Dubrovnikista itään vuokra-autolla, vinkkejä...

En osaa sanoa noista vuokra-autoista yhtään, itse olen kyseisillä alueilla ajellut vain omalla autolla ristiin ja rastiin... Ohrid on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, mutta kohtuu pitkällä dubrovnikista autolla ajamiseen, teiden kunto heikohko jos ajaa albanian kautta. Itse jos tekisin reissun niin ajaisin juuri Mostar-Sarajevo-Visegrad-Mokra Gora (serbia)-zlatibor-reitin ja siitä sitten takaisinpäin toista reittiä. Mokra gorasta löytyy "turisteille" tarkoitettu sargan8 rautatie.. ja mecavnik etno village. Sarajevossa on vaikka mitä nähtävää, hieman ulkopuolella löytyy skakavac-vesiputous, jonne joutuu hieman tekemään jaloilla töitä päästääkseen.. mutta siellä alueella on maisemat upeat. kaikenkaikkiaan tuolla reitillä tiestö on hyvässä kunnossa, eikä tullijonotkaan olleet mitkään hirveän pitkät, kuten joskus on makedonia-serbia-rajalla tai serbia-unkari. Kannattaa varoa bosnian puolella olevia poliiseja jotka ahkerasti ovat tutkat kädessä....ainakin välillä sarajevo-mokra gora...

Arvon srbski ja kanssaeläjät,
reissu on nyt tehty; Dubis-Sarajevo-Arandelovac-Bratunac/Srebrenica-Peljesak. Erään somen kautta oli Arandelovac'issa (Serbia) paikallishenkilö läheistensä kanssa oppaana - eipä olis moista päivää itekseen tehden saanut aikaan! Niin, ja Arandelovac'issakin on etno.. Etno Selo, sellaisessa olimme pari yötä.

Mokra gora (märkä vuori) oli vähän tavoitteena, samoin kuin se kapearaiteinenkin, mutta Serbiassa (ja vähän muissakin kohdemaissa) turistikohteita ei ole kunnolla viitoitettu, pitää itse olla erityisen aktiivinen löytääkseen. No, meillä kävi suunnistuserhe, joka vei Bosnian puolella hiekkaraiteille, joiden väli kasvoi ruohoa. Pari tuntia jurrattiin mokomaa kohti Serbiaa - aikataulu mätti eikä käyty/löydetty mistä aloittaa helposti noita Serbian kohteita. Ja lisää kieliasiaa, MokraGoran lähellä on Konjska Reka - käännän sen Hevosojaksi (konj=hevonen).

Serbiassa tuli kauhea 3000/1500 dinaarin sakko (heti maksaen 1500 rsd = 12,5€) ylinopeudesta. Ja srbskin mainitsemat poliisit olivat sitteen näkyvästi esillä Bosniassa lauantai-päivänä palatessamme kohti Kroatiaa. Niitä oli tasaiseen kolmen vartin välein.

Serbian/bosnian rajat oli suht juoheita. P***ka keli eikä lomakuukausi, niin ei ollut väki liikkeellä.

Serbiasta palatessa Bosnian puolelle tuntui siltä, että suomalaisuus ei ollut huono asia; Serbiasta Bosnian puolen passintarkastuksen jälkeen oli vielä yrmeältä vaikuttava poliisi, joka halusi jutella Kroatian rekisterissä olevan autokunnan kanssa. Kun selvisi, että olemme Suomesta levisi kasvoille iloisempi ilme, ...mitä kuuluu, hyvää matkaa... (englanninkielinen keskustelu). Toinen oli heti perään Bratunacissa. Ilmeisesti vähän maistissa ollut mies kiinnitti taas huomiota Kroatialaiseen autoon, jota turisteiksi tunnistettavat käyttivät. Kysyi tuiman oloisesti josko olemme hollantilaisia. Henkilö rauhoittui kun selvisi alkuperämme.

Serbian tiestö on huonossa kunnossa, pääteillä voi useimmiten käyttää tuota sakon tunutta 79kmh nopeutta (myös 60-alueella). Pienempien (5000..20000asukasta) paikkojen välillä tiestö on sellaista, että keskinopeus putoaa 50kmh tienoolle, varsinkin jos yrittää vältellä sakkoja. Nopeusrajoitukset on vedetty puoleen kohtuudesta, koska niitä kuitenkin rikotaan - ajatuksella? Mutkiin on usein laittettu suoraan rajoitus, ei suositusta niinkuin meillä. Haasteita on Bosniallakin tiestönsä kanssa. Kroatian rannikon tiestö on kohtuu kuosissa.

Sen tuolla reissulla päätin, että seuraavalle vastaavalle on matkamaitten "piilosäännöistä" otettava paremmin selvää, kuten vastaavat jutut kuin meidän taajamamerkki. Reissussa tuli monesti vastaan nopeusrajoituksen loppumismerkki, mutta miten se rajoitus oli alkanut?

Selväksi reissussa kävi myös se, että uskonnot-isänmaat-kansallisuudet-historiat yms on keitos, jossa nuo ihmiset muhii - ja muhitetaanko tarkoituksella? Juuri ennen Srebrenican muistotilaisuutta HS raportoi Bratunac'ista lausunnon, jossa koko joukkosurma kiistettiin. Onko ihme, jos kivet eivät ole painavia nostaa maasta ja saattaa ballistiselle radalle?

Kyllä helpotti mieltä kun palattiin Serbiasta Bosniaan, ja vielä lisää kun päästiin Peljesakin niemimaalle Kroatiaan muutamaksi päiväksi.

Nyt jäi tuo Ohrid vieläkin käymättä. On sitten haastetta seuraavaan reissuun, jonsei muuten niin laitetaan Albania kaupan päälle!