"Hopeasillan hinta karkasi", kirjoitti Itä-Häme 24.4. Ingressissä todetaan, että YLI 9 MILJOONAN EURON RAKENNUS PITÄÄ KARSIA ARAN TUKIRAAMEIHIN.
Mikä ihmeen Hopeasilta, josta on puhuttu ja suunniteltu, tehty palvelukeskussuunnitelmia, huomioiden Hopeasilta osana suurempaa Heinolan hoivapalvelukokonaisuutta. Kokonaisuutta ja tulevaisuutta ei tue nykyinen paleluyksikön suunnittelu, jota varten on perustettu ohjausryhmä johtajanaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Vanhainkoti Hopeasilta rakennettiin v. 1965 nykyiselle rinnetontille, tontti on ahdas ja jyrkkä.
Vuonna 1995 Hopeailta peruskorjattiin rakennustoimisto Valveen toimesta. Nykyisessä Hopeasillassa on vain 59 asukaspaikkaa. Uuteen uudisrakennukseen on suunniteltu yksi asukaspaikka enemmän, eli vain 60 asukaspaikkaa.
Hankkeen ohjausryhmän johtajan mukaan tavoite on noin 150.000 euroa per asunto eli 60 asunnolta yhteensä noin 9 miljoonaa tulisi Hopeasilta maksamaan.
Jos Heinola ylittää Aran avustettavat kustannukset, joissa on rajat, niin kaupunki rahoittaa loput. Heinolalaiset veronmaksajat maksavat loput, jotta saadaan 150.000 euron yksiöt ja yksi kaksio 60 heinolaiselle 24 h hoivaa tarvitseville.
Nykyisen Hopeasillan purku masaa noin 420.000. Hyväkuntoisen näköinen, valkotiilirakennus, peruskorjattu v. 1995 pitää purkaa ja rakentaa uusi samalle ahtaalle tontille, ja Rullan päiväkoti pitää purkaa, kun nykyistä Hopeasiltaa ei voida purkaa ennenkuin uusi valmistuu.
Päiväkoti puretaan ja Hopeasilta puretaan ja maksetaan vähintään 9 miljoonaa (josta Ara voi rahoittaa osan) vain 60 asukaspaikasta. Onko mitään järkeä rakentaa ahtaalle ja jyrkälle rinnetontille, jonne rakennusta on vaikea sijoittaa toimivalla tavalla ja vielä siten, että vanha Hopeasilta on rakentamisen aikana käytössä? Eikö Heinolasta löydy tonttia toimivaa, koko kaupungin hoivapalveluja käsittävää palvelukeskusta varten. Samassa Itä-Hämeen numerossa oli pikku-uutinen "Nuorille dementikoille ei omaa taloa: Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunta ei katso, ttä Heinolassa olisi tarvetta luoda tuetumpaa asumispalvelua nuoremmille dementiaa sairastaville. Valtuutettu Tero Pitkä oli tehnyt aiheesta aloitteen, jossa todetaan, että nuoremmat dementikot voisiat hyötyä ikäisestään vertaistuesta javoisi olla kannattavaa, että kaupunki hoitaisi heitä. Lautakunnan vastauksessa todetaan, että Heinolassa on selvitysten mukaan 40 alle 65-vuotista, joilla on dementiadiagnoosit. Runsaasta määrästä huolimatta vain kolmelle on hankittu ostopalveluina palveluasumista. Tästäkin syystä Heinolan ei ole lautakunnan mielestä taloudellisesti tai toiminnallisesti järkevä perustaa erillistä yksikköä nuorille dementikoille". Kuka siis hoitaa Heinolan 37 nuorta dementikkoa, jos kaupungin ei ole järkevää sote-lautakunnan mielestä auttaa? Alzheimer on ns. muistisairaus, jossa psyykinen toimintakyky heikkenee, kun aivoissa amyloidiplakin määrä kasvaa. Tauti etenee nopeasti, ja keskimäärin dementikot kuolevat noin kymmenessä vuodessa. Omaishoito ei riitä taudin edetessä, kun dementikko tarvitsee 24 tunnin hoivaa. Miten Heinolan päättäjät kuvittelevat, että vanhenevalle väestölle riittäisi 60 asukaspaikkaa Hopeasillassa? Miten suuren osan Hopeasillan uudisrakennus nielee Heinolan sote-budjetista, ja mitä jää muuhun tarpeelliseen hoitotyöhön ja -palveluihin?
