeknologiaa.

Kun Te samat "kauppiaat" notkutte näillä palstoilla kuukaudesta ja vuodesta toiseen Teidän niillä samoilla väitteillä. Näyttää olevan Teille suuri järkytys jos joku päätöstä tekevä ajattelee Teidän "spämmien" vastaisesti; omasta näkösuunnastaan.

Te kunnioitetut osateho kauppiaat, antakaan nyt jotain oikeata tietoa päätöksenteon tueksi.
Miksi Me ostaisimme Teidän tuotteen?

Ps. Näiden KITINÄ JA ITKU ei ehkä lopu.

Jäämme mielenkiinnjolla odottamaan Teidän "osatehokauppiaiden" palopuheita.

Nämä jo tiedämme:
-Osin Ruotsin valtion tuella valmistettu 300.000 lämpöpumppua. (Valtioiden erilainen energiapolitiikka)
-Viiden vuoden (ehkä osin vakuutus) "takuu".
-Halpa hinta (Pienet valmistuskustannukset)
-Kevyt kantaa (Pienet komponentit, minimoitu toimituslaajuus)
-Hiljainen (Sähkövastus ei myöskaan pidä ääntä)
-Mitoitus: Kaikki minimillä, halpa hinta
-Markkinointi: Jokainen voi päätellä (Paljon hälyä tyhjästä, ehkä hyvä provisio)

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Teidän "asiallista" keskustelua.

Lue lisää

Osateho mitoitetuissa lämpöpumpuissa on yhteiskunnan kannalta ongelmana koko sähköverkon kuormitus kylmempinä jaksoina.
Ongelmaksi saattaa muodostua nämä lisäsähkövastukset, jotka kytkeytyvät päälle tuottamaan suorasähkönä perheille lämpöä ja lämmintäkäyttövettä.
Muistamme kai vielä vuosi tai pari olleet kuormitustilanteet.

lisätietoja kirjoitti:

Paljonko on reiän syvyys (tai putkea pellossa). Paljonko maksoi?

Jussi

on savisessa kosteassa etelään viettävässä pellossa 3 x 300 m eli 1 m/rak.kuutio. Maksoi aika paljon vähemmän kuin ovh, suhteilla meinaan...

Huolestunut kirjoitti:

Osateho mitoitetuissa lämpöpumpuissa on yhteiskunnan kannalta ongelmana koko sähköverkon kuormitus kylmempinä jaksoina.
Ongelmaksi saattaa muodostua nämä lisäsähkövastukset, jotka kytkeytyvät päälle tuottamaan suorasähkönä perheille lämpöä ja lämmintäkäyttövettä.
Muistamme kai vielä vuosi tai pari olleet kuormitustilanteet.

Lue lisää

koska suora sähkölämmitys se vasta kuormittaa verkostoa paukkupakkasilla. Osatehoisissa sentään kovilla pakkasillakin valtaosa energiasta tulee maan uumenista.

Eihän vaan kirjoittaja ole Lapuan suunnalta ;)

Huolestunut kirjoitti:

Osateho mitoitetuissa lämpöpumpuissa on yhteiskunnan kannalta ongelmana koko sähköverkon kuormitus kylmempinä jaksoina.
Ongelmaksi saattaa muodostua nämä lisäsähkövastukset, jotka kytkeytyvät päälle tuottamaan suorasähkönä perheille lämpöä ja lämmintäkäyttövettä.
Muistamme kai vielä vuosi tai pari olleet kuormitustilanteet.

Lue lisää

Jos pumppu osaa kytkeä lämmitysvastuksen päälle vaiheittain niin ei siitä osatehoisen vastuksesta kuormituspiikkiä tule.

Toinen vaihtoehto lienee jättää tietokone ja TV päälle tuottamaan puuttuva lämpöteho.

Riippuu tietenkin osatehon mitoituksesta, mutta jos se on "optimoitu" täysitehoiseksi niin no problemo.

vielä vähän kirjoitti:

Laita nyt ihmeessä vielä ne pumppujen mallit näkyviin. Loppuu tämä show :-)

Pelkkää *askaa koko hintavertailu...

Huolestunut kirjoitti:

Osateho mitoitetuissa lämpöpumpuissa on yhteiskunnan kannalta ongelmana koko sähköverkon kuormitus kylmempinä jaksoina.
Ongelmaksi saattaa muodostua nämä lisäsähkövastukset, jotka kytkeytyvät päälle tuottamaan suorasähkönä perheille lämpöä ja lämmintäkäyttövettä.
Muistamme kai vielä vuosi tai pari olleet kuormitustilanteet.

Lue lisää

Muistamme toki että täyssähkölämmittäjät ovat vielä pientaloissa enemmistönä. Eriiittäin huolestuttavaa...

Jo riittää kirjoitti:

Kun lukee edellisen kirjoituksen, ei voi kuin ihmetellä, kuinka alas Lämpö-Ässä voi todellakin vajota markkinoinnissaan.
Kirjoitus on tarkoitettu ainoastaan mollaamaan IVT, Carrier, Thermia ja Nibe sekä nostamaan lähes taivaalliseen asemaan Lämpö-Ässä.
Jos todellakin tekee lämpöpumppua hankkiessaan tarkat laskelmat, huomaa, että se lisäinvestointi, minkä Lämpö-Ässän hankkiminen vaatii, merkitsee n.5 vuoden sähkölaskun rahallista määrää Lämpö-Ässän tappioksi!

Lasketaan siis isompi pumppu, syvempi lämpökaivo, kolmas putki lämpökaivoon, siihen ylimääräinen liuos, kallis yhdyskappale putkien alapäähän, ylimääräiset putkiliittimet kolmannelle putkelle, parempi äänieristys lämpöpumpun asennuspaikan ympärille, joskus jopa oma tekninen tila pumpulle sen kovan äänen takia ym.

Tätä ei Hamali eivätkä muutkaan myyntimiehet kerro ostajalle, haukutaan kyllä "ruattalaisia" leluiksi, vaikka niitä on tehty ja myyty satoja tuhansia kappaleita.

Eli kun ostat IVT, Carrier, Thermia tai Nibe lämpöpumpun ja jos vaihtoehtona on Lämpö-Ässä, totuus on, että säästätte näin 5 vuoden sähkölaskun. Sanoisin, hyvä investointi.

Muuten se IVT:n ja Carrierin viiden vuoden takuu, ei ole mikään "kotivakuutusjuttu", vaan ihan oikea takuu, mistä vastaa lämpöpumpun valmistaja!

Lue lisää

Ei varmasti kukaan valmistaja tai maahantuoja heikennä omaa kilpailukykyään, sillä että tekee asiat oman näkemyksen mukaisesti, tässä tapauksessa se näkemys vaikuttaa ostajalle hintaa kohottavana. Näitä on mm. täystehomitoitus; kompressori ja vaihtimet, käyttövesitilavuus(vähintään 300 litraa), tulistus ym.

Onhan toki k.o valmistajalla tarjota useampi osateholaite niille ostajille, jotka pitävät sitä ratkaisua hyvänä.

Loppukäyttäjähän itselleen sen PARHAAN päätöksen tekee, oli se laite sitten minkä merkkinen tai tehoinen tahansa.

+++ kirjoitti:

Ei asia ole näin tänä päivänä. Lämpöpumppu on erikoistuote, jolla myyntikate erilainen kuin ns. ulosheittotavaralla. Ostan sinulta Thermian lämpöpumpun, kun hommaat sen minulle ovh-hinta, miinus 50%.
Kun kirjoitustasi lukee pidemmälle, huomaa, ettet sinä taida tietää lämpöpumppujen hinnoista yhtään mitään. Nyt se -50% pumppu maksaakin 5000 euroa, eli ovh hinta olisi sinun mukaasi 10 000 euroa!
Kerro nyt meille muille, mikä Thermian lämpöpumppu, joka on tarkoitettu ok-taloon, maksaa 10 000 euroa??

Lue lisää

Etkö muka tiedä tukkuliikkeiden hinnoittelusta? Hinnat nostetaan taivaisiin, jotta niistä voidaan antaa kaupoille 70-80% alennukset ja urakoitsijoille 50% alennukset, jotta urakoitsijat voivat edelleen kusettaa asiakastaan.

LVI-tukkujen hinnoittelu on perseestä. Katsoppa itse onnisen sivuilta löytyvästä hinnastosta.

ei kuulu kirjoitti:

Pelkkää *askaa koko hintavertailu...

vai mitä tuo tuohtunut *aska tarkoittaakin. Ehdin kaivaa tiedot esille, kas tässä (merkki ja malli lämminvesivaraajan tila lämpökaivon yhteispituus; kaikilla kaksi putkea):

Bentone CTC Ecoheat 13 223 l 240 m putket asennus = 18500 euroa
Ekowell EPT 1250 700 l 310 m putket asennus = 18500 euroa
Geopro SH13 500 l 250 m putket asennus = 20900 euroa
IVT Greenline E16 300 l 240 m putket asennus = 23250 euroa
Lämpöässä T18 1000 l 300 m putket asennus = 22500 euroa
Nibe 1110-15 200 l 260 m putket asennus = 17000 euroa
Thermia Duo 16 270 l 280 m putket asennus = 17800 euroa

Tarjoukset on pyydetty kaikille yhtäläisten talosta annettujen tietojen perusteella. Joten tarjoukset vastaavat tarjoajan käsitystä siitä, millaisella maalämpölaitteistolla heidän käsityksensä mukaan lämpö ja lämmin vesi olisi tuotettavissa.

Kenenkään ei kannata lähteä riepottelemaan tarjousten sisältöä. Täällä on jo todettu, että on tarjoajan vika, jos tarjous ei ole houkutteleva tai kilpailukykyinen. Mielummin pyytäkää itse tarjoukset eri ml-asennusliikkeistä tiettyä rakennusta varten ja tuokaa nähtäville.

