Jos tunteita on vielä. Näyttäisit. Seuraavalla kerralla. Hymykin riittäisi. Pelkään että olen menettänyt sinut, mahdollisuuden. Pelkään sitä yli kaiken.
Mies, näytäthän
yöntoive
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minne päin tämä menee?
Kaikki eivät osaa hymyillä, esim valokuvaukset ovat yhtä helv.... kun ei ne kasvolihakset tottele käskyjä, vaan ne toimivat vain spontaanisti - kun tapahtuu jotakin joka antaa aiheen vilpittömään hymyyn tai iloon tai nauruun.
Hymyistä kyllä näkee onko ne spontaaneja tai vilpittömiä. Jos väkisin yrittää hymyillä, se voi näyttää vaikkapa pilkalliselta tai ivalliselta. Eikös siitä tulee isompia ongelmia kuin hymyttömyydestä?
Mun rakkauteni näkyy ilman yrittämistäkin kilometrien päähän. Naapuripitäjään saakka hehkuu punertava kajo puiden yllä, kuin kaukainen metsäpalo.
Tai sinisenä hetkenä, kun ikävä iskee mielen apeaksi, muuttuu illalla kaikki hetken ajaksi siniseksi, kunnes halaan tyynyä ja pääsen taas sinun luoksesi, paikkaan, jossa sinäkin rakastat minua.
Ihana kirjoitus. Toivon, että joku mies rakastaisi minua juuri noin. Kun tunne on noinkin vahva, niin miksi et ole rakastamasi naisen kanssa? Jos kertoisit hänelle rakkautesi samalla tavalla, niin rakkautesi varmasti saisi vastakaikua huomioonottaen tietysti sen, että jos kaipaat varattua, niin tilanne on hieman hankalampi.
Mä olen sen sanonutkin...tosin, aivot puuroutuivat, ja en ehkä saanut asiaa puettua kaikkein kauneimpaan muotoon, mutta kyllä se silti suomelta kuulosti ja oleellisen sain töksäytettyä. Valitettavasti, en saanut vastakaikua, enkä kehtaa sitä enää paremmin sanoa, kun menee sitten jo häirinnän puollle.
Tuo rakkaus on vain ylitsevuotavaa, eikä helpota vieläkään. Pakahduttava rakkaus ja ikävöinti ottaa vähän kipeää fyysisestikin, vaikka yritän sitä täällä käydä välillä purkamassa. En tiedä auttaako; välillä tuntuu, että pahentaa vain tilannetta, kun joku kirjoittaa tavalla, joka voisi olla rakastukseni käsialaa. Ja on lohdutonta nähdä, että joidenkin tunteet eivät ole antaneet armoa vielä vuosienkaan päästä. Itse olen kaivannut häntä vata vuoden.
Mutta olen täällä avautumisista huolimatta onnellisemmalla puolella, koska näen rakastustani päivittäin, vaikka vain ystävänä. Minusta on mukava viettää aikaa hänen kanssaan, enkä malta odottaa töihin pääsyä, mitä ei moni pysty sanomaan.
missä oot en nähnyt sua, kaipaan sua!