Omaishoitajat tarvitsevat intervallipäivänsä ja heidän hoidokkinsa kaupungin palveluasemista omaishoitajien lepopäivinä. Dementikot tarvitsevat päiväkeskuksen, jossa on virikkeellistä toimintaa joka päivä. Jos heinolalaiset omaishoitajat uupuvat ja lopettavat lähes ilmaisen hoitotyönsä, mihin kaupunki majoittaa ja miten huolehtii omaishoitajien hoidokeista?
Heinolaan tarvittaisiin myös Terho-koti (palvelukeskukseen), jossa poislähtö tapahtuisi kuolevan ehdoilla, inhimillisesti ja arvokkaasti.
Hopeasillan ohjausryhmä tarvitsee sekä hoitotyön asiantuntijoita että kokemusasiantuntijoita suunnittelemaan Heinolalle kokonaisvaltaista kaupungin palvelukeskusta, jossa on huomioitu väestökehitys, sosioekonominen asema sekä erilaisen ja erimuotoisen hoidon tarve, sekä nuorten että vanhojen hoivan tarvitsijoiden. Kannattaisi tutustua kaupungin aikaisempiin asiasta tehtyihin selvityksiin, eikä aloittaa alusta eli vuoden 1965 suunnitellun Hopeasillan uusimisesta, vain 60 asukaspaikkaa, 9 miljoonalla eurolla.
Mikä ihmeen Hopeasilta, josta on puhuttu ja suunniteltu, tehty palvelukeskussuunnitelmia, huomioiden Hopeasilta osana suurempaa Heinolan hoivapalvelukokonaisuutta. Kokonaisuutta ja tulevaisuutta ei tue nykyinen paleluyksikön suunnittelu, jota varten on perustettu ohjausryhmä johtajanaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Vanhainkoti Hopeasilta rakennettiin v. 1965 nykyiselle rinnetontille, tontti on ahdas ja jyrkkä.
Vuonna 1995 Hopeailta peruskorjattiin rakennustoimisto Valveen toimesta. Nykyisessä Hopeasillassa on vain 59 asukaspaikkaa. Uuteen uudisrakennukseen on suunniteltu yksi asukaspaikka enemmän, eli vain 60 asukaspaikkaa.
Hankkeen ohjausryhmän johtajan mukaan tavoite on noin 150.000 euroa per asunto eli 60 asunnolta yhteensä noin 9 miljoonaa tulisi Hopeasilta maksamaan.
Jos Heinola ylittää Aran avustettavat kustannukset, joissa on rajat, niin kaupunki rahoittaa loput. Heinolalaiset veronmaksajat maksavat loput, jotta saadaan 150.000 euron yksiöt ja yksi kaksio 60 heinolaiselle 24 h hoivaa tarvitseville.
Nykyisen Hopeasillan purku masaa noin 420.000. Hyväkuntoisen näköinen, valkotiilirakennus, peruskorjattu v. 1995 pitää purkaa ja rakentaa uusi samalle ahtaalle tontille, ja Rullan päiväkoti pitää purkaa, kun nykyistä Hopeasiltaa ei voida purkaa ennenkuin uusi valmistuu.
Päiväkoti puretaan ja Hopeasilta puretaan ja maksetaan vähintään 9 miljoonaa (josta Ara voi rahoittaa osan) vain 60 asukaspaikasta. Onko mitään järkeä rakentaa ahtaalle ja jyrkälle rinnetontille, jonne rakennusta on vaikea sijoittaa toimivalla tavalla ja vielä siten, että vanha Hopeasilta on rakentamisen aikana käytössä? Eikö Heinolasta löydy tonttia toimivaa, koko kaupungin hoivapalveluja käsittävää palvelukeskusta varten. Samassa Itä-Hämeen numerossa oli pikku-uutinen "Nuorille dementikoille ei omaa taloa: Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunta ei katso, ttä Heinolassa olisi tarvetta luoda tuetumpaa asumispalvelua nuoremmille dementiaa sairastaville. Valtuutettu Tero Pitkä oli tehnyt aiheesta aloitteen, jossa todetaan, että nuoremmat dementikot voisiat hyötyä ikäisestään vertaistuesta javoisi olla kannattavaa, että kaupunki hoitaisi heitä. Lautakunnan vastauksessa todetaan, että Heinolassa on selvitysten mukaan 40 alle 65-vuotista, joilla on dementiadiagnoosit. Runsaasta määrästä huolimatta vain kolmelle on hankittu ostopalveluina palveluasumista. Tästäkin syystä Heinolan ei ole lautakunnan mielestä taloudellisesti tai toiminnallisesti järkevä perustaa erillistä yksikköä nuorille dementikoille". Kuka siis hoitaa Heinolan 37 nuorta dementikkoa, jos kaupungin ei ole järkevää sote-lautakunnan mielestä auttaa? Alzheimer on ns. muistisairaus, jossa psyykinen toimintakyky heikkenee, kun aivoissa amyloidiplakin määrä kasvaa. Tauti etenee nopeasti, ja keskimäärin dementikot kuolevat noin kymmenessä vuodessa. Omaishoito ei riitä taudin edetessä, kun dementikko tarvitsee 24 tunnin hoivaa. Miten Heinolan päättäjät kuvittelevat, että vanhenevalle väestölle riittäisi 60 asukaspaikkaa Hopeasillassa? Miten suuren osan Hopeasillan uudisrakennus nielee Heinolan sote-budjetista, ja mitä jää muuhun tarpeelliseen hoitotyöhön ja -palveluihin?