Kalle kirjoitti:

vai mitä tuo tuohtunut *aska tarkoittaakin. Ehdin kaivaa tiedot esille, kas tässä (merkki ja malli lämminvesivaraajan tila lämpökaivon yhteispituus; kaikilla kaksi putkea):

Bentone CTC Ecoheat 13 223 l 240 m putket asennus = 18500 euroa
Ekowell EPT 1250 700 l 310 m putket asennus = 18500 euroa
Geopro SH13 500 l 250 m putket asennus = 20900 euroa
IVT Greenline E16 300 l 240 m putket asennus = 23250 euroa
Lämpöässä T18 1000 l 300 m putket asennus = 22500 euroa
Nibe 1110-15 200 l 260 m putket asennus = 17000 euroa
Thermia Duo 16 270 l 280 m putket asennus = 17800 euroa

Tarjoukset on pyydetty kaikille yhtäläisten talosta annettujen tietojen perusteella. Joten tarjoukset vastaavat tarjoajan käsitystä siitä, millaisella maalämpölaitteistolla heidän käsityksensä mukaan lämpö ja lämmin vesi olisi tuotettavissa.

Kenenkään ei kannata lähteä riepottelemaan tarjousten sisältöä. Täällä on jo todettu, että on tarjoajan vika, jos tarjous ei ole houkutteleva tai kilpailukykyinen. Mielummin pyytäkää itse tarjoukset eri ml-asennusliikkeistä tiettyä rakennusta varten ja tuokaa nähtäville.

Lue lisää

Jokainen vetäkööt omat johtopäätöksensä, millä se 9000 litraa öljyä korvataan :-)

Jaa että on Lämpöässä kallis...

(poistuu takavasemmalle nauramaan)

Kalle kirjoitti:

vai mitä tuo tuohtunut *aska tarkoittaakin. Ehdin kaivaa tiedot esille, kas tässä (merkki ja malli lämminvesivaraajan tila lämpökaivon yhteispituus; kaikilla kaksi putkea):

Bentone CTC Ecoheat 13 223 l 240 m putket asennus = 18500 euroa
Ekowell EPT 1250 700 l 310 m putket asennus = 18500 euroa
Geopro SH13 500 l 250 m putket asennus = 20900 euroa
IVT Greenline E16 300 l 240 m putket asennus = 23250 euroa
Lämpöässä T18 1000 l 300 m putket asennus = 22500 euroa
Nibe 1110-15 200 l 260 m putket asennus = 17000 euroa
Thermia Duo 16 270 l 280 m putket asennus = 17800 euroa

Tarjoukset on pyydetty kaikille yhtäläisten talosta annettujen tietojen perusteella. Joten tarjoukset vastaavat tarjoajan käsitystä siitä, millaisella maalämpölaitteistolla heidän käsityksensä mukaan lämpö ja lämmin vesi olisi tuotettavissa.

Kenenkään ei kannata lähteä riepottelemaan tarjousten sisältöä. Täällä on jo todettu, että on tarjoajan vika, jos tarjous ei ole houkutteleva tai kilpailukykyinen. Mielummin pyytäkää itse tarjoukset eri ml-asennusliikkeistä tiettyä rakennusta varten ja tuokaa nähtäville.

Lue lisää

Järjestys hinnan mukaan:
IVT Greenline E16 300 l 240 m putket asennus = 23250 euroa
Lämpöässä T18 1000 l 300 m putket asennus = 22500 euroa
Geopro SH13 500 l 250 m putket asennus = 20900 euroa
Bentone CTC Ecoheat 13 223 l 240 m putket asennus = 18500 euroa
Ekowell EPT 1250 700 l 310 m putket asennus = 18500 euroa
Thermia Duo 16 270 l 280 m putket asennus = 17800 euroa
Nibe 1110-15 200 l 260 m putket asennus = 17000 euroa

Järjestys tavaramäärän mukaan:
Lämpöässä T18 1000 l 300 m putket asennus = 22500 euroa
Ekowell EPT 1250 700 l 310 m putket asennus = 18500 euroa
Geopro SH13 500 l 250 m putket asennus = 20900 euroa
IVT Greenline E16 300 l 240 m putket asennus = 23250 euroa
Thermia Duo 16 270 l 280 m putket asennus = 17800 euroa
Nibe 1110-15 200 l 260 m putket asennus = 17000 euroa
Bentone CTC Ecoheat 13 223 l 240 m putket asennus = 18500 euroa

Eli Lämpöässän mukana tulee eniten tavaraa, mutta se on myös kallein.

Käyttöveden riittävyyden mitoituksessa on hukeita eroja.
Bentonen tapauksessa veikkaan että tulee kylmiä porekylpyjä ja nekin kalliilla rahalla. 1000L varaajasta irtoaa lämmintä käyttövettä moninkertainen määrä.

Ja nuo pienen varaajan koneet myös luultavasti harrastavat "pätkäkäyntiä" varsin paljon.
Jos thermia on mitoitettu kuten minulle, niin lämpöässä käynnistynee tuolla varaajalla keskimäärin noin puolet harvemmin kuin thermia.

Mitoitus on ihmeellinen. Jos osatehomitoitus keruupiirin osalta on esim tyypillinen 98% vuosienergian tarpeesta, niin miten hemmetissä putkipituudessa voi olla 20% ero.
Myyjiltä puuttuu mitoitustaito ????

Pitäisikö koettaa spekuloida mikä on oikea osa-/optimiteho % huipputehon tarpeesta?
Tai spekuloida mikä on oikea optimi % vuositehon tarpeesta?


sivukommentteina:
- tuossa 1000L varaajassa on 100mm uretaanieriste
- Thermia DUOssa 2*45mm eriste
- Ekowellin 700L varaajassa on 50mm uretaanieriste
- Geoprossa mahdollisesti myös 50mm uretaanieristeellä tuo varaaja
- muista en ole tuota tietoa bongannut

Kierukkavaraaajia lienevät nuo 1000L, 700L ja 500L varaajat. Loput on kaksoisvaippavaraajia.

Mitähän muita eroja nuista keksis....

Kysymyksiä:
Onko kaikissa magneettiventtiili joka estää kylmäaineen valumisen kompuraan kompuran sammuttua?
Tuottaako nuo kaikki kuuman käyttöveden kompuralla?
Tappaako kasoisvaipat legionellansa ilman sähkövastusta?
Kuinkahan isot maapiirin kiertovesipumput nuissa on?
Onko kaksoisvaippavaraajissa rosteriset vaiko kuparipintaiset säiliöt?

raksaaja kirjoitti:

Järjestys hinnan mukaan:
IVT Greenline E16 300 l 240 m putket asennus = 23250 euroa
Lämpöässä T18 1000 l 300 m putket asennus = 22500 euroa
Geopro SH13 500 l 250 m putket asennus = 20900 euroa
Bentone CTC Ecoheat 13 223 l 240 m putket asennus = 18500 euroa
Ekowell EPT 1250 700 l 310 m putket asennus = 18500 euroa
Thermia Duo 16 270 l 280 m putket asennus = 17800 euroa
Nibe 1110-15 200 l 260 m putket asennus = 17000 euroa

Järjestys tavaramäärän mukaan:
Lämpöässä T18 1000 l 300 m putket asennus = 22500 euroa
Ekowell EPT 1250 700 l 310 m putket asennus = 18500 euroa
Geopro SH13 500 l 250 m putket asennus = 20900 euroa
IVT Greenline E16 300 l 240 m putket asennus = 23250 euroa
Thermia Duo 16 270 l 280 m putket asennus = 17800 euroa
Nibe 1110-15 200 l 260 m putket asennus = 17000 euroa
Bentone CTC Ecoheat 13 223 l 240 m putket asennus = 18500 euroa

Eli Lämpöässän mukana tulee eniten tavaraa, mutta se on myös kallein.

Käyttöveden riittävyyden mitoituksessa on hukeita eroja.
Bentonen tapauksessa veikkaan että tulee kylmiä porekylpyjä ja nekin kalliilla rahalla. 1000L varaajasta irtoaa lämmintä käyttövettä moninkertainen määrä.

Ja nuo pienen varaajan koneet myös luultavasti harrastavat "pätkäkäyntiä" varsin paljon.
Jos thermia on mitoitettu kuten minulle, niin lämpöässä käynnistynee tuolla varaajalla keskimäärin noin puolet harvemmin kuin thermia.

Mitoitus on ihmeellinen. Jos osatehomitoitus keruupiirin osalta on esim tyypillinen 98% vuosienergian tarpeesta, niin miten hemmetissä putkipituudessa voi olla 20% ero.
Myyjiltä puuttuu mitoitustaito ????

Pitäisikö koettaa spekuloida mikä on oikea osa-/optimiteho % huipputehon tarpeesta?
Tai spekuloida mikä on oikea optimi % vuositehon tarpeesta?


sivukommentteina:
- tuossa 1000L varaajassa on 100mm uretaanieriste
- Thermia DUOssa 2*45mm eriste
- Ekowellin 700L varaajassa on 50mm uretaanieriste
- Geoprossa mahdollisesti myös 50mm uretaanieristeellä tuo varaaja
- muista en ole tuota tietoa bongannut

Kierukkavaraaajia lienevät nuo 1000L, 700L ja 500L varaajat. Loput on kaksoisvaippavaraajia.

Mitähän muita eroja nuista keksis....

Kysymyksiä:
Onko kaikissa magneettiventtiili joka estää kylmäaineen valumisen kompuraan kompuran sammuttua?
Tuottaako nuo kaikki kuuman käyttöveden kompuralla?
Tappaako kasoisvaipat legionellansa ilman sähkövastusta?
Kuinkahan isot maapiirin kiertovesipumput nuissa on?
Onko kaksoisvaippavaraajissa rosteriset vaiko kuparipintaiset säiliöt?

