Kunnioitatko itseäsi? Ts. pidätkö itseäsi hyvänä ja rakastamisen arvoisena ihmisenä?
Miksi, tai miksi et?
(Älkää vetäkö tästä mitään johtopäätöksiä, en halua moralisoida tms., vain saada rehellisiä vastauksia tähän kysymykseen.)
Miksi, tai miksi et?
(Älkää vetäkö tästä mitään johtopäätöksiä, en halua moralisoida tms., vain saada rehellisiä vastauksia tähän kysymykseen.)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä. Nyt. Toisin oli vakavan masennustilan aikaan, onneksi siitä olen toipunut ja oppinut pitämään itsestäni jopa entistä enemmän.
Kunnioitan itseäni ihmisenä, siinä missä muitakin.
En pidä itseäni hyvänä ja rakastamisen arvoisena ihmisenä, sillä ei ole minun päätettävissäni päättää, miten muiden minuun tulee suhtautua.
Jokainen vetäköön oman johtopäätöksensä hyvyydestäni tai rakastettavuudestani.
Jos minulla olisi mahdollisuus tarkastella itseäni jonkun muun ihmisen, kenen tahansa, kannalta, voisin, päinvastoin kuin nyt, tehdä itsestänikin johtopäätöksiä.
En olisi todennäköisesti hyvä.
Enkä rakastettava.
Onneksi minulla ei ole tuota mahdollisuutta.
Jätät siis tavallaan "vastuun" muille ihmisille siitä, millainen omasta mielestäsi olet?
Miten sinun hyvyytesi ja rakastettavuutesi (omasta mielestäsi) riippuvat siitä, miten TOISET sinuun suhtautuvat?
Minä ainakin olen omasta mielestäni hyvä ja rakastamisen arvoinen ihminen, ihan sama mitä muut minusta ajattelevat. ;-) Monesti vain tuntuu käyvän niin, että mitä enemmän ihminen itseään arvostaa, sitä enemmän muutkin alkavat häntä arvostaa. Siitä tulee positiivinen "kierre".
Olen nainen turusta. Kyllä kunnioitan itseäni ja toivoisin että kaikki ihmiset jaksaiasivat
elää itseään kunnioittaen ja oppien löytämään päivittäiset tiet läpi huonon itsetunnon.
Kyllä pidän itseäni tällaisena ihmisenä. Elämme vain kerran ja en aio elää tätä elämääni itsesäälissä!