Omaishoitajat tarvitsevat intervallipäivänsä ja heidän hoidokkinsa kaupungin palveluasemista omaishoitajien lepopäivinä. Dementikot tarvitsevat päiväkeskuksen, jossa on virikkeellistä toimintaa joka päivä. Jos heinolalaiset omaishoitajat uupuvat ja lopettavat lähes ilmaisen hoitotyönsä, mihin kaupunki majoittaa ja miten huolehtii omaishoitajien hoidokeista?
Heinolaan tarvittaisiin myös Terho-koti (palvelukeskukseen), jossa poislähtö tapahtuisi kuolevan ehdoilla, inhimillisesti ja arvokkaasti.
Hopeasillan ohjausryhmä tarvitsee sekä hoitotyön asiantuntijoita että kokemusasiantuntijoita suunnittelemaan Heinolalle kokonaisvaltaista kaupungin palvelukeskusta, jossa on huomioitu väestökehitys, sosioekonominen asema sekä erilaisen ja erimuotoisen hoidon tarve, sekä nuorten että vanhojen hoivan tarvitsijoiden. Kannattaisi tutustua kaupungin aikaisempiin asiasta tehtyihin selvityksiin, eikä aloittaa alusta eli vuoden 1965 suunnitellun Hopeasillan uusimisesta, vain 60 asukaspaikkaa, 9 miljoonalla eurolla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nämä Heinolan ohjausryhmät alkavat olla lähinnä vitsi, huono sellainen.
Niissä kaupunginhallituksen pj ja jäsenet tekevät esityksiä itsensä päätettäväksi. Ryhmät täytetään asiantuntijoiden sijaan poliittisilla päättäjillä, joiden asiantuntemus ei riitä miltään osin asioiden valmisteluun. Se tulee veronmaksajille valitettavan kalliiksi.
Onkos niitä hebrealaisia koronkiskureita jo levinnyt heinolaankin. Ei suinkaan suomalaiset tee tuollaista, vai tekevätkö ???
Sinunko siellä pitäisi olla. Ethän ole enää / edes valtuustossa. Ohjausryhmissä suurin osa virkamiehiä.
Ohjausryhmiin ei pitäisi tunkea hallituksen jäseniä sotkemaan ammattilaisten valmistelua. Valitettavasti näin kuitenkin tehdään ja päättäjät istuvat ryhmissä ja nostavat kokouspalkkioita ilman mitään asiaosaamista, esim. Hopeasillan ryhmä ja palveluverkkoryhmä.
Touhusta on kuntalaisten etu kaukana.
Perustaako kaupunginhallitus itse itselleen ohjausryhmiä, jotka tekevät esityksiä kaupunginhallituksen päätettäväksi? Kuka on ohjausryhmien puheenjohtaja, onko kaupunginhallituksen puheenjohtaja yleensä kaupunginhallituksen perustamien ohjausryhmien puheenjohtaja tehden esityksiä itselleen? Mitä demokratiaa, jos vielä lisäksi kaupunginhallitus päättää 80 % asioista ja valtuusto 20 %, kuten eronnut valtuutettu on Itä-Hämeessä todennut?