Lue lisää

Lueppas sinäkin tuo:

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idIVT;action=display;num=1102939786

Niin et ole enää huolestunut käyntiajoista. Vai mitä? Tuosta joukosta pätkäajoa ei ole kuin ekowellillä ja lämpöässällä. Mites geopro ja bentone? Eikös nuo Ruåtsalaiset toimi kaikki samoin?

Raksaajalle kirjoitti:

Lueppas sinäkin tuo:

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idIVT;action=display;num=1102939786

Niin et ole enää huolestunut käyntiajoista. Vai mitä? Tuosta joukosta pätkäajoa ei ole kuin ekowellillä ja lämpöässällä. Mites geopro ja bentone? Eikös nuo Ruåtsalaiset toimi kaikki samoin?

Lue lisää

En löytänyt mitään mainintaa ekowellista laittamasi linkin takaa löytyvästä tekstistä.

Raksaajalle kirjoitti:

Lueppas sinäkin tuo:

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idIVT;action=display;num=1102939786

Niin et ole enää huolestunut käyntiajoista. Vai mitä? Tuosta joukosta pätkäajoa ei ole kuin ekowellillä ja lämpöässällä. Mites geopro ja bentone? Eikös nuo Ruåtsalaiset toimi kaikki samoin?

Lue lisää

Tuoltahan tuo selvisi mikä oli IVT:n harvan käynnin salaisuus. Lattialaattaan varataan jopa 5 asteen ylilämpö, ja kun se on saavutettu, ei koneen tosiaankaan tarvitse tehdä pitkään aikaan mitään, kun laatta purkaa varaustaan. Varmasti hyvä ratkaisu pumpun kestämisen kannalta, mutta huonelämpötilan säätö kyllä taitaa mennä aika arpomiseksi. Entä jos juuri kun laatta hehkuu punaisena, kevätaurinko alkaakin paistaa kirkkaalta taivaalta? Tai alkaakin tehdä mieli pistää takkaan tuli?

Lämpöässässä olevan Oumanin säätimen GL-versio muuten käyttää laatan varaamista hyväkseen hieman samaan tapaan. Kompuran käynnistyttyä varaajan alaosa lämpenee 5 astetta säätökäyrän mukaisen lämpötilan yläpuolelle. Kompura käynnistyy seuraavan kerran, kun lämpötila on tippunut säädetyn eroalueen verran, ja eroalue on säädettävissä maksimissaan kymmeneen asteeseen. Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät. Onko siinäkään sitten loppujen lopuksi järkeä, että laatan lämpötila sahaa koko ajan, se onkin sitten toinen asia.

Tahvo kirjoitti:

Tuoltahan tuo selvisi mikä oli IVT:n harvan käynnin salaisuus. Lattialaattaan varataan jopa 5 asteen ylilämpö, ja kun se on saavutettu, ei koneen tosiaankaan tarvitse tehdä pitkään aikaan mitään, kun laatta purkaa varaustaan. Varmasti hyvä ratkaisu pumpun kestämisen kannalta, mutta huonelämpötilan säätö kyllä taitaa mennä aika arpomiseksi. Entä jos juuri kun laatta hehkuu punaisena, kevätaurinko alkaakin paistaa kirkkaalta taivaalta? Tai alkaakin tehdä mieli pistää takkaan tuli?

Lämpöässässä olevan Oumanin säätimen GL-versio muuten käyttää laatan varaamista hyväkseen hieman samaan tapaan. Kompuran käynnistyttyä varaajan alaosa lämpenee 5 astetta säätökäyrän mukaisen lämpötilan yläpuolelle. Kompura käynnistyy seuraavan kerran, kun lämpötila on tippunut säädetyn eroalueen verran, ja eroalue on säädettävissä maksimissaan kymmeneen asteeseen. Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät. Onko siinäkään sitten loppujen lopuksi järkeä, että laatan lämpötila sahaa koko ajan, se onkin sitten toinen asia.

Lue lisää

Lämpöässän osalta ei mene mielestäni ihan noin. LÄ:ssä vraajan alosaa lämmitetään siihen asetuslämpö 6 astetta (max. muutettavissa 10 asteeseen). Eli asetuslämpötilan ollessa 35, niin alaosa lämmitetään 41 asteeseen. Tätä lämmitettyä vettä sekoitetaan kierrossa olevaan veteen niin että saavutetaan säätökäyrällä asetettu lämpötila. Lattiaan ei siis lähde käyntijakson alussa eikä lopussa yhtään lämpimämpää vettä kuin säätökäyrällä on asetettu.

Niinpä väitän että kaikki lämpöässät käyvät PÄTKÄKÄYNTIÄ, koska lämmityskierrossa olevaan veteen ei varastoida lämpöä vaan pelataan tuolla naurettavalla säiliön alaosan lämpötilaerolla.

Se että onko tuo IVT:n systeemi järkevä, niin vastaus on KYLLÄ. Tosin lämpötilaero voi lattialämmityksessä olla esim. 3 astetta, eli lattian käyrän mukainen lämpötila esim. 30 astetta ja lämpötila käy 31:ssä laskien 29:iin. Mikäli käyttövettä tarvitaan, niin pysäytetään lattialämmön tuotto ja tuotetaan käyttövettä.

Mikäli käynnistyskerrat ratkaisevat kompuran kestoiän, niin Lämpöässän varaosakompuramyynti on tulevaisuudessa hyvä business.

Että näin...

Tahvo kirjoitti:

Tuoltahan tuo selvisi mikä oli IVT:n harvan käynnin salaisuus. Lattialaattaan varataan jopa 5 asteen ylilämpö, ja kun se on saavutettu, ei koneen tosiaankaan tarvitse tehdä pitkään aikaan mitään, kun laatta purkaa varaustaan. Varmasti hyvä ratkaisu pumpun kestämisen kannalta, mutta huonelämpötilan säätö kyllä taitaa mennä aika arpomiseksi. Entä jos juuri kun laatta hehkuu punaisena, kevätaurinko alkaakin paistaa kirkkaalta taivaalta? Tai alkaakin tehdä mieli pistää takkaan tuli?

Lämpöässässä olevan Oumanin säätimen GL-versio muuten käyttää laatan varaamista hyväkseen hieman samaan tapaan. Kompuran käynnistyttyä varaajan alaosa lämpenee 5 astetta säätökäyrän mukaisen lämpötilan yläpuolelle. Kompura käynnistyy seuraavan kerran, kun lämpötila on tippunut säädetyn eroalueen verran, ja eroalue on säädettävissä maksimissaan kymmeneen asteeseen. Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät. Onko siinäkään sitten loppujen lopuksi järkeä, että laatan lämpötila sahaa koko ajan, se onkin sitten toinen asia.

Lue lisää

Tahvo kirjoitti:
"Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät."

Mikäli teet noin esim. Käyrän mukainen lämpötila 30 astetta, varaajan alaosa 30 astetta, jonka annetaan pudota 25 asteeseen (lämpötilaero 5 astetta) niin tapahtuu LÄ:ssä seuraavaa.

Kompuran pysähtyessä lattiaan menee käyrän mukaista vettä, joka lähtee nopeasti laskemaan kun varaajan alaosa jäähtyy. Kohtuu nopeasti lattialämmityksen veden lämpötila laskee 25 asteeseen, jolloin varaajan alaosakin on jo jäähtynyt--> kompura lähtee käyntiin--> lattian menovesi lämpenee varaajan alaosan lämpenemisen tahdissa. Kun varaajan alaosan lämpötila on kurottu kiinni (tämä tapahtuu kohtuu nopeasti, koska mitoitus on reilu ja lämmitettävää vettä vähän)sammuu kompura. PÄTKÄKÄYNTIÄ siis tässäkin tapauksessa.

Kumoa jos pystyt

Tahvolle kirjoitti:

Lämpöässän osalta ei mene mielestäni ihan noin. LÄ:ssä vraajan alosaa lämmitetään siihen asetuslämpö 6 astetta (max. muutettavissa 10 asteeseen). Eli asetuslämpötilan ollessa 35, niin alaosa lämmitetään 41 asteeseen. Tätä lämmitettyä vettä sekoitetaan kierrossa olevaan veteen niin että saavutetaan säätökäyrällä asetettu lämpötila. Lattiaan ei siis lähde käyntijakson alussa eikä lopussa yhtään lämpimämpää vettä kuin säätökäyrällä on asetettu.

Niinpä väitän että kaikki lämpöässät käyvät PÄTKÄKÄYNTIÄ, koska lämmityskierrossa olevaan veteen ei varastoida lämpöä vaan pelataan tuolla naurettavalla säiliön alaosan lämpötilaerolla.

Se että onko tuo IVT:n systeemi järkevä, niin vastaus on KYLLÄ. Tosin lämpötilaero voi lattialämmityksessä olla esim. 3 astetta, eli lattian käyrän mukainen lämpötila esim. 30 astetta ja lämpötila käy 31:ssä laskien 29:iin. Mikäli käyttövettä tarvitaan, niin pysäytetään lattialämmön tuotto ja tuotetaan käyttövettä.

Mikäli käynnistyskerrat ratkaisevat kompuran kestoiän, niin Lämpöässän varaosakompuramyynti on tulevaisuudessa hyvä business.

Että näin...

Lue lisää

"LÄ:ssä vraajan alosaa lämmitetään siihen asetuslämpö 6 astetta (max. muutettavissa 10 asteeseen)". Ei ihan näinkään. Oumanin vanhassa L-versiossa alaosa lämmitettiin asetusarvoon, josta se jäähtyi eroalueen verran (max. 10 astetta, tehdasasetus 6 astetta) ennen kompuran käynnistymistä. GL-versio, joita on toimitettu nyt n. vuoden verran, toimii niin kuin tuossa edellä kerroin.

