Näin vappuaamuna ajatukset harhailevat.
Tiemme kohtaavat turistikohteen satamalaiturilla. Huomasin hänet jo hotellisin respassa valittamassa vuodevaatteiden puhtaudesta. "Mikä lie nirppanokka" -ajattelin, olisi varannut huoneen paremmasta hotellista. Miksi ihmeessä hän haluaa kalastusreissulle, purtiloon, joka tuskin ptää vettä.
Näen hänen tinkaavan hinnasta huonohampaisen ja tatuoidun vanhemman miehen kanssa, päätän (jostain kumman syystä) sekaantua asiaan "hei, minne matka", "saanko liittyä seuraan?" Si, si, big man, tervetuloa, kapteenimme tokaisee. Nainen ei luo edes katsetta minuun, vaan istahtaa veneen keulaan, pyyhkien huolellisesti istumapaikkansa....
...nähtyään veneen kölin painuvan pinnan alle, nainen vihdoin ymmärtää tilanteen ja ottaa kiinni tarjoamastani kädestä. Viimeisillä voimilla saavutamme rannan.
Kastunut mekko paljastaa hänen muotonsa, "ei saamari, tätä nyt viimeksi tässä tilanteessa" ajattelen, mutta mitä sitä voi luonnolle. Täydelliset rinnat ja pepun kaari.
Istumme alas tähtitaivaan alle kummastellen tilannettamme ja jaamme taskustani löytyvän suklaapatukan, Mielikuvani hänestä muuttuu keskustellessamme. "Miten väärä voi ensivaikutelma ollakin" -ajattelen. Uudenlainen tunne valtaa kehoni hänen kertoessa tarinaansa, tuhannet perhoset pyörivät vatsassa, kun katson hänen kauniiden silmiensä ja suunsa liikkeitä lumoutuneena, kuin pikku poikana karkkikaupan ikkunaa tai isompana autoliikkeessä.
En malta mieltäni ja puristan hänen kätensä omaani vasten, samalla suljemme silmämme valmistautuen kiih.. "HEI Amigo!" kuulen vastentahtoisesti huudon, ei nyt! ei voi olla! Kapteenimmekin on selvinnyt rannalle.
Tiemme kohtaavat turistikohteen satamalaiturilla. Huomasin hänet jo hotellisin respassa valittamassa vuodevaatteiden puhtaudesta. "Mikä lie nirppanokka" -ajattelin, olisi varannut huoneen paremmasta hotellista. Miksi ihmeessä hän haluaa kalastusreissulle, purtiloon, joka tuskin ptää vettä.
Näen hänen tinkaavan hinnasta huonohampaisen ja tatuoidun vanhemman miehen kanssa, päätän (jostain kumman syystä) sekaantua asiaan "hei, minne matka", "saanko liittyä seuraan?" Si, si, big man, tervetuloa, kapteenimme tokaisee. Nainen ei luo edes katsetta minuun, vaan istahtaa veneen keulaan, pyyhkien huolellisesti istumapaikkansa....
...nähtyään veneen kölin painuvan pinnan alle, nainen vihdoin ymmärtää tilanteen ja ottaa kiinni tarjoamastani kädestä. Viimeisillä voimilla saavutamme rannan.
Kastunut mekko paljastaa hänen muotonsa, "ei saamari, tätä nyt viimeksi tässä tilanteessa" ajattelen, mutta mitä sitä voi luonnolle. Täydelliset rinnat ja pepun kaari.
Istumme alas tähtitaivaan alle kummastellen tilannettamme ja jaamme taskustani löytyvän suklaapatukan, Mielikuvani hänestä muuttuu keskustellessamme. "Miten väärä voi ensivaikutelma ollakin" -ajattelen. Uudenlainen tunne valtaa kehoni hänen kertoessa tarinaansa, tuhannet perhoset pyörivät vatsassa, kun katson hänen kauniiden silmiensä ja suunsa liikkeitä lumoutuneena, kuin pikku poikana karkkikaupan ikkunaa tai isompana autoliikkeessä.
En malta mieltäni ja puristan hänen kätensä omaani vasten, samalla suljemme silmämme valmistautuen kiih.. "HEI Amigo!" kuulen vastentahtoisesti huudon, ei nyt! ei voi olla! Kapteenimmekin on selvinnyt rannalle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kapteeni raahautuu vedestä risaiset vaatteet pitkin pyylevää vartaloaan likistyneenä vettä valuen. Hän näytti niin surkuhupaisalta, että sain juuri ja juuri tukahdutettua naurun pyrskähdyksen katsoessani miehen arpisia kasvoja. Katsoin hämilläni herrasmiestä, jonka käden ote oli hetki sitten tuntunut varmalta ja lämpimältä. katseessaan oli kiiltänyt silloin jotain erityisen rauhoittavaa ja lempeää, aivan kuin olisin ollut märkä kissanpoika, jonka hän oli pelastanut varmalta hukkumiskuolemalta ja oli nyt ylpeä saavutuksestaan Salaman nopeasti ilme tosin oli muuttunut erilaiseksi aivan kuin olisin katsonut suoraan parittelunhaluisen pantterin ahnaisiin vaativiin silmiin. Kuin vaistomaisesti olin kääntänyt katseeni alas ja huomannut hänen jännittyneen kehonsa kumartuneena puoleeni ja todennut miehen olevan hyvässä kunnossa. Vaikutelmaa vahvistivat kehoon tiukasti liimautuneet vaatteet, jotka sopivat yhteen miehen kullan ruskeiden hiusten ja vaalean ihon kanssa.
Olin kuullut vereni kohisevan suonissani ja sykkeen tihentyvän. Ote tempaisi minut mukaansa enkä kuullut tai nähnyt enää muuta kuin sen palavan katseen ja käden, jonka ote tuntui tiukentuvan. Raotin huuliani kun yhtäkkiä kuulin karhean äänen vedestä: HEI Amigo! Luojan kiitos signor ja signorina, selvisitte hengissä. Tiedän lähellä olevan majatalon, suunnataan sinne.