Montako uutta hoitajan virkaa saatasiin vanhuksille perustettua 9 miljoonalla? Riittääkö ns. tekninen matto, joka maksaa 200 000 euroa vanhusten valvojiksi ja vaipan vaihtajaksi? Tarvitaanko pehmoleluja virikkeeksi? Montako hoitajaa korvaisi "tekninen matto", joka ilmoittaa liikkeistä huoneista valvontapisteseen? Mihin miljoonat menevät, jos yhden hengen asukaspaikka maksaa 150.000, kun Heinolasta saa kaupungin entisiä vuokralla olleita rivitaloasuntoja vajaalla 30.000 ja omakotitalot saunoineen ja tontteineen maksavat vähemmän kuin yksi asukaspaikka vanhainkodissa? Heinolassa kaupunki myy hienoja rantatontteja halvemmalla kuin yksi asukaspaikka vanhainkodissa.
Hopeasillan hinta karkaa ja veronmaksajat maksavat 60 asukaspaikkaa 9 miljoonalla, joten peruskorjattu vanhainkoti ja lasten päiväkoti puretaan tarpeettomina. Purkutyöt maksanevat 500.000 - 1.000 000.
"Kaksi vanhusta nykyään samassa huoneessa" on yksi syy Hopeasillan uudisrakennusta puolustavien mukaan. Kun rakennetaan uutta vanhainkotia liian ahtaalle tontille siten, että yksi huone tulee maksamaan 150.000 euroa. Yhden asukaspaikan hinta on siis 150.000 arvion mukaan, mistä se voi vielä noustakin. Uuteen Hopeasiltaan tulisi vain 60 asukaspaikkaa, joista vain yksi kahdelle vanhukselle eli kaksi huonetta ja käyttökelpoinen vanhainkoti puretaan. Vasta vuonna 1995 peruskorjattukin perusteellisesti.
Esimerkiksi Jyränkölän vanhainkodeissa on yhteensä 200 asukaspaikkaa, eli 3,5 kertaa enemmän, niin ovatko ne kaikki yhden hengen huoneita?
Vanhusten viihtymisen ja hoivan kannalta tärkeintä on hyvä hoito. Että hoitajia on riittävästi ja että he ovat motivoituneita ja jaksavat. Päivätoimintaa varten tarvitaan päivähuoneita, joissa on järjestettyä toimintaa kunkin vanhuksen jaksamisen mukaan. Kun vanhukset jaksavat vielä harrastaa, harrastustilat ja harrastustoiminnan järjestäminen on tärkeää. Vanhusten ulkoiluttaminen on erityisen tärkeää.
Alzheimer etenee sitä nopeammin, mitä vähemmän älykästä toimintaa, hoivaa ja riittävän monipuolista ruokaa on tarjolla. Myös oikein suunniteltu ja testattu lääkitys on edellytys sille, että taudista huolimatta normaali elämä on mahdollista. Alzheimer-lääkkeet ovat kalliita, joten kannattaa satsata myös muistisairaiden luonnolliseen hoitoon. Jos vanhus jätetään huoneeseensa omiin oloihinsa vaipoissaan makaamaan, teknisen maton valvoessa liikkeitä, huonosti käy. Jos vanhuksille järjestetään virikkeellistä toimintaa, liikuntaa, kirjapiirejä, yhteistä toimintaa... jolloin kahden hengen huoneessa käydään lepäämässä.... vanhukset varmasti viihtyvt paremmin. Yksinäisyys ja se, että jätetän yksin on myös ongelma. Kahden hengen huoneessa toinen valvoo ja hälyttää tarvittaessa apua, jos toinen tuupertuu. Myös molempien vanhusten omaiset samassa huoneessa tulevat tutuiksi ja usein esim. ulkoilutus omaisten toimesta hoituu molemmille.
Jos on valittava kahdesta eri vaihtoehdosta taloudellisten realiteettien vuoksi, haluatko satsata uudisrakennukseen, tekniseen mattoon, jolloin vanhuksia makuutetaan lääketokkurassa ja vaipoissaan yhden hengen pikkuhuoneissa vai haluatko satsata virikkeelliseen ja monipuoliseen hoitoon ja hoitajien palkkoihin.
Yhdeksällä - kymmenellä miljoonalla pitäisi kyllä saada tuntuvasti enemmän vanhuspalveluja, kuin vain yksi asukaspaikka lisää nykyiseen verrattuna. Kuinka paljon ovat maksaneet Jyränkölän vanhainkodit, eli 60 asukaspaikkaa Jyränkölän palvelutaloissa? Vertailun vuoksi.