"Lattiaan ei siis lähde käyntijakson alussa eikä lopussa yhtään lämpimämpää vettä kuin säätökäyrällä on asetettu". Ei lämpimämpää, muuten kuin hetkellisesti, kun varaaja lämpenee nopeammin kuin säädin ennättää kääntää sunttia kiinni. Sen sijaan lepojakson lopussa lattiaan menee kylmempää vettä kuin mitä säädin pyytää. Laatta jäähtyy, ehkä vain muutaman asteen osan, mutta jäähtyy kuitenkin, jolloin käyntijakson alussa laattaan menevä vesi on lämpimämpää kuin laatta, vaikka se olisikin juuri sen lämpöistä kuin käyrän mukaan pitääkin.

Kieltämättä tuossa IVT:n systeemissä on puolensa. Lauhtumislämpökin pysyy koko ajan matalana, jolloin hyötysuhde on hyvä. Hintana saadaan samat harmit, joita varaavan sähkölämmityksen valinneilla on, mutta kyllähän niidenkin kanssa ilmeisesti jotenkin tulee toimeen. Viisi astetta on kyllä aika julmettu lämpötilanvaihtelu laatassa, pari astetta voisi olla hyvä kompromissi.

onnistua kirjoitti:

Tahvo kirjoitti:
"Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät."

Mikäli teet noin esim. Käyrän mukainen lämpötila 30 astetta, varaajan alaosa 30 astetta, jonka annetaan pudota 25 asteeseen (lämpötilaero 5 astetta) niin tapahtuu LÄ:ssä seuraavaa.

Kompuran pysähtyessä lattiaan menee käyrän mukaista vettä, joka lähtee nopeasti laskemaan kun varaajan alaosa jäähtyy. Kohtuu nopeasti lattialämmityksen veden lämpötila laskee 25 asteeseen, jolloin varaajan alaosakin on jo jäähtynyt--> kompura lähtee käyntiin--> lattian menovesi lämpenee varaajan alaosan lämpenemisen tahdissa. Kun varaajan alaosan lämpötila on kurottu kiinni (tämä tapahtuu kohtuu nopeasti, koska mitoitus on reilu ja lämmitettävää vettä vähän)sammuu kompura. PÄTKÄKÄYNTIÄ siis tässäkin tapauksessa.

Kumoa jos pystyt

Lue lisää

"Kumoa jos pystyt". En tiedä pystynkö, mutta yritetään. Vaatii nimittäin hieman aivotyötä ymmärtää mitä olet joissakin kohdissa yrittänyt sanoa.

"Käyrän mukainen lämpötila 30 astetta, varaajan alaosa 30 astetta, jonka annetaan pudota 25 asteeseen (lämpötilaero 5 astetta)". Kiinteää viittä astetta käytetään lämpötilan nostossa, ei laskussa. Sen verran yli säätökäyrän arvon varaajan alaosa lämpenee.

"Kun varaajan alaosan lämpötila on kurottu kiinni (tämä tapahtuu kohtuu nopeasti, koska mitoitus on reilu ja lämmitettävää vettä vähän)sammuu kompura. PÄTKÄKÄYNTIÄ siis tässäkin tapauksessa." Mitä tarkoitat varaajan alaosan lämpötilan kiinni kuromisella? Kompura sammuu, kun alaosan lämpötila on viisi astetta säätökäyrän mukaisen lämpötilan yläpuolella. Lämmitettävää vettä on 380 litraa (lämpöä siirtyy lepojakson aikana myös käyttövesipuolelta ulkovaippaan) ja käyntijakson aikana lämpöä myös kuluu, sitä enemmän mitä kovemmat pakkaset. Mutta onhan se pätkäkäyntiä jos vertaa siihen, että kompura käy kuusi tuntia yhtä soittoa ja huilaa loppupäivän. Itselläni ei vielä ole kokemusta asumisaikaisista käyntijaksoista. Tähän asti on pidetty n. 15 asteen peruslämpöä, jolloin kone on käynyt 5-6 minuuttia n. puolen tunnin välein. Asumiskäytössä voisi olettaa käyntiaikojen pitenevän (korkeampi varaajan lämpötila, huonompi hyötysuhde) ja lepoaikojen vastaavasti hieman lyhenevän. Epäilemättä kompura kestäisi paremmin, jos laite kävisi vaikkapa puoli tuntia parin-kolmen tunnin välein.

Tahvo kirjoitti:

"Kumoa jos pystyt". En tiedä pystynkö, mutta yritetään. Vaatii nimittäin hieman aivotyötä ymmärtää mitä olet joissakin kohdissa yrittänyt sanoa.

"Käyrän mukainen lämpötila 30 astetta, varaajan alaosa 30 astetta, jonka annetaan pudota 25 asteeseen (lämpötilaero 5 astetta)". Kiinteää viittä astetta käytetään lämpötilan nostossa, ei laskussa. Sen verran yli säätökäyrän arvon varaajan alaosa lämpenee.

"Kun varaajan alaosan lämpötila on kurottu kiinni (tämä tapahtuu kohtuu nopeasti, koska mitoitus on reilu ja lämmitettävää vettä vähän)sammuu kompura. PÄTKÄKÄYNTIÄ siis tässäkin tapauksessa." Mitä tarkoitat varaajan alaosan lämpötilan kiinni kuromisella? Kompura sammuu, kun alaosan lämpötila on viisi astetta säätökäyrän mukaisen lämpötilan yläpuolella. Lämmitettävää vettä on 380 litraa (lämpöä siirtyy lepojakson aikana myös käyttövesipuolelta ulkovaippaan) ja käyntijakson aikana lämpöä myös kuluu, sitä enemmän mitä kovemmat pakkaset. Mutta onhan se pätkäkäyntiä jos vertaa siihen, että kompura käy kuusi tuntia yhtä soittoa ja huilaa loppupäivän. Itselläni ei vielä ole kokemusta asumisaikaisista käyntijaksoista. Tähän asti on pidetty n. 15 asteen peruslämpöä, jolloin kone on käynyt 5-6 minuuttia n. puolen tunnin välein. Asumiskäytössä voisi olettaa käyntiaikojen pitenevän (korkeampi varaajan lämpötila, huonompi hyötysuhde) ja lepoaikojen vastaavasti hieman lyhenevän. Epäilemättä kompura kestäisi paremmin, jos laite kävisi vaikkapa puoli tuntia parin-kolmen tunnin välein.

Lue lisää

Selvennän siis sepustuksiani.

kirjoitit:
"Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät."

Tuo ylläoleva tilanne ei ole siis mahdollinen muutakuin siinä tapauksessa että olet asettanut varaajan alaosan esim. 25 asteeseen ja lämpökäyrä haluaa 30 asteista vettä. Koska Lämpässä EI huomioi palaavan "lattiaveden" lämpötilaa niin pumpun käyntijaksoa ei saa pidemmäksi. Lämpöässän "typerän" säätösysteemin vuoksi (lienee kehitetty öljylämmitykseen - Ouman)et pysty kuin seuraaviin avuttomiin toimenpiteisiin saadaksesi käyntijaksoa pidemmäksi (siis edes 10 minuuttiin!!!!!):

1. Voit nostaa varaajan alaosan lämpöeroa siihen 10 asteeseen, jolloin varaajan asetetun alalämmön laskiessa 10 astetta kompura käynnistyy. Samalla kannattanee laskea myös vraajan alaosan lämpötilaa pikkuisen ettei yritetä tuottaa liian lämmintä vettä hyötysuhteen kustannuksella.

2. Voit nostaa alalämmön asetusarvon tajuttoman suureksi, jolloin lattiakiertoon sekoitettavan veden lämpötila on suuri ja sekoitettavaa riittää pidempään. Haittapuolena on hyötysuhteen täydellinen romahtaminen, koska hyötysuhde on parempi mitä viileämpää vettä tuotetaan.

3. Voit säätää kiertovesipumpun nopeutta 3 asentoa. Ei hyötyä.

4. Voit kikkailla vuorokautisten lämpötilanostojen kanssa. Ei hyötyä.

Keksitkö sinä Tahvo lisää?

Pätkäkäyntiä Lapualta: SE ON LÄMPÖÄSSÄ!

lisää kirjoitti:

Selvennän siis sepustuksiani.

kirjoitit:
"Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät."

Tuo ylläoleva tilanne ei ole siis mahdollinen muutakuin siinä tapauksessa että olet asettanut varaajan alaosan esim. 25 asteeseen ja lämpökäyrä haluaa 30 asteista vettä. Koska Lämpässä EI huomioi palaavan "lattiaveden" lämpötilaa niin pumpun käyntijaksoa ei saa pidemmäksi. Lämpöässän "typerän" säätösysteemin vuoksi (lienee kehitetty öljylämmitykseen - Ouman)et pysty kuin seuraaviin avuttomiin toimenpiteisiin saadaksesi käyntijaksoa pidemmäksi (siis edes 10 minuuttiin!!!!!):

1. Voit nostaa varaajan alaosan lämpöeroa siihen 10 asteeseen, jolloin varaajan asetetun alalämmön laskiessa 10 astetta kompura käynnistyy. Samalla kannattanee laskea myös vraajan alaosan lämpötilaa pikkuisen ettei yritetä tuottaa liian lämmintä vettä hyötysuhteen kustannuksella.

2. Voit nostaa alalämmön asetusarvon tajuttoman suureksi, jolloin lattiakiertoon sekoitettavan veden lämpötila on suuri ja sekoitettavaa riittää pidempään. Haittapuolena on hyötysuhteen täydellinen romahtaminen, koska hyötysuhde on parempi mitä viileämpää vettä tuotetaan.

3. Voit säätää kiertovesipumpun nopeutta 3 asentoa. Ei hyötyä.

4. Voit kikkailla vuorokautisten lämpötilanostojen kanssa. Ei hyötyä.

Keksitkö sinä Tahvo lisää?

Pätkäkäyntiä Lapualta: SE ON LÄMPÖÄSSÄ!

