On sellainen tilanne että kolme rintaperillistä on saanut isältään perintöä. Pesässä on kuitenkin yksi riidanalainen saaminen, jota yksi pesän osakas vaatii itselleen mutta kaksi muuta kiistävät tämän kolmannen osakkaan oikeuden saataviin. Saatava tosin on riidaton mutta jostain syystä pesänjakaja ei halua tehdä päätöstä siitä että saatavan vaatija saisi pesästä tämän saatavansa. Päättämättömyyteen saattaa olla syynä se, että tekee pesänjakaja saatavasta päätöksen joko vaatijan tahdon mukaisesti tai muiden kahden tahdon mukaisesti, niin jompikumpi osapuoli tekee siitä moitekanteen joka tapauksessa.
Pesänjakaja on tienannut riidalla jo kolmatta kymmentä tonnia ja pesässä on edelleen varoja.
Tuntuu että pesänjakaja vetkuttaa juttua tarkoituksella. Millä keinoin pesänjakaja saadaan (tai pakotetaan) tekemään päätös?
Pesänjakaja on tienannut riidalla jo kolmatta kymmentä tonnia ja pesässä on edelleen varoja.
Tuntuu että pesänjakaja vetkuttaa juttua tarkoituksella. Millä keinoin pesänjakaja saadaan (tai pakotetaan) tekemään päätös?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vissiin vappu vienyt vastaukset tai se, että toimivia pykäliä lääkkeeksi ei taida olla.
Melko mahdoton tilanne siis pesän varojen riittäessä, kunnes kypsytte kolmistaan yksimielisinä hakemaan oikeudelta jakajan määräyksen purkamista. Jakajan epäpäteväksi/-sopivaksi osoittamiseen ei taida riittää yhden ja kahdenkaan osakkaan tahto useammankaan vuoden jaarittelujen jälkeen. Tuskin jakaja väistelee päätöstä ennustamiesi kanteiden takia, koska taistelu ei kohdistuisi jakajaan, vaan se käydään osakkaiden kesken.
Mainitset saatavan olevan riidanalaisen ja seuraavassa virkkeessä saatavan riidattomaksi. Jos kyseessä on korvaus perinnön jättäjän/pesän hyväksi tehdystä työstä, niin kohtuullista summaa saatetaan etsiä kauankin erimielisiä osakkaita kuullen ja jokainen kokous/puhelu/kirje maksaa kaikille osuuksien suhteessa.
Pesän varojen (rahat ja omaisuus) loppuessa tilanne raukeaa varmasti, mutta samalla vastuu jakajan palkkioista tulee jakajaa hakeneiden kontolle. Älytkää ajoissa sopia keskenänne kompromissi, ellei asia ole jo jumittunut periaatteeksi.
Siis pesänjakajan ei tarvitse pelätä kannetta "väärästä" päätöksestä.
Jos joku kokee että päätös ei ollut oikea niin hän haastaa käräjille vastapuolen eli muut pesän osakkaat, ei pesänjakajaa.
Tietenkin jos nostatte syytteen virkavirheestä tms. silloin vastaajana on pesänjakaja.
Onko kumpikaan osapuoli tehnyt ihan kirjallisen vaatimuksen että jako pitää tehdä viran puolesta?
Jos ei niin pesänjakaja voi ihan rauhassa ns. sovitella maailman tappiin saakka.
Pesänjakajat eivät ole virkamiehiä, joten heitä ei voi syyttää virkavirheestä.