Lue lisää

"Tuo ylläoleva tilanne ei ole siis mahdollinen muutakuin siinä tapauksessa että olet asettanut varaajan alaosan esim. 25 asteeseen ja lämpökäyrä haluaa 30 asteista vettä." Selvennykseksi vielä, että puhun nyt Oumanin GL-versiosta, vanhempi L-versio toimii eri tavalla. Oletuksena on vielä, että varaajan alaosan minimilämpö on asetettu niin alas, että kompressori ei käynnisty varaajan lämpötilan asetettuun minimiarvoon putoamisen takia. GL:ssähän asetetaan minimiarvo, L:ssä maksimiarvo. Kun kompura siis käynnistyy, varaajan alaosa lämpenee viisi astetta yli säätökäyrän arvon. Jos eroalue on kymmenen astetta, kompuran pysähdyttyä se lähtee uudestaan käyntiin kun varaajan alaosan lämpötila on laskenut eroalueen verran = 10 astetta = 5 5 astetta eli viisi astetta käyrän alapuolelle.

Laatan varaavuuden käyttäminen tällä tavalla hyödyksi voi olla merkitykseltään olematonta, sitä en tiedä, mutta käynti- ja lepojaksojen pidentäminen ilmoitettiin tehtaaltakin syyksi, kun ihmettelin mikä järki on käyttää tässä kohtaa kiinteää viiden asteen asetusta. Siinä olet kyllä oikeassa, että konsteja käyntiaikojen pidentämiseen ei liikaa ole. Noista sinun esittämistäsikään kakkonen ei edes toimi, koska lepojakson aikana luovutettava lämpömäärä riippuu vain lämpötilaerosta, ei alku- ja loppulämpötilasta.

Tahvo kirjoitti:

"Tuo ylläoleva tilanne ei ole siis mahdollinen muutakuin siinä tapauksessa että olet asettanut varaajan alaosan esim. 25 asteeseen ja lämpökäyrä haluaa 30 asteista vettä." Selvennykseksi vielä, että puhun nyt Oumanin GL-versiosta, vanhempi L-versio toimii eri tavalla. Oletuksena on vielä, että varaajan alaosan minimilämpö on asetettu niin alas, että kompressori ei käynnisty varaajan lämpötilan asetettuun minimiarvoon putoamisen takia. GL:ssähän asetetaan minimiarvo, L:ssä maksimiarvo. Kun kompura siis käynnistyy, varaajan alaosa lämpenee viisi astetta yli säätökäyrän arvon. Jos eroalue on kymmenen astetta, kompuran pysähdyttyä se lähtee uudestaan käyntiin kun varaajan alaosan lämpötila on laskenut eroalueen verran = 10 astetta = 5 5 astetta eli viisi astetta käyrän alapuolelle.

Laatan varaavuuden käyttäminen tällä tavalla hyödyksi voi olla merkitykseltään olematonta, sitä en tiedä, mutta käynti- ja lepojaksojen pidentäminen ilmoitettiin tehtaaltakin syyksi, kun ihmettelin mikä järki on käyttää tässä kohtaa kiinteää viiden asteen asetusta. Siinä olet kyllä oikeassa, että konsteja käyntiaikojen pidentämiseen ei liikaa ole. Noista sinun esittämistäsikään kakkonen ei edes toimi, koska lepojakson aikana luovutettava lämpömäärä riippuu vain lämpötilaerosta, ei alku- ja loppulämpötilasta.

Lue lisää

Aamukahvi vielä juomatta, joten luetunymmärtäminen vähän heikkoa :-) Puhutaan kokoajan GL-ver.

Tarkoittiko tuo sun teksti sitä että varaajan alalämmön asetuksista riippumatta pumppu nostaa AINA käyntijakson päätteeksi lämmön 5 astetta lämpökäyrän yläpuolelle.

Eli kyseessä on jonkinasteinen suoja sille että sulle on jäänyt liian alhaiset asetukset koneeseen.

Eli esim. asetukset:

alalämpö minimi 20 astetta
eroalueeksi 5 astetta
lämpökäyrä antaa 30 astetta

Pumppu käynnistyy 20 asteessa ja jatkaa 5 astetta yli lämpökäyrän, vaikka eroalue käskisi pysäyttää jo 25 asteessa.

Ymmärsinkö kirjoituksesi oikein?

Nyt kahvia keittelemään...

lisää kirjoitti:

Selvennän siis sepustuksiani.

kirjoitit:
"Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät."

Tuo ylläoleva tilanne ei ole siis mahdollinen muutakuin siinä tapauksessa että olet asettanut varaajan alaosan esim. 25 asteeseen ja lämpökäyrä haluaa 30 asteista vettä. Koska Lämpässä EI huomioi palaavan "lattiaveden" lämpötilaa niin pumpun käyntijaksoa ei saa pidemmäksi. Lämpöässän "typerän" säätösysteemin vuoksi (lienee kehitetty öljylämmitykseen - Ouman)et pysty kuin seuraaviin avuttomiin toimenpiteisiin saadaksesi käyntijaksoa pidemmäksi (siis edes 10 minuuttiin!!!!!):

1. Voit nostaa varaajan alaosan lämpöeroa siihen 10 asteeseen, jolloin varaajan asetetun alalämmön laskiessa 10 astetta kompura käynnistyy. Samalla kannattanee laskea myös vraajan alaosan lämpötilaa pikkuisen ettei yritetä tuottaa liian lämmintä vettä hyötysuhteen kustannuksella.

2. Voit nostaa alalämmön asetusarvon tajuttoman suureksi, jolloin lattiakiertoon sekoitettavan veden lämpötila on suuri ja sekoitettavaa riittää pidempään. Haittapuolena on hyötysuhteen täydellinen romahtaminen, koska hyötysuhde on parempi mitä viileämpää vettä tuotetaan.

3. Voit säätää kiertovesipumpun nopeutta 3 asentoa. Ei hyötyä.

4. Voit kikkailla vuorokautisten lämpötilanostojen kanssa. Ei hyötyä.

Keksitkö sinä Tahvo lisää?

Pätkäkäyntiä Lapualta: SE ON LÄMPÖÄSSÄ!

Lue lisää

Eniro ei enää antanut vastata kirjoitukseesi, valitti jotakin liian syvästä viestiketjusta, niin että laitan vastaukseni tähän.

"Tarkoittiko tuo sun teksti sitä että varaajan alalämmön asetuksista riippumatta pumppu nostaa AINA käyntijakson päätteeksi lämmön 5 astetta lämpökäyrän yläpuolelle." Kyllä, jos alaosan minimilämpö on asetettu tarpeeksi alas, jolloin se ei pakota korkeampaan lämpötilaan. Alaosa lämpenee suurempaan arvoista (säätökäyrä 5 astetta) ja (alaosan minimi eroalue).

"Eli kyseessä on jonkinasteinen suoja sille että sulle on jäänyt liian alhaiset asetukset koneeseen." Juuri niin, ja toisaalta ei unohdu turhan korkea säätö päälle, jos vaikka pakkaset lauhtuvat. Kun kompuraa samalla ohjataan myös käyttöveden mukaan, ei säätöihin enää käytännössä tarvitse koskea. L-versiossahan niitä piti käydä ropaamassa vähän väliä.

"Eli esim. asetukset:

alalämpö minimi 20 astetta
eroalueeksi 5 astetta
lämpökäyrä antaa 30 astetta

Pumppu käynnistyy 20 asteessa ja jatkaa 5 astetta yli lämpökäyrän, vaikka eroalue käskisi pysäyttää jo 25 asteessa.

Ymmärsinkö kirjoituksesi oikein?"

Ei mennyt aivan oikein. Jos eroalue on viisi astetta ja säätökäyrä pyytää 30 astetta, alaosa ei edes pääse jäähtymään 20 asteeseen. Lämpötila sahaa 30 ja 35 asteen välillä. Jos eroalue on kymmenen astetta, alaosa vaihtelee 25:n ja 35:n välillä.

Tahvo kirjoitti:

Tuoltahan tuo selvisi mikä oli IVT:n harvan käynnin salaisuus. Lattialaattaan varataan jopa 5 asteen ylilämpö, ja kun se on saavutettu, ei koneen tosiaankaan tarvitse tehdä pitkään aikaan mitään, kun laatta purkaa varaustaan. Varmasti hyvä ratkaisu pumpun kestämisen kannalta, mutta huonelämpötilan säätö kyllä taitaa mennä aika arpomiseksi. Entä jos juuri kun laatta hehkuu punaisena, kevätaurinko alkaakin paistaa kirkkaalta taivaalta? Tai alkaakin tehdä mieli pistää takkaan tuli?

Lämpöässässä olevan Oumanin säätimen GL-versio muuten käyttää laatan varaamista hyväkseen hieman samaan tapaan. Kompuran käynnistyttyä varaajan alaosa lämpenee 5 astetta säätökäyrän mukaisen lämpötilan yläpuolelle. Kompura käynnistyy seuraavan kerran, kun lämpötila on tippunut säädetyn eroalueen verran, ja eroalue on säädettävissä maksimissaan kymmeneen asteeseen. Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät. Onko siinäkään sitten loppujen lopuksi järkeä, että laatan lämpötila sahaa koko ajan, se onkin sitten toinen asia.

Lue lisää

Olen tässä parina päivänä paskataukojen aikana mutustellut tuota että jotkut pumput käyttää lattialaattaa lämmitysvaraajana.

Ja minä kun en juuri halua sitä varaavaa lattialämmitystä, siis lattiaan varaavaa lämmitystä.

Mutta toisaalta YMMÄRRÄN että esim 20 000 kg lattialaatta on hieman tehokkaampi varaaja kuin esim 1000 kg akvaterm.

(ja perkelettäkö minä sitten teen nuilla kaikilla kalliilla huonetermsotaateilla)


t. kompromissia mietiskelevä raksaaja

Raksaajalle kirjoitti:

Lueppas sinäkin tuo:

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idIVT;action=display;num=1102939786

Niin et ole enää huolestunut käyntiajoista. Vai mitä? Tuosta joukosta pätkäajoa ei ole kuin ekowellillä ja lämpöässällä. Mites geopro ja bentone? Eikös nuo Ruåtsalaiset toimi kaikki samoin?

Lue lisää

>Niin et ole enää huolestunut käyntiajoista. Vai mitä?

No jos en muuta suunnitelmaani lattialämmityksen toteutuksesta niin luultavasti ruotsalaispumput pätkii kuin "horkassa".

Kuka haluais ostaa kaikki huonetermostaattini?
(käyttämättömiä) ;-)

juu, ei.

Vaihtoehtoni on nyt:
1) lattiaan lämmitysenergiaavaraava maalämpö
2) varaajaan lämmitysenergiaavaraava maalämpö
3) yhdistelmä edellisistä

Valintani on luultavasti nro 3).

(yksi asia on varma, Lämpöässän kytkentäohje T mallin pumpulle ei ole maailman paras)


Tuolta toiselta foorumilta:
" Löysin muuten helpotusta tuohon LÄ:n pätkäkäyntiin käyttämällä vähän niin kuin IVT:n metodia"

Niinpä niin, järkeä saa käyttää.

Tahvo kirjoitti:

Eniro ei enää antanut vastata kirjoitukseesi, valitti jotakin liian syvästä viestiketjusta, niin että laitan vastaukseni tähän.

"Tarkoittiko tuo sun teksti sitä että varaajan alalämmön asetuksista riippumatta pumppu nostaa AINA käyntijakson päätteeksi lämmön 5 astetta lämpökäyrän yläpuolelle." Kyllä, jos alaosan minimilämpö on asetettu tarpeeksi alas, jolloin se ei pakota korkeampaan lämpötilaan. Alaosa lämpenee suurempaan arvoista (säätökäyrä 5 astetta) ja (alaosan minimi eroalue).

"Eli kyseessä on jonkinasteinen suoja sille että sulle on jäänyt liian alhaiset asetukset koneeseen." Juuri niin, ja toisaalta ei unohdu turhan korkea säätö päälle, jos vaikka pakkaset lauhtuvat. Kun kompuraa samalla ohjataan myös käyttöveden mukaan, ei säätöihin enää käytännössä tarvitse koskea. L-versiossahan niitä piti käydä ropaamassa vähän väliä.

"Eli esim. asetukset:

alalämpö minimi 20 astetta
eroalueeksi 5 astetta
lämpökäyrä antaa 30 astetta

Pumppu käynnistyy 20 asteessa ja jatkaa 5 astetta yli lämpökäyrän, vaikka eroalue käskisi pysäyttää jo 25 asteessa.

Ymmärsinkö kirjoituksesi oikein?"

Ei mennyt aivan oikein. Jos eroalue on viisi astetta ja säätökäyrä pyytää 30 astetta, alaosa ei edes pääse jäähtymään 20 asteeseen. Lämpötila sahaa 30 ja 35 asteen välillä. Jos eroalue on kymmenen astetta, alaosa vaihtelee 25:n ja 35:n välillä.

Lue lisää

Katsoppa tuonne, selvitin asian?:

http://www.saunalahti.fi/~aunepaa/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=id_lampoassa;action=display;num=1103288125

Jatkokommentit tuonne maalämpöfoorumille.

lisää kirjoitti:

Selvennän siis sepustuksiani.

kirjoitit:
"Varaajan lämpötila, ja samalla tietenkin menovedenkin lämpötila, voi siis pudota enimmillään viisi astetta säätökäyrän arvon alapuolelle, mikä hieman pudottaa laatan lämpötilaa. Tämä pudotus sitten koetetaan kuroa kiinni seuraavan käyntijakson aikana, jolloin käyntijaksot ja vastaavasti lepojaksot pitenevät."

Tuo ylläoleva tilanne ei ole siis mahdollinen muutakuin siinä tapauksessa että olet asettanut varaajan alaosan esim. 25 asteeseen ja lämpökäyrä haluaa 30 asteista vettä. Koska Lämpässä EI huomioi palaavan "lattiaveden" lämpötilaa niin pumpun käyntijaksoa ei saa pidemmäksi. Lämpöässän "typerän" säätösysteemin vuoksi (lienee kehitetty öljylämmitykseen - Ouman)et pysty kuin seuraaviin avuttomiin toimenpiteisiin saadaksesi käyntijaksoa pidemmäksi (siis edes 10 minuuttiin!!!!!):

1. Voit nostaa varaajan alaosan lämpöeroa siihen 10 asteeseen, jolloin varaajan asetetun alalämmön laskiessa 10 astetta kompura käynnistyy. Samalla kannattanee laskea myös vraajan alaosan lämpötilaa pikkuisen ettei yritetä tuottaa liian lämmintä vettä hyötysuhteen kustannuksella.

2. Voit nostaa alalämmön asetusarvon tajuttoman suureksi, jolloin lattiakiertoon sekoitettavan veden lämpötila on suuri ja sekoitettavaa riittää pidempään. Haittapuolena on hyötysuhteen täydellinen romahtaminen, koska hyötysuhde on parempi mitä viileämpää vettä tuotetaan.

3. Voit säätää kiertovesipumpun nopeutta 3 asentoa. Ei hyötyä.

4. Voit kikkailla vuorokautisten lämpötilanostojen kanssa. Ei hyötyä.

Keksitkö sinä Tahvo lisää?

Pätkäkäyntiä Lapualta: SE ON LÄMPÖÄSSÄ!

Lue lisää

Taas samat narinat Enirolta viestiketjusta, prrkl! Olet näköjään ymmärtänyt homman, hyvä. Onko sinulla uusia lukemia sekuntikellolla? Olisi kiinnostavaa kuulla auttoiko säätäminen. Jos on, voit laittaa ne vaikka tuonne foorumille, niistä voisi joku muukin olla kiinnostunut. Itselläni on vielä enimmät kokeilut tekemättä.

Hieman tuossa huolettaa suntin hakkaaminen rajoitinta vasten, kun alaosa menee käyrän alapuolelle. Säädin yrittää avata sunttia lisää, vaikka se on jo täysin auki. Mitenhän pitkään mahtaa kestää tuollaista? Ja on tuossa toinenkin mahdollinen sudenkuoppa: Jos laatta ei ennätäkään lämmetä takaisin normaalilämpötilaan käyntijakson aikana, lämmön nostaminen jatkuu kun kompura on jo pysähtynyt. Tämä taas lyhentää lepojaksoa, jolloin kokonaisvaikutus on tältä osin -0. Siksi kiinnostaisikin kuulla käytännön tuloksia, ovatko käynti- ja lepojaksot todella pidentyneet.

Tahvo kirjoitti:

Taas samat narinat Enirolta viestiketjusta, prrkl! Olet näköjään ymmärtänyt homman, hyvä. Onko sinulla uusia lukemia sekuntikellolla? Olisi kiinnostavaa kuulla auttoiko säätäminen. Jos on, voit laittaa ne vaikka tuonne foorumille, niistä voisi joku muukin olla kiinnostunut. Itselläni on vielä enimmät kokeilut tekemättä.

Hieman tuossa huolettaa suntin hakkaaminen rajoitinta vasten, kun alaosa menee käyrän alapuolelle. Säädin yrittää avata sunttia lisää, vaikka se on jo täysin auki. Mitenhän pitkään mahtaa kestää tuollaista? Ja on tuossa toinenkin mahdollinen sudenkuoppa: Jos laatta ei ennätäkään lämmetä takaisin normaalilämpötilaan käyntijakson aikana, lämmön nostaminen jatkuu kun kompura on jo pysähtynyt. Tämä taas lyhentää lepojaksoa, jolloin kokonaisvaikutus on tältä osin -0. Siksi kiinnostaisikin kuulla käytännön tuloksia, ovatko käynti- ja lepojaksot todella pidentyneet.

Lue lisää

Ilmestyvät maalämpöfoorumille. Nyt vaatii vain aikaaaaaaa saada ne selville.

lupa mainostaa firmaansa vaikka kuinka läpinäkyvästi? Käsittääkseni keskusteluissa ei ole lupa mainostaa eikä markkinoida, eikä mielestäni se ole asiallista myöskään linkkisivujen kautta.

Jukka kirjoitti:

lupa mainostaa firmaansa vaikka kuinka läpinäkyvästi? Käsittääkseni keskusteluissa ei ole lupa mainostaa eikä markkinoida, eikä mielestäni se ole asiallista myöskään linkkisivujen kautta.

Lue lisää

taitaa firmalla mennä tosi huonosti. Ehkä isoja sarjoja valmistavat ruotsalaiset ja keskieurooppalaiset ovat niin paljon edellä tuotteissa ja markkinoinnissa, että ainoa keino on piilomainostaa nettifoorumeilla? Jos näin ei ole, Hamali ja Lämpöässä varmaan irtisanoutuvat pikimmiten tällaisesta foorumeilla pelleilystä.

Kaikki eivät halua leikkiä työnjohtajaa ja sisäänostajaa ja pyydellä osan sieltä, toisen täältä, yhdistellä eri firmojen aikataulua. Jos menee pieleen, ei voi kun katsoa peiliin.
Luultavasti uudisrakentajissa ja lämmitystä saneeraavissa on enemmistö sellaisia, jotka haluavat jonkun vastaavan kokonaisvaltaisesti lämmityslaiteurakasta: lämmönkeruusta, lämmöntuotosta ja lämmönjaosta.
Mielestäni hyviä kokonaispalvelun tarjoajia on kerrassaan liian vähän. Siksi ei ole tervettä kilpailua ja hintataso jää tarpeettoman korkeaksi asiakkaille.
Mielestäni menestyisit hyvin, jos voit tarjota asiantuntevaa suunnittelua ja sen pohjalta otat hoitaaksesi koko urakan.

Matin veli kirjoitti:

Kaikki eivät halua leikkiä työnjohtajaa ja sisäänostajaa ja pyydellä osan sieltä, toisen täältä, yhdistellä eri firmojen aikataulua. Jos menee pieleen, ei voi kun katsoa peiliin.
Luultavasti uudisrakentajissa ja lämmitystä saneeraavissa on enemmistö sellaisia, jotka haluavat jonkun vastaavan kokonaisvaltaisesti lämmityslaiteurakasta: lämmönkeruusta, lämmöntuotosta ja lämmönjaosta.
Mielestäni hyviä kokonaispalvelun tarjoajia on kerrassaan liian vähän. Siksi ei ole tervettä kilpailua ja hintataso jää tarpeettoman korkeaksi asiakkaille.
Mielestäni menestyisit hyvin, jos voit tarjota asiantuntevaa suunnittelua ja sen pohjalta otat hoitaaksesi koko urakan.

Lue lisää

Oli rohkaiseva kirjoitus Sinulta. Näin minäkin olen ymmärtänyt, että pumpun myyjiä on paljon, ainakin kun seuraa näitä palstoja, mutta järjestelmämyynnissä olisi tilaa.
Tällä hetkellä mietinnässä on kenen kanssa kannattaisi neuvotella. Tässä tuntuu, että Lapuan pojilla on draivi, että he eivät tarvitse tekijöitä, tai toisaalta, tuntuu kuin tuo Hamali olisi niitä pumpun myyjiä. Kukahan ne asentaa hänelle, vai tarvitaanko asikkaaksi Pelle Pelotonta?
Onko perusteltuja ehdotuksia lattialämmitykseen. Tukut tarjoavat Wirsboa, joka lienee kaikilla. Sitten näyttää löytyvän erivärisiä putkia, vihreä tuntuu olevan muotiväri, mutta mikähän olisi järkevä osaksi järjestelmäkauppaa?
Ilmastoinnissa olen ihastunut Sunairin tuotteisiin niiden teknisen etumatkan vuoksi.Näyttäisi, että Sunair on ainut, johon on mahdollista saada sähkösuodatin ja niillä on ne muovikanavat. Suuri jälkilämmityspatteri antaa mahdollisuuden hyödyntää maalämmön tuottamaa energiaa. Olen kuullut jostain, että IVT:n ja Carrierin järjestelmät pysäyttävät lämmityskierron, kun ne tuottavat käyttövettä pitääköhän tuo väittämä paikkaansa? Silloin näistä ei olisi ajattelemaani konseptiin.
Löytyyköhän täältä henkilöitä, jotka voisivat antaa hyviä vinkkejä, kun on vielä epävarma olo. Ajatukseni oli ryhtyä "rynnimään" kevättalvella.

Tervetuloa vaan LVI-alalle. Täällä on parhaat katteet heti asianajotoimistojen jälkeen. Voisit ensin katsoa, että minkä mersun ostat ja työautoksi paras pakettiauto minkä rahalla saa (ei siis mitään fiiattia!).

Asiakkaita voi sitten vedättää helposti: haet tarvikkeet tukusta (laskutat työajan ja kilometrit), myyt -50% alennuksella saamasi tavarat asiakkaalle -20% alennuksella, siitä se tykkää. Ja muista sitten laskuttaa myös ylimenevä tavara. Sen sitten asennat seuraavaan paikkaan ja muistat laskuttaa sieltä myös. Tietysti sillä -20% alennuksella, asiakas tykkää.

Parasta on tehdä urakalla, voit hyvin tehdä tarjouksia kunnon katteilla. Aina joku tarttuu syöttiin.

Tervetuloa LVI-alalle, teit oikean valinnan. Vain se naapuripulpetissa istunut, seitsämän ällän ylioppilas, joka opiskeli oikeustieteellisessä 6 vuotta ja on nyt ison lakimiestoimiston leivissä, tienaa sinua hieman paremmin. Lääkäritkin suunnittelevat uransa vaihtoa parempitienesteisiin putkimiehen hommiin.

parasta A-ryhmää kirjoitti:

Tervetuloa vaan LVI-alalle. Täällä on parhaat katteet heti asianajotoimistojen jälkeen. Voisit ensin katsoa, että minkä mersun ostat ja työautoksi paras pakettiauto minkä rahalla saa (ei siis mitään fiiattia!).

Asiakkaita voi sitten vedättää helposti: haet tarvikkeet tukusta (laskutat työajan ja kilometrit), myyt -50% alennuksella saamasi tavarat asiakkaalle -20% alennuksella, siitä se tykkää. Ja muista sitten laskuttaa myös ylimenevä tavara. Sen sitten asennat seuraavaan paikkaan ja muistat laskuttaa sieltä myös. Tietysti sillä -20% alennuksella, asiakas tykkää.

Parasta on tehdä urakalla, voit hyvin tehdä tarjouksia kunnon katteilla. Aina joku tarttuu syöttiin.

Tervetuloa LVI-alalle, teit oikean valinnan. Vain se naapuripulpetissa istunut, seitsämän ällän ylioppilas, joka opiskeli oikeustieteellisessä 6 vuotta ja on nyt ison lakimiestoimiston leivissä, tienaa sinua hieman paremmin. Lääkäritkin suunnittelevat uransa vaihtoa parempitienesteisiin putkimiehen hommiin.

Lue lisää

Pitää ottaa vaari, että alalla voi myydä kahteekin kertaan tarvikkeita. Vakavasti puhuen vielä ainakin kuvittelen olevani kertamyyjä, mutta mistätpä tulevaisuutta tietää, mihin sitä joutuu?

Aloitteleva yrittäjä kirjoitti:

Oli rohkaiseva kirjoitus Sinulta. Näin minäkin olen ymmärtänyt, että pumpun myyjiä on paljon, ainakin kun seuraa näitä palstoja, mutta järjestelmämyynnissä olisi tilaa.
Tällä hetkellä mietinnässä on kenen kanssa kannattaisi neuvotella. Tässä tuntuu, että Lapuan pojilla on draivi, että he eivät tarvitse tekijöitä, tai toisaalta, tuntuu kuin tuo Hamali olisi niitä pumpun myyjiä. Kukahan ne asentaa hänelle, vai tarvitaanko asikkaaksi Pelle Pelotonta?
Onko perusteltuja ehdotuksia lattialämmitykseen. Tukut tarjoavat Wirsboa, joka lienee kaikilla. Sitten näyttää löytyvän erivärisiä putkia, vihreä tuntuu olevan muotiväri, mutta mikähän olisi järkevä osaksi järjestelmäkauppaa?
Ilmastoinnissa olen ihastunut Sunairin tuotteisiin niiden teknisen etumatkan vuoksi.Näyttäisi, että Sunair on ainut, johon on mahdollista saada sähkösuodatin ja niillä on ne muovikanavat. Suuri jälkilämmityspatteri antaa mahdollisuuden hyödyntää maalämmön tuottamaa energiaa. Olen kuullut jostain, että IVT:n ja Carrierin järjestelmät pysäyttävät lämmityskierron, kun ne tuottavat käyttövettä pitääköhän tuo väittämä paikkaansa? Silloin näistä ei olisi ajattelemaani konseptiin.
Löytyyköhän täältä henkilöitä, jotka voisivat antaa hyviä vinkkejä, kun on vielä epävarma olo. Ajatukseni oli ryhtyä "rynnimään" kevättalvella.

Lue lisää

Mukavuudenhaluisena maalämpöratkaisujen etsijänä en voi muuta kuiin toivottaa kaikki kokonaisvaltaisia ratkaisuja tarjoavat ammattilaiset tervetulleiksi. Sun pitää vain hankkia hyvä käsitys ML-alasta ja luoda yhteistyöverkoston, jotta voit tarjota asiakkaille kokonaispaketteja.

En tiedä, miten tukkurit suhtautuvat, mutta saattaisi olla eduksi, jos myyjällä olisi tarjolla kahtakin lämpöpumppumerkkiä. Onhan autokauppiaillakin useampia merkkejä edustuksessa. Silloin voi palvella vähän isompaa asiakaskirjoa eikä ole riippuvainen yhdestä toimittajasta.

Maalämpöfoorumin tulee toimiakin näin.

Lämpöpumppumerkistä riippumatta, varmasti jokaisella tuotteen valmistajalla on omalle tuotteelle optimaaliset säätöarvot.

Säätöarvoilla vaikutetaan komponenttien kestävyyteen (laitteen fyysiseen ikään) vuosikymmeniksi. Säätöarvot koostuu pienistä osista, kuten komponenttien valmistajien antamista rajasäätö arvoista (ylin - alin, sekä optimaalisesta), oman tuotekehityksen tuomista kokemuksista sekä kylmäalalta saatavasta yleisestä tiedosta.
Maailman laajuisesti toimivat kylmäkomponenttivalmistajat, kuten Danfoss, Maneurop, Copeland ym. (tunnetaan korkeasta laadusta) auttavat tuotekehitystä yhteensovittamaan komponentit, joilla saadaan Suomen olosuhteisiin paras kokonaisuus.

Viittaamaallasi tuotteella, tuotekehityksen vetäjällä on yli kahdenkymmenenviiden (25:n) vuoden päätoiminen kokemus kyseisen lämpöpumpun säätämisestä parhaimmilla arvoilla täyttämään Asiakkaiden tarpeet sekä lämmityksen että lämpimänkäyttöveden osalta, nyt ja tulevaisuudessa.

Säätöarvoilla täytetään myös viranomaisten määräykset (esimerkiksi riittävän käyttöveden lämpötilan osalta, ettei tule legionella bakteeri riskiä).

Huoltovalikko on tunnusluvun takana, valikkoa käytetään tehtaalla testauksen ja säädön yhteydessä. Asukkaalla ei ole mitään syytä, eikä Asukkaan myöskään pidä päästä sinne, muuttamaan optimaaliseksi asetettuja arvoja.

Mikäli huoltomiehen tai asentajan pitää jostain syystä muuttaa asetettuja arvoja, ne on hyvä tehdä valmistajan teknisen neuvonnan valvonnassa (esimerkiksi puhelimessa). Tälläinen tilanne tulee esimerkiksi, jos maallikko "kehittelijä" saa jostain kyseisen tunnusluvun ja lähtee vähän säätelemään (virittelemään) tehtaalla asetettuja asetusarvoja.

Nämä ajatukset eivät liity pelkästään viittaamaanne lämpöpumppumerkkiin, vaan tämä pätee kaikkiin teknisiin laitteisiin.

Mikäli Sinulla on k.o huoltokoodi, HÄVITÄ SE!
Kyseisen laitteen TEKNINEN NEUVONTA MUISTAA SEN PUOLESTASI, ja koska TE ette sitä todennäköisesti koskaan tarvitse.

Kyseinen laite on suunniteltu täyttämään Teidän perheen tarpeen parhaimmalla mahdollisella tavalla vuosikymmeniksi, sekä lämmityksen että lämpimän käyttöveden osalta, mahdollisimman pienellä sähkön kulutuksella.

Näkökanta kirjoitti:

Maalämpöfoorumin tulee toimiakin näin.

Lämpöpumppumerkistä riippumatta, varmasti jokaisella tuotteen valmistajalla on omalle tuotteelle optimaaliset säätöarvot.

Säätöarvoilla vaikutetaan komponenttien kestävyyteen (laitteen fyysiseen ikään) vuosikymmeniksi. Säätöarvot koostuu pienistä osista, kuten komponenttien valmistajien antamista rajasäätö arvoista (ylin - alin, sekä optimaalisesta), oman tuotekehityksen tuomista kokemuksista sekä kylmäalalta saatavasta yleisestä tiedosta.
Maailman laajuisesti toimivat kylmäkomponenttivalmistajat, kuten Danfoss, Maneurop, Copeland ym. (tunnetaan korkeasta laadusta) auttavat tuotekehitystä yhteensovittamaan komponentit, joilla saadaan Suomen olosuhteisiin paras kokonaisuus.

Viittaamaallasi tuotteella, tuotekehityksen vetäjällä on yli kahdenkymmenenviiden (25:n) vuoden päätoiminen kokemus kyseisen lämpöpumpun säätämisestä parhaimmilla arvoilla täyttämään Asiakkaiden tarpeet sekä lämmityksen että lämpimänkäyttöveden osalta, nyt ja tulevaisuudessa.

Säätöarvoilla täytetään myös viranomaisten määräykset (esimerkiksi riittävän käyttöveden lämpötilan osalta, ettei tule legionella bakteeri riskiä).

Huoltovalikko on tunnusluvun takana, valikkoa käytetään tehtaalla testauksen ja säädön yhteydessä. Asukkaalla ei ole mitään syytä, eikä Asukkaan myöskään pidä päästä sinne, muuttamaan optimaaliseksi asetettuja arvoja.

Mikäli huoltomiehen tai asentajan pitää jostain syystä muuttaa asetettuja arvoja, ne on hyvä tehdä valmistajan teknisen neuvonnan valvonnassa (esimerkiksi puhelimessa). Tälläinen tilanne tulee esimerkiksi, jos maallikko "kehittelijä" saa jostain kyseisen tunnusluvun ja lähtee vähän säätelemään (virittelemään) tehtaalla asetettuja asetusarvoja.

Nämä ajatukset eivät liity pelkästään viittaamaanne lämpöpumppumerkkiin, vaan tämä pätee kaikkiin teknisiin laitteisiin.

Mikäli Sinulla on k.o huoltokoodi, HÄVITÄ SE!
Kyseisen laitteen TEKNINEN NEUVONTA MUISTAA SEN PUOLESTASI, ja koska TE ette sitä todennäköisesti koskaan tarvitse.

Kyseinen laite on suunniteltu täyttämään Teidän perheen tarpeen parhaimmalla mahdollisella tavalla vuosikymmeniksi, sekä lämmityksen että lämpimän käyttöveden osalta, mahdollisimman pienellä sähkön kulutuksella.

Lue lisää

Kuin muuttaa päin persettä olevat lämpöpumpun säätöarvot kohdalleen?
Olet ilmeisesti Lämpö-Ässän miehiä ja ajattelet myydä kompressoreita varaosina takuuajan päätyttyä!

Ei Lämpö-Ässä fani kirjoitti:

Kuin muuttaa päin persettä olevat lämpöpumpun säätöarvot kohdalleen?
Olet ilmeisesti Lämpö-Ässän miehiä ja ajattelet myydä kompressoreita varaosina takuuajan päätyttyä!

Lue lisää

Tietojeni mukaan kompressorien kestävyydessä, vuoden 1983 jälkeen ei ole ollut mitään mainittavaa.

Kyseinen vuosi on siinä suhteessa merkittävä, että venttiilirakenne kompressorissa muutettiin maalämpö olosuhteiden mukaiseksi.

Pitkä kestoikä kirjoitti:

Tietojeni mukaan kompressorien kestävyydessä, vuoden 1983 jälkeen ei ole ollut mitään mainittavaa.

Kyseinen vuosi on siinä suhteessa merkittävä, että venttiilirakenne kompressorissa muutettiin maalämpö olosuhteiden mukaiseksi.

Lue lisää

Ei venttiiratkaisun muutos -83 todellakaan tarkoita, että lämpöpumput olisi suunniteltu kestämään 5000-7000 käynnistystä/ talvi, vaan kestämään korkeampia paineita, mitä maalämpöpumput vaativat

Olen poistanut ainoastaan huoltovalikon koodin kahdesta maalämpöfoorumin viestistäni. Kaikki muu lämpöässän viritysohjeet on tallella. Huoltovalikon koodin saa lämpöässän huoltopalvelusta (minä ainakin sain), tai minulta lähettämällä privaviestin maalämpöfoorumin kautta.

terveisin

sailor / Jani

Näkökanta kirjoitti:

Maalämpöfoorumin tulee toimiakin näin.

Lämpöpumppumerkistä riippumatta, varmasti jokaisella tuotteen valmistajalla on omalle tuotteelle optimaaliset säätöarvot.

Säätöarvoilla vaikutetaan komponenttien kestävyyteen (laitteen fyysiseen ikään) vuosikymmeniksi. Säätöarvot koostuu pienistä osista, kuten komponenttien valmistajien antamista rajasäätö arvoista (ylin - alin, sekä optimaalisesta), oman tuotekehityksen tuomista kokemuksista sekä kylmäalalta saatavasta yleisestä tiedosta.
Maailman laajuisesti toimivat kylmäkomponenttivalmistajat, kuten Danfoss, Maneurop, Copeland ym. (tunnetaan korkeasta laadusta) auttavat tuotekehitystä yhteensovittamaan komponentit, joilla saadaan Suomen olosuhteisiin paras kokonaisuus.

Viittaamaallasi tuotteella, tuotekehityksen vetäjällä on yli kahdenkymmenenviiden (25:n) vuoden päätoiminen kokemus kyseisen lämpöpumpun säätämisestä parhaimmilla arvoilla täyttämään Asiakkaiden tarpeet sekä lämmityksen että lämpimänkäyttöveden osalta, nyt ja tulevaisuudessa.

Säätöarvoilla täytetään myös viranomaisten määräykset (esimerkiksi riittävän käyttöveden lämpötilan osalta, ettei tule legionella bakteeri riskiä).

Huoltovalikko on tunnusluvun takana, valikkoa käytetään tehtaalla testauksen ja säädön yhteydessä. Asukkaalla ei ole mitään syytä, eikä Asukkaan myöskään pidä päästä sinne, muuttamaan optimaaliseksi asetettuja arvoja.

Mikäli huoltomiehen tai asentajan pitää jostain syystä muuttaa asetettuja arvoja, ne on hyvä tehdä valmistajan teknisen neuvonnan valvonnassa (esimerkiksi puhelimessa). Tälläinen tilanne tulee esimerkiksi, jos maallikko "kehittelijä" saa jostain kyseisen tunnusluvun ja lähtee vähän säätelemään (virittelemään) tehtaalla asetettuja asetusarvoja.

Nämä ajatukset eivät liity pelkästään viittaamaanne lämpöpumppumerkkiin, vaan tämä pätee kaikkiin teknisiin laitteisiin.

Mikäli Sinulla on k.o huoltokoodi, HÄVITÄ SE!
Kyseisen laitteen TEKNINEN NEUVONTA MUISTAA SEN PUOLESTASI, ja koska TE ette sitä todennäköisesti koskaan tarvitse.

Kyseinen laite on suunniteltu täyttämään Teidän perheen tarpeen parhaimmalla mahdollisella tavalla vuosikymmeniksi, sekä lämmityksen että lämpimän käyttöveden osalta, mahdollisimman pienellä sähkön kulutuksella.

Lue lisää

Itse en usko siihen että optimaalista säätöarvoa on olemassa joka olisi ympäri vuoden paras mahdollinen. Ja kun itse säätä konetta niin sitä yleensä silloin oppii hallitsemaan. Takuu tietysti raukeaa, mutta se on pieni paha, kun ei takuu kuitenkaan takaa laitteen toimintaa useaksi vuodeksi. Tietysti ohjekirjassa tulee olla ohjeet noista valmistajan rajasäätöarvoista. Uskon että moni maalämpöpumpun isäntä haluaa olla ennemmin maalämmitysjärjestelmän kuski kuin matkustaja.
Ja jos sitten joskus jotain häiriötä laitteeseen tulee niin kuskina huomaa helpommin toimintahäiriön kuin matkustajana, ja näin nopealla reagoinnilla säästytään suuremmilta varaosakustannuksilta. Itse tietenkin toivot että tällöin otetaan yhteyttä huoltomieheen joka tulee suurella tuntipalkalla säätämään salaisen tunnusluvuntakana olevat säätöarvot paremmiksi tai vaihtamaan